Hybridiareenahanke eteni Kokkolan kaupunginhallituksessa – selvitysmies kehottaa unelmoimaan suuria suunnitellessa, rajat löytyvät kyllä kustannusten kautta

Kaupunginhallitus hyväksyi maanantai-iltana hybridiareenan rakennuttajayhtiön perustamisen. Kaupunginvaltuustolle asia etenee parin viikon kuluttua.

liikuntatilat
kokkolan urheilutalo
Suurin osa nykyisestä urheilutalosta purettaisiin pois hybridiareenan tieltä.Ville Viitamäki / Yle

Kokkolan jättihanke hybridiareenan ja harjoitusjäähallin rakentamisesta on etenemässä selvityksestä toteutukseen.

Kaupunginhallitus hyväksyi maanantai-iltana yhtiön, jonka tehtävänä on rakennuttaa hybridiareena, perustamisen.

Areenassa yhdistyvät urheilutalon toiminnot ja jalkapallostadion. Kokonaisuuteen kuuluu myös harjoitusjäähallin rakentaminen ja koko urheilu- ja tapahtumapuiston kehittäminen.

Yhtiöön liitettäisiin myös nykyinen jäähalli.

Kaupunginhallituksen puheenjohtajan Reino Herlevin (kesk.) mukaan hallituksessa ei enää juuri käyty keskustelua toteuttamisvaihdoista, vaan keskustelu pyöri lähinnä sen ympärillä, millaisia päätöksiä vielä tarvitaan ja mikä hankkeen hintataso on.

Hankkeen arvioidaan maksavan noin 50 miljoonaa euroa.

Iso investointi vaikeana aikana ei arveluta kaupunginhallituksen puheenjohtajaa. Kyse on Herlevin mukaan Kokkolan veto- ja pitovoimasta.

– Tämä on investointi pitkälle tulevaisuuteen, puhutaan 40–50 vuoden pituisesta investoinnista, pidemmästäkin. Nykyinen urheilutalo on jo yliajalla ja siellä on tosi isoja ongelmia. Meidän pitää vaan rohjeta edetä tämän kanssa, tällä on niin isot vaikutukset yli kuntarajojenkin, näkee Herlevi.

Herlevi uskoo, että hybridiareena ja koko urheilu- ja tapahtumapuisto nostaa Kokkolan aivan eri tavalla tapahtumajärjestäjien kartalle.

Herlevi uskoo hankkeen läpimenoon parin viikon päästä kaupunginvaltuustossa, tosin vilkkaan ja värikkään keskustelun kera. Herlevi toivoo, että hanke lähtisi nyt etenemään rivakasti.

– Urheilutalolle on annettu viisi vuotta jatkoaikaa, joista kolme on enää jäljellä. Ei tarvitse kyllä yhtään pidätellä aikataulun kanssa .

Keskuskenttä kaavoitetaan asunnoiksi

Kokkolan kaupunki saa tuloja muun muassa nykyisen keskuskentän alueen kaavoittamisesta asuntotuotantoon. Asia menee seuraavaksi kaupunginvaltuuston käsittelyyn.

Raimo Hentelä (sd.) esitti Janne Jukkolan (kok.) kannattamana, että keskuskenttää ei vielä varattaisi asuntotuotantoon, äänestyksessä kaksikon kantaan yhtyi myös Sirpa Orjala (sd.). Kaupunginjohtajan esitys keskuskentän rakentamisesta voitti ääin 8–3.

– Keskuskentän rakentaminen asunnoiksi on olennainen osa hanketta, koska se on osa tätä rahoitusta. Työn siellä pitää lähteä jo liikkeelle, koska kaavoitusprosessit ovat hitaita, sanoo puheenjohtaja Reino Herlevi.

Herlevi arvioi, että keskuskentältä on saatavissa pitkällä ajalla muutamia miljoonia euroja tuloja kaupungin kassaan.

Kaupungin jalkapallopiirit väläyttivät talvella, että he haluaisivat pysyä edelleen keskuskentällä. Millaisia vaikeuksia tämä tietää hankkeelle, kun osa käyttäjistä tuntuu suhtautuvan hybridiareenaan vastentahtoisesti?

– No, kyllähän se lieviä haasteita aiheuttaa. Päättäjäpuolella pyrimme ajattelemaan niin, että jalkapallo ei ole isoin asia tässä. Kokonaisuutta ajatellen jalkapallon osuus on noin 20 prosenttia. Välillä tuntuu, että jalkapallo nousee liian isoksi osaksi keskustelua. Kyllä tässä on paljon, paljon muuta.

Lue seuraavaksi: Kokkolan hybridiareena-suunnitelmat liikahtivat eteenpäin – kaupunki sitoutui 1,5 miljoonan vuosikustannuksiin

Selvitysmies: Keskipohjalainen vaatimattomuus ei kannata

Selvityksen mukaan malli, jossa jalkapallokenttä olisi rakennettu vasta myöhemmin hybridiareenan yhteyteen olisi ollut kymmenen miljoonaa euroa kalliimpi kuin kaiken kerralla valmiiksi rakentaminen.

Jos taas jalkapallo olisi jäänyt pysyvästi keskuskentälle, olisi menetetty hybridiareenan edut yhteiskäyttöisistä tiloista.

Hankkeen selvitysmies Jarmo Nissi antaakin suoran neuvon jalkapallopiireille – sekä olosuhteisiin että pelikentällekin.

– Onko se keskipohjalaista vaatimattomuutta kun sanotaan, että kyllä meille vähempikin riittää? Ollaanko samalla ajattelulla silloin, että kyllä meille vähän vähempikin sarjamenestys tai sarjataso riittää, Nissi pohtii.

– Pannaan maali riittävän kauakasi ja tehdään töitä sen eteen. Pannaan olosuhteet kuntoon, seuratoiminnat kuntoon ja sarjatasot kuntoon menestyksen kautta, paukauttaa Nissi.

Tällä hetkellä on vielä ratkaisematta, millainen kokonaisuudesta tulee, mitä toimintoja siinä on ja kuinka laajasti niitä tarjotaan.

Nissi kehottaakin unelmoimaan suuresti, rajat tulevat kyllä kustannusten kautta vastaan.

– Suunnittelun aikana kannattaa kuunnella hyvin tarkasti käyttäjiä. Kannattaisi esimerkiksi selvittää, paljonko stadionin kattaminen maksaisi. Jos hintalappu on 10 miljoonaa euroa, se on liian kallis. Kahden miljoonan hintalapulla taas kannattaisi tehdä tarkemmat kannattavuuslaskelmat, sanoo Nissi.

Jarmo Nissi näkee hybridiareenan rakentamisen ympärillä vellovassa keskustelussa paljon samaa,. mitä oli 1980-luvulla uuden uimahallin rakentamisessakin. Silloinkin moni piti suunnitelmia ylimitoitettuna, mutta kuitenkin uimahallin puitteisiin ollaan yhä tyytyväisiä ja Vesiveijari kerää kävijöitä kaukaakin.

Lue seuraavaksi:

Jäähallit kytketään mukaan Kokkolan hybridiareenaan – päättäjiltä pyydetään sitoutumista käyttökustannuksiin

Kokkolan hybridiareenan rakentamiseen löytyisi rahaa, kaikki muu on vielä auki

Hybridiareenan suunnitteluun pantiin vauhtia Kokkolassa – syksyn aikana selvitetään, löytyykö arviolta 30 miljoonan hankkeelle rahoittajia