Laaja tutkimus eduskuntavaaleista: Perinteinen puoluekenttä murtui, perussuomalaiset ajautuu yhä enemmän eristyksiin muista

Perussuomalaisilla on eniten kannattajia nukkuvien puolueessa.

vaalit
Eduskuntavaalit 2019. Pikkuparlamentin tulosilta. Jussi Halla-aho ja Pekka Haavisto.
Jussi Halla-ahon (kuvassa vasemmalla) perussuomalaiset ja Pekka Haaviston johtamat vihreät iskivät viime eduskuntavaaleissa yhteen ilmastonmuutos- ja maahanmuuttoaiheissa. Vastakkainasettelu suosi molempia.Tuomo Björksten/Yle

Tänään julkaistavan eduskuntavaalitutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan kevään 2019 eduskuntavaalit (siirryt toiseen palveluun) mursivat käsityksen vakaasta suomalaisesta puoluejärjestelmästä.

Puoluekenttää viime vuosikymmeninä hallinneiden kolmen suuren puolueen: SDP:n, keskustan ja kokoomuksen, yhteinen ääniosuus jäi 48,5 prosenttiin.

Äänestäjien enemmistö valitsi ensimmäisen kerran jonkin muun puolueen tai ryhmittymän ehdokkaan. Perussuomalaisten ja vihreiden yhteenlaskettu ääniosuus nousi 29 prosenttiin.

– Etenkin perussuomalaisten ja vihreiden vaalitulokset ovat merkkejä puoluekenttämme vakauden murtumisesta, kirjoittaa Ylen vaaliasiantuntijana toiminut dosentti Sami Borg.

Sami Borg
Dosentti Sami Borgin mielestä viimeistään kevään 2019 eduskuntavaalit mursivat suomalaisen puoluekentän vakauden.Marjut Suomi / Yle

Eduskunnassa SDP (40 kansanedustajaa), kokoomus (38) ja keskusta (30) säilyttivät kuitenkin enemmistönsä (108 eduskuntapaikkaa).

Kevään 2015 vaaleissa perussuomalaisten ja vihreiden yhteinen äänisaalis oli hieman yli 26 prosenttia. Keskusta, kokoomus ja SDP keräsivät silloin yhteensä lähes 56 prosenttia kaikista äänistä.

Viime eduskuntavaalien jälkeen perussuomalaisten ja vihreiden suosio jatkoi edelleen kasvuaan.

Taloustutkimuksen Ylelle tekemissä puoluekannatusmittauksissa perussuomalaisten ja vihreiden yhteiskannatus oli huipussaan marraskuussa 2019 yhteensä 38,2 prosenttia. Samaan aikaan SDP:n, kokoomuksen ja keskustan yhteissuosio vajosi 42,4 prosenttiin.

Koronakriisi on nostanut jälleen erityisesti pääministeripuolue SDP:n suosiota ja tuoreimmassa mittauksessa elokuussa 2020 SDP:n kokoomuksen ja keskustan yhteenlaskettu kannatus nousi 51 prosenttiin. Perussuomalaisille ja vihreille mitattiin yhteensä 30,5 prosentin kannatus.

Politiikan ilmastonmuutos suosii haastajia

Borgin, professori Elina Kestilä-Kekkosen ja dosentti Hanna Wassin toimittama Eduskuntavaalitutkimus 2019 on otsikoitu osuvasti: Politiikan ilmastonmuutos.

Keskustelut ilmastonmuutoksesta ja maahanmuutosta nousivat kevään 2019 vaalitaistelussa tärkeiksi aiheiksi, joissa vihreät ja perussuomalaiset asettuivat vastavoimiksi ja vastakkainasettelu suosi molempia.

Eduskuntavaalit 2019. Pikkuparlamentin tulosilta. Juha Sipilä haastattelussa.
Eduskuntavaalitutkimuksen mukaan Juha Sipilän johtama keskusta jäi sivuun eduskuntavaalikeskustelussa. Tuomo Björksten / Yle

Dosentti Borg arvioi, että perussuomalaisten ja vihreiden ehdokkaiden äänestäminen on tarjonnut monille valitsijoille mahdollisuuden äänestää vaaleissa uusien asiakysymysten ja tärkeiksi koettujen arvojen puolesta.

– Sitä vastoin perinteisten suurimpien puolueidemme yleispuoluekehitys ja asema oppositiopuolueena ei enää tuo niille samassa määrin ääniä vaaleissa kuin ennen. Tällainen kehitys viittaa totuttujen poliittisten jakolinjojen murtumiseen, Borg kuvailee.

Borg muistuttaa, että viime eduskuntavaaleissa yksikään puolue ei päässyt lähellekään 20 prosentin ääniosuutta. SDP vei suurimman puolueen tittelin ja pääministerin salkun alle 18 prosentin ääniosuudellaan. Perussuomalaiset ja kokoomus jäivät niukasti rannalle.

Liikkuvat äänestäjät tuovat vaaliyllätyksiä

Tänä päivänä äänestäjät liikkuvat vilkkaasti sekä vaaleissa että kannatyskyselyissä.

Dosentti Borgin mukaan puoluepolitiikkaan ja vakiintuneisiin puoluekantoihin sosiaalistumisen mekanismit ovat murtuneet ja pysyväluonteinen puoluekiinnittyminen on aiempaa epätodennäköisempää.

– Tämä tullee edelleen lisäämään valitsijoiden liikkuvuutta eduskuntavaaleissa ja vahvistamaan tilannekohtaisten asiakysymysten merkitystä puoluevalintojen määrittäjänä, Sami Borg ennustaa.

Borg kirjoittaa tutkimusartikkelissaan, että kevään 2019 eduskuntavaaleissa oli suurin piirtein sama osuus vakaita, liikkuvia ja nukkuneita äänestäjiä kuin vuoden 2015 vaaleissa.

– Liikkuvien äänestäjien osuuden putoaminen keskimääräiselle tasolle vuoden 2011 vaalien jälkeen tarkoittaa käytännössä sitä, että perussuomalaisten merkittävä kannatuslisäys ja sen voittamat äänet ovat jääneet ainakin 2010-luvun vakiintuneeksi piirteeksi suomalaiseen puoluekannatusasetelmaan, Borg tulkitsee.

Puolueuskollisten äänestäjien osuus koko valitsijakunnasta on Borgin mukaan pysynyt 1990-luvulta alkaen alle 50 prosentissa.

– Liikkuvia äänestäjiä oli vuonna 2019 kaikista eduskuntavaalien äänioikeutetuista joka neljäs ja äänestämättä jättäneitä 28 prosenttia. Äänestäneistä valitsijoista liikkuvia äänestäjiä oli reilu kolmannes, Borg kertoo.

SDP johti asiakeskustelua – keskusta jäi sivuun

SDP kohosi vaalien suurimmaksi puolueeksi, ja dosentti Borgin mukaan sen kannatusosuus perustui suuressa määrin puolueen ydinkannattajien puolueuskollisuuteen.

– Verrattuna kokoomukseen SDP:llä oli enemmän puoluevaihdoksen kautta voitettuja ääniä, mutta selvästi vähemmän ensikertalaisäänestäjien ääniä kuin kokoomuksella, Borg toteaa.

Eduskuntavaalit 2019. Pikkuparlamentin tulosilta. Antti Rinne.
Antti Rinne johti SDP:n niukasti suurimmaksi puolueeksi kevään 2019 vaaleissa.Tuomo Björksten / Yle

Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa hyvin menestyneiden vihreiden ja vasemmistoliiton äänestäjäkunnat olivat Borgin mukaan liikkuvuuden yleisilmeen osalta samankaltaiset.

– Molempien puolueiden kannattajista noin kaksi kolmesta oli äänestänyt puoluetta jo neljä vuotta aiemmin. Puolueiden äänistä joka neljäs tuli puoluevaihdosten kautta.

SDP:n vaalimenestystä selittää Borgin mukaan myös se, että puolue oli suurin sote-asioita sekä koulutusasioita tärkeimpänä pitäneiden keskuudessa ja RKP:n kanssa suurin vähemmistöjen oikeuksia ensisijaisena pitäneiden joukossa.

– Toisin sanoen SDP:llä oli vaaleissa äänestäjien mielestä varsin laaja asiaprofiili, Borg päättelee.

Keskustan roima vaalitappio selittyy Borgin mielestä osittain sillä, että SDP:hen ja kokoomukseen verrattuna puolue oli selvästi harvemmin kolmen suosituimman puolueen joukossa äänestäjien tärkeinä pitämissä aiheissa.

Halla-ahon perussuomalaiset kallistui oikealle

Perussuomalaisten äänestäjäkunnan muutosta vuoden 2011 vaaleista vuoden 2019 vaaleihin ovat selvittäneet politiikan tutkijat Jussi Westinen, Ville Pitkänen ja professori Elina Kestilä-Kekkonen.

Tutkijat arvioivat, että perussuomalaisten äänestäjäkunta oli vuoden 2019 vaaleissa aikaisempaa miesvoittoisempi, oikeistolaisempi sekä hieman konservatiivisempi ja ympäristönsuojeluvastaisempi.

– Lisäksi puolueesta on tullut 2010-luvun alkuun verrattuna yhä suositumpi niiden keskuudessa, jotka arvioivat synkeästi kahta edeltävää vuotta Suomen talouden ja työllisyyden kannalta ja jotka suhtautuvat pessimistisesti oman kotitaloutensa tulevaisuudennäkymiin, tutkijat luonnehtivat perussuomalaisten muutosta.

Tutkijoiden mielestä Jussi Halla-ahon johtamien perussuomalaisten äänestäjät eivät olleet vuoden 2019 vaaleissa kuitenkaan maahanmuutto- tai vähemmistövastaisempia kuin 2010-luvun alussa, jolloin Timo Soini johti perussuomalaisia.

– Vuoden 2019 vaaleissa perussuomalaisten äänestäjistä 32 prosenttia kannatti seksuaalisten vähemmistöjen oikeuksien vahvistamista, 34 prosenttia puolsi ympäristöystävällistä Suomea talouskasvun kustannuksella ja 74 prosenttia kannatti sukupuolten välistä tasa-arvon vahvistamista, tutkijat kuvailevat perussuomalaisten äänestäjäkunnan monimuotoisuutta.

Tutkijoiden mukaan perussuomalaisten äänestäjäkunnan oikeistolaistuminen ei siis kieli siitä, että he vaatisivat aikaisempaa enemmän kuria, perinteisiä arvoja tai kristillistä arvopohjaa tai että oikeistolaistuminen liittyisi vähemmistökielteisyyteen.

– Ennemmin tulokset osoittavat, että yleinen oikeistolaistuminen on kulkenut käsi kädessä taloutta koskevien näkemysten kanssa, tutkijat arvioivat.

Tutkijat: Perussuomalaiset ajautumassa eristykseen

Tutkijoiden mielestä eduskuntavaalitutkimuksen oleellinen havainto on, että perussuomalaisten kannattajat suhtautuvat yhä nuivemmin muihin puolueisiin, ja muiden puolueiden äänestäjät suhtautuvat yhä viileämmin perussuomalaisiin puolueena.

Tutkijat arvioivat, että vain kokoomus on poikkeus tästä yleissuunnasta, joskin myös kokoomuksen äänestäjät suhtautuvat perussuomalaisiin melko kielteisesti.

– Havaittavissa on muiden Euroopan maiden tapaan oikeistopopulistipuolueen eristämistä ja oikeistopopulistipuolueen tietoista eristäytymistä. Someaikakaudella kauna liberaalien punavihreiden ja perussuomalaisten välillä näyttää vain syvenevän.

Eduskuntavaalit 2019. Pikkuparlamentin tulosilta. Petteri Orpo ja Jussi Halla-aho.
Eduskuntavaalitutkimuksen mukaan kuilu perussuomalaisten ja muiden puolueiden välillä on syventynyt. Vain kokoomus poikkeaa hieman yleisestä suuntauksesta. Kuvassa kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo (vasemmalla) ja perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho vaalitulosiltana 18. huhtikuuta 2019.Tuomo Björksten / Yle

Tutkijat katsovat, että perussuomalaisten äänestäjät ovat muuttuneet vähemmän kuin puolueen eduskuntaryhmä, jossa on enää yhdeksän samaa edustajaa kuin vuonna 2011.

– SMP:läinen perintö on nykyisin vähissä, ja sosiaalipoliittisten kysymysten esillä pidolla eduskuntaan aikoinaan nousseet naiset ovat käyneet vähiin eduskuntaryhmässä. Lisäksi moni vuoden 2019 vaaleissa uutena eduskuntaan tullut on pitänyt esillä voimakkaasti maahanmuuttokysymyksiä, tutkijat toteavat.

Perussuomalaiset suosituin nukkuvien puolueessa

Eduskuntavaalitutkimuksen mukaan perussuomalaisten ehdokkaita vuoden 2019 vaaleissa äänestäneistä hieman yli puolet eli 52 prosenttia oli äänestänyt puoluetta myös vuonna 2015.

Sama ilmiö näkyi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa, joissa perussuomalaisten äänestäjistä 54 prosenttia oli antanut puolueelle äänen jo jytkyvaaleissa 2011.

– Puolueella on ollut kyky mobilisoida äänestäjiä, tutkijat tiivistävät perussuomalaisten vaalimenestyksen salaisuuden.

Perussuomalaisilla on vaalitutkimusaineiston mukaan ylivoimaisesti suurin kannatuspotentiaali äänestämättömien joukossa.

– Äänestämättä jättäneiltä vastaajilta on nimittäin kysytty, mitä puoluetta he olisivat äänestäneet, jos he olisivat käyneet äänestämässä, ja perussuomalaiset on ollut kirkkaasti suosituin puolue tämän kantansa ilmoittaneissa koko 2010-luvun, Westinen, Pitkänen ja Kestilä-Kekkonen kirjoittavat eduskuntavaalitutkimuksen artikkelissaan.

Aiheesta voi keskustella perjantai-iltaan 18.9. klo 23.

Lue myös:

Tutkijat: Keskiluokan pudokkaat äänestävät perussuomalaisia – Riikka Purra tunnistaa häviäjien ahdistuksen