"Emme saa Helsingin liikennettä toimimaan lisäämällä busseja jonoon", sanoo liikenneinsinööri – nappaako pikaratikka etuajo-oikeuden Mannerheimintiellä?

Kaupunkiympäristölautakunta sinetöinee tänään Vihdintien pikaratikkasuunnitelman, joka puskee tieltään raitiolinja 4:n.

pikaraitiotiet
Havainnekuva pikaraitiotiestä Huopalahdentiellä Helsingissä.
Havainnekuva pikaraitiotiestä Huopalahdentiellä Helsingissä.Voima Graphics Oy

Reilut pari viikkoa sitten liikenneinsinööri Anton Silvo twiittasi, että häntä jännittää. Syykin oli selvä.

Silvon parin vuoden suunnittelutyö, Vihdintien pikaratikan ja läntisen kantakaupungin raitioteiden yleissuunnitelma, oli edennyt päätöksentekoon.

Helsingin kaupunkiympäristölautakunta kuitenkin niin sanotusti jätti asian pöydälle kahdesti ja siirsi päätöksentekoa tämän päiväiseen kokoukseen.

– Minusta tuntuu, että tänään se päätös kyllä tehdään. Se on ollut pöydällä siksi, että päättäjät ehtivät tutustua kaikkeen aineistoon, Silvo sanoo.

Kyse on Länsi-Helsingissä sijaitsevan Vihdintien sisääntuloväylän myllerryksestä. Yleiskaavan mukaisesti alueesta rakennetaan kaupunkibulevardi, jota halkoo nopea raideliikenteen runkoyhteys.

Vihdintien pikaraitiotie on Helsingin ensimmäinen uusi niin sanottu säteittäinen joukkoliikenteen runkoyhteys.

Helsingin suunnitellut ratikkalinjat
Vihdintien pikaratikan aloituspysäkki on vielä epävarma. Se on joko kauppakeskus Kaaren vieressä Kantelettarentiellä tai Pohjois-Haagan asemalla. Yle Uutisgrafiikka

Kaupunkiratikat säilyvät kantakaupungin liikkumisvälineenä

Raitiotiesuunnitelma on synnyttänyt keskustelua eri kaupunginosissa, sillä pikaraitiotien rakentaminen vaikuttaa olemassa oleviin kaupunkiraitioliikenteen reitteihin. Raitiolinja 4:sen reitin muuttaminen on puhututtanut erityisesti Munkkiniemessä.

– Se on ollut ehkä isoin yksittäinen palautteen aihe tässä suunnitelmassa. Ihan ymmärrettävästi, koska se on hyvä ja toimiva raitiolinja ja sillä on paljon käyttäjiä. Mutta kun raitioverkko muuttuu ja laajenee, niin silloin linjojen pitää muuttua myös: pikaratikka menee keskustaan ja nelosen ratikka menee siinä rinnalla.

Nelosen reitin linjaaminen ahtaalle Fredrikinkadulle on kismittänyt asukkaita myös siksi, että kiskojen myötä poistuu kymmeniä pysäköintipaikkoja.

Pikaraitiotiesuunnitelma puolestaan on saanut palautetta Haagasta liittyen maankäyttöön, koska se uhkaa Riistavuoren metsikköä.

Pikaratikka muuttaa myös asioita Mannerheimintiellä.

– Pikaratikalle annetaan prioriteetti Mannerheimintien sisääntuloväylällä, sanoo Silvo.

Linjamuutoksista huolimatta kantakaupungin raitiovaunut eivät ole katoamassa katukuvasta, liikenneinsinööri Anton Silvo sanoo.

– Kaupunkiratikat säilyvät kantakaupungin liikkumisvälineenä ja niiden palvelualuetta halutaan laajentaa. Siellä syntyy uusia hyvin tärkeitä yhteyksiä, esimerkiksi Meilahti-Kamppi -väli on hyvin keskeinen ja tärkeä.

Raitiolinjojen reitit sinetöidään HSL:n halllituksen päätöksellä myöhemmässä vaiheessa.

Useita pikaraitiotietyömaita käyntiin 2020-luvulla

Tulevaisuuden joukkoliikenteessä Helsinki panostaa runkolinjoihin, joille muut linjat syöttävät matkustajia.

Jo rakenteilla olevan, Helsingin Itäkeskuksesta Espoon Keilaniemeen kulkevan pikaraitiotie Raide-Jokerin on määrä valmistua vuonna 2024. Vuonna 2030 sen on arvioitu kuljettavan 91 000 matkustajaa vuorokaudessa.

Vihdintien pikaraitiolinjan rakentaminen pyritään aloittamaan Raide-Jokerin valmistuttua vuonna 2025. Sen matkustajamääräksi on vuonna 2030 arvioitu noin 39 000 matkustajaa vuorokaudessa.

Raide-Jokerin työmaa.
Tältä näytti kesäkuussa Raide-Jokerin rakentuminen taivaalta katsottuna. Video: Petteri Juuti / Yle, Kristiina Lehto / Yle, Retu Liikanen / Yle.

Samalla Hakaniemenrannassa tehdään jo pohjatöitä Merihaasta Kruunuvuorenrantaan kulkevaa Kruunusillat-raitiotietä varten. Vuoteen 2026 mennessä itäisestä kantakaupungista hurauttaa raitiovaunulla Laajasaloon varttitunnissa.

Kairauskone Hakaniemessä.
Vuoteen 2026 mennessä Merihaasta pääsee raitiovaunulla Laajasaloon varttitunnissa. Arviolta 260 miljoonaa euroa maksavan rakennushankkeen maaperätutkimukset on juuri aloitettu Hakaniemenrannan itäpäädyssä.

Tulevaisuudessa Helsingin, Vantaan ja Espoon pikaraitiotiet voisivat kytkeytyä toisiinsa

Massiivisista hankkeista huolimatta seuraavat pikaraitiotiet ovat jo suunnittelupöydällä.

Vuonna 2027 olisi tarkoitus päästä aloittamaan Viikki-Malmi -raitioyhteyttä ja muutamaa vuotta myöhemmin Tuusulanväylän kaupunkibulevardin pikaraitiotietä.

Myös Espoossa ja Vantaalla on käynnissä omat pikaraitiotiesuunnitelmansa.

– Pikaraitiotiet on vanha käsite. Jo Eliel Saarisen kaupunkisuunnitelmissa ne mainittiin, mutta asia jäi sivuun, kun metroa suunniteltiin vuosikymmeniä, liikenneinsinööri Silvo sanoo.

– Emme saa liikennettä toimimaan tulevaisuudessa lisäämällä busseja jonoon, vaan tarvitsemme hyvää kapasiteettia tarjoavia raideyhteyksiä.

Tällä hetkellä Helsingin suunnitelmat tähtäävät vuoteen 2050. Tavoitteena on, että ennen pitkää keskukset ja alueet yhdistyvät toisiinsa raideliikenteen yhteyksillä.

– Aikanaan ratikatkin alkavat kytkeytyä toisiinsa. Esimerkiksi Vantaan ratikka kulkee Tikkurilasta Mellunmäkeen. Ja Viikki-Malmi -ratikka voitaisiin toteuttaa Vantaan ratikalle asti Hakunilaan. Toki siinä menee vuosikymmeniä. 20–30 vuotta on helposti tämä aikajänne.

Tänään pidettävä kaupunkiympäristölautakunnan kokous ei Anton Silvoa enää jännitä, sillä raitioteiden yleissuunnitelmasta on jo keskusteltu päätöksenteossa parin viikon ajan.

– On hienoa saada iso työ valmiiksi.

– Toivon, että jos ihmisiä harmittaa nämä nykyisiin reitteihin tulevat muutokset, että he huomaisivat myös mahdollisuudet. Jos ratikalla pääsee Töölön suuntaan tai Munkkiniemestä pohjoiseen, niin tässä tulee myös paljon uutta, eikä ainoastaan menetetä vanhaa.

Kaupunkiympäristölautakunnasta raitioteiden yleissuunnitelma etenee kaupunginhallituksen kautta valtuuston päätettäväksi.

Voit keskustella aiheesta 16.9.2020 kello 23:een saakka.

Lue myös:

Katso taivaalta käsin, kuinka pääkaupunkiseudun pikaraitiotie rakentuu – Raide-Jokerin työmaa jyllää asukkaiden takapihoilla vielä vuosia

Myllerrys jatkuu Helsingissä: pian aletaan rakentaa kolmen sillan kokonaisuutta, ja se tietää paikallisille kovia aikoja – yhdestä sillasta tulee Suomen pisin

Legendaarinen nelosen spora siirtyy pois Mannerheimintieltä – uudet pikaratikat raivaavat vanhat linjat pois tieltään

Korjattu 15.9.2020 kello 14.31: Korjattu otsikon loppu kysymysmuotoon, sillä pikaratikka suunnitelmaa ei ole vielä hyväksytty.