Koulualtistumisia voi tulla yhä lisää – tartunnat kouluissa kuitenkin harvinaisia

Kouluissa ilmenneet korona-altistumiset ovat lisääntyneet viime viikoina. Tiistaihin mennessä altistumisia oli eri puolilla Suomea jo yli 2 000.

koronavirus
oppilaita ja liitutaulu
Eri ikäisten lasten tartuttavuudesta tiedetään edelleen kovin vähän.Silja Viitala / Yle

THL tarkensi perjantaina ohjettaan kouluikäisten testaamisessa. Syynä tarkennukseen ovat viimeisen parin viikon aikana lisääntyneet korona-altistukset kouluissa ja oppilaitoksissa.

Syynä lisääntyneisiin altistumisiin on puolestaan se, että oppilaat ja opiskelijat ovat menneet oireisina kouluun. Noin puolet alkuviikosta tiedossa olleista yli 50 altistustilanteesta on tapahtunut ylä- ja alakouluissa. Viimeisen parin viikon aikana on raportoitu yli 2 000 koulualtistumista.

– Altistuneiden ryhmät ovat sitä suuremmat, mitä korkeammalle kouluasteelle mennään. Varhaiskasvatuksessa ryhmät on rajattu eri tavalla, ja koulussa alakoulusta yläkouluun siirryttäessä ja lukioon siirryttäessä opetusryhmät eivät ole enää niin kiinteitä. Altistuneiden joukot näissä ammatillisissa oppilaitoksissa ja lukioissa ovat voineet olla hyvinkin suuria, jopa yli sata henkilöä, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tartuntatautien asiantuntijalääkäri Emmi Sarvikivi.

Lue myös:

Lukuvuotta on takana vasta viikkoja, ja ainakin 1 700 on altistunut koronalle pääkaupunkiseudun oppilaitoksissa – uusia koulualtistumisia tulee päivittäin

Ohje on: oireisena ei pidä liikkua

Sarvikiven mukaan parin viikon aikana ilmenneet altistumiset johtuvat suureksi osaksi siitä, että oireiset oppilaat tai opiskelijat ovat menneet kouluun ja sitä kautta aiheuttaneet altistumistilanteita.

– Ei ole jääty kotiin seuraamaan oireita, vaan on lähdetty liikenteeseen. On myös tapauksia, joissa on käyty testissäkin, mutta sen jälkeen on ennen tuloksen saamista liikuttu julkisilla paikoilla ja altistettu ihmisiä, kuvailee Sarvikivi.

Pitkät testausviiveet ovat koko alkusyksyn ajan vaikeuttaneet tilannetta. THL:n nykyinen ohje on, että jos testin jälkeen oireet poistuvat, voi testattu lähteä liikkeelle. Tämä aihettaa altistumiskaranteeneja kuitenkin tilanteissa, joissa testitulos viivästyy.

– Muutamia sellaisia tilanteita on ollut, että tulos on tullutkin positiivisena takaisin ja kohtaamiset on toimintaohjeen mukaisesti katsottu altistukseksi edelleen, vaikka tartunnan lähde on ollut siinä kohtaa oireeton, kuvailee Sarvikivi.

Eri ikäisten altistukset hyvin tapauskohtaisia

Eri ikäisten lasten tartuttavuudesta tiedetään edelleen kovin vähän. Sarvikiven mukaan tiedossa on tartuntoja leikki-ikäisestä lapsesta toiseen ja lapsesta aikuiseen, mutta pienten lasten kohdalla tartuttavuus on nykyisen näkemyksen mukaan vähäisempää kuin vanhemmilla lapsilla ja myös enemmän riippuvainen kontaktin laadusta.

– Esimerkiksi teineihin pitäisi suhtautua tartuttajina kuten aikuisiin. Se johtuu osin siitä, että heillä on kodin ulkopuolisia kontakteja selvästi enemmän kuin pienillä lapsilla ja he ovat itsenäisempiä liikkumisessa, sanoo Sarvikivi.

Jatkotartuntoja toistaiseksi vähän

Laajoista altistumisista ja karanteeneista huolimatta jatkotartuntoja on toistaiseksi ilmaantunut alle kymmenen tapausta. Tartunta-ajankohdan selvittäminen ja paikallistaminen nimenomaan kouluympäristöön on hankalaa.

– Tiedämme, että alle kymmenen henkilöä on saanut koulussa tapahtuneen altistustilanteen jälkeen tartunnan kouluympäristössä. Kun näitä tapauksia on lähdetty tarkemmin selvittämään, niin aika monessa tilanteessa on ollut vaikea erottaa, onko tartunta saatu koulussa vai vapaa-ajalla. Tartunta on esimerkiksi voitu saada läheiseltä kaverilta, jonka kanssa vietetään aikaa myös koulun ulkopuolella.

THL seuraa koulualtistumisia

Sarvikivi arvioi, että koulussa tapahtuneita altistumisista tulee esiin jatkossakin. THL:ään tiedot saapuvat kunnista viiveellä.

– Toistaiseksi vaikutelma on, että runsaista altistumisista huolimatta ei jatkotartuntoja ole paljon esiintynyt. Toki tietoa kertyy koko ajan lisää, ja täytyy rauhassa katsoa miltä tilanne näyttää muutaman viikon päästä.

THL kerää tietoa varhaiskasvatuksessa, peruskouluissa ja toisen asteen oppilaitosten altistumistapauksista. Kaikkia koulussa altistuneita ei välttämättä kuitenkaan tutkita koronatesteillä. Tapauksista selvitetään sen sijaan, kuinka moni on altistunut, milloin altistuminen on tapahtunut, millainen altistustilanne on ollut ja missä vaiheessa omaa tautia altistaja on ollut koulussa. Lisäksi karanteenin jälkeen THL kysyy kunnasta, onko jatkotartuntoja tullut ja kuinka paljon.

Sarvikivi muistuttaa, että kouluikäisten tulisi mennä herkästi testiin heti, jos oireita tulee.

– Näin diagnoosit eivät viivästy ja saadaan ne tartuntaketjut nopeasti tunnistettua ja katkaistua.

Lue myös:

Vanhempien koronahuoli kasvaa? Espoossa vaaditaan jo etäkoulua, neljäsluokkalaisen äiti: "On kauheaa miettiä, tuleeko lapsi kipeänä kotiin, ja onko tauti korona"

Kouluvuosi alkaa koronan varjossa, mutta millaisin erityisjärjestelyin? Vierailimme yhdessä Helsingin suurimmista kouluista

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus