1. yle.fi
  2. Uutiset

Villisika levittäytyy länteen Suomessa – Riistasuunnittelija: "Puheet siitä, että ne kaikki olisivat tarhakarkureita, ovat hiljentyneet"

Esimerkiksi Pohjanmaalla villisikahavaintoja on tehty poikkeuksellisen paljon tänä vuonna. Metsästäjät arvelevat, että hirvimetsällä niitä tulee varmasti vastaan.

villisika
Villisikoja villisika tarhalla Suomussalmella.
Samalla, kun Suomen villisikakanta on kanta-arvion mukaan pienentynyt, se on levittynyt länteen. Esimerkiksi Pohjanmaalla havaintoja on tehty tänä vuonna tavallista enemmän. Kuvituskuva suomussalmelaiselta villisikatarhalta vuodelta 2017.Niko Mannonen / Yle

Tuorein kanta-arvio Suomen villisikojen määrästä on tehty tammikuussa 2020 (siirryt toiseen palveluun).

Sen mukaan villisikakanta olisi pienentynyt kolmanneksella vuoden takaisesta ja villisikoja olisi maassa noin 1 400 yksilöä.

Suomen riistakeskuksen johtava villisika-asiantuntija, riistasuunnittelija Ohto Salo suhtautuu arvioihin kuitenkin varauksella.

– Huippuvuosi oli kaksi vuotta sitten, mutta arviointimenetelmät ovat tarkentuneet siitä. Tarvitsemme otannan useammalta vuodelta ennen kuin voimme tehdä johtopäätöksiä, Salo sanoo.

Hän korostaa myös, että villisian lisääntymiskausi on ollut keväällä, minkä vuoksi niitä on tällä hetkellä todennäköisesti arvioitua enemmän.

Villisian ydinalueita Suomessa ovat perinteisesti olleet Kaakkois-Suomi ja alueet kaakosta itärajaa pitkin kohti Pohjois-Karjalaa sekä Itä-Uusimaa.

Lännessä poikkeuksellisen paljon havaintoja

Tänä kesänä ja alkusyksystä havaintoja on tehty poikkeuksellisen paljon Pohjanmaalla.

Esimerkiksi Närpiön Ylimarkussa on nähty jopa 20 yksilön lauma. Lisäksi havaintoja on tehty muun muassa Korsnäsissä ja Lapväärtissä.

Ainoa kaato Pohjanmaalla on tehty toistaiseksi Moikipäässä parisen viikkoa sitten.

– Pari vuotta on puhuttu, että saa nähdä, koska villisiat tulee. Tänä kesänä niitä on näkynyt niin paljon, että olemme varautuneet siihen, että nyt niitä alkaa tulla oikein kunnolla. Se on ihan uutta täällä Pohjanmaalla, toteaa Maalahden riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Janne Björklund.

Ohto Salo arvioi, että villisika on levittäytynyt länteen viimeisen 4–5 vuoden aikana.

– Vuosi vuodelta tehdään enemmän havaintoja ja nähdään yksittäisiä laumoja paikoissa, joissa niitä ei ole ennen tavattu. Havainnot tulevat kasvamaan yhä, Salo toteaa.

Villisika ruokailee tarhalla.
Ensimmäiset villisiat on Suomessa pannoitettu kesäkuussa 2020. Kuvituskuva vuodelta 2017.Niko Mannonen / Yle

"Omin sorkin tulleet"

Siitä, mistä villisiat Suomeen tulevat ja miten ne levittäytyvät, löytyy kahta koulukuntaa. Näin myös Pohjanmaalla, missä osa on sitä mieltä, että villisiat ovat kaikki tarhoilta karanneita ja toinen puoli uskoo, että ne ovat vaeltaneet alueelle Venäjältä.

Ohto Salon mukaan väittely on varsin yleinen villisikakeskustelussa. Näyttöä on kuitenkin siitä, että mitä enemmän itärajan kanta on kasvanut, sitä enemmän on tehty havaintoja myös muualla maassa.

– Tokihan villisikoja jonkin verran karkaa tarhoista, mutta kyllä minulla on aika vahva epäilys siitä, että ne ovat ihan omin sorkin tulleet. Puheet siitä, että ne kaikki olisivat tarhakarkureita ovat hiljentyneet sen jälkeen kun Kaakkois-Suomessa on siirrytty satapäisistä villisikamääristä tuhatpäisiin määriin.

Tokihan villisikoja jonkin verran karkaa tarhoista, mutta kyllä minulla on aika vahva epäilys siitä, että ne ovat ihan omin sorkin tulleet.

Ohto Salo

Suomessa on tänä vuonna aloitettu villisikojen pannoitus niiden liikkumisen seuraamiseksi. Ensimmäiset siat saatiin pannoitettua kesäkuussa (siirryt toiseen palveluun).

– Pannoituksen avulla saamme todistettua tietoa siitä, miten paljon villisiat liikkuvat. Tätä on tehty muualla Euroopassa ja on selvinnyt, että ne voivat liikkua satoja kilometrejä. Eli ei ole mahdotonta, että villisika vaeltaa vuoden aikana kaakosta Pohjanmaalle, Salo sanoo.

Lue seuraavaksi: Ensimmäinen Suomessa pannoitettu villisika paineli heti Venäjälle – vaarallinen sikarutto voisi tuhota Suomen sikatalouden

Taudit riskinä

Villisikaa seurataan ja sen metsästämistä kannustetaan monesta syystä. Päälimmäisenä on pelko afrikkalaisesta sikarutosta, joka levitessään maatiloille, voi aiheuttaa mittavat tappiot ja pahimmassa tapauksessa pysäyttää sianlihan viennin koko maassa.

Toistaiseksi sikaruttoa ei ole Suomessa tavattu.

– Villisiassa voi olla kauhea määrä kaikenlaisia tauteja muihin riistaeläimiin verrattuna. Metsästäjän kannalta merkittävä riski afrikkalaisen sikaruton lisäksi on trikiini. Se on lihasloinen, joka tarttuu ihmiseen kypsentämättömästä tai huonosti kypsennetystä lihasta, Salo toteaa.

Ruokavirasto tutkii villisikojen levittämiä tauteja, ja maksaa metsästäjille palkkioita näytteiden lähettämisestä (siirryt toiseen palveluun).

Sen lisäksi Suomen sikayrittäjät maksaa vielä metsästysseuroille satasen päälle (siirryt toiseen palveluun) jokaisesta kaadetusta villisiasta, josta on lähetetty näyte Ruokavirastolle.

– Villisiat aiheuttavat paljon vahinkoa esimerkiksi Ruotsissa, jossa kanta on suuri Suomeen verrattuna. Laumat ovat vaarallisia liikenteelle ja ne tonkivat ja syövät myös viljapeltoja, kertoo eläinten terveys- ja hyvinvointiyksikön johtaja Sirpa Kiviruusu Ruokavirastosta.

Kaksi villisikaa
Afrikkalainen sikarutto pelottaa, mutta toistaiseksi tautia ei ole Suomessa villisioissa vielä tavattu. Kuvituskuva syyskuulta 2015.Asko Hauta-aho / Yle

"Kaadetaan heti"

Pohjalaisalueiden riistayhdistykset ovat sitoutuneet pitämään alueen vapaana villisioista. Maalahdessa Janne Björklund on jo ohjeistanut metsästäjiä alkavaa hirvenmetsästyskautta varten.

– Kaikkia on informoitu siitä, että kun hirvenmetsästys alkaa ja villisika tulee vastaan, se kaadetaan heti pois. Uskon, että hirviporukat tulevat näkemään villisikoja tänä syksynä. Saamme siitä uutta tilastoa sitä myötä, sanoo Björklund.

Kaikkia on informoitu siitä, että kun hirvenmetsästys alkaa ja villisika tulee vastaan, se kaadetaan heti pois.

Janne Björklund

Ohto Salo toivoo, ettei pannoitettuja sikoja ammuttaisi, joskin metsästystilanteessa panta voi olla vaikea huomata.

Hän muistuttaa myös, että villisian metsästyksessä on hyvä muistaa tervehenkinen kunnioitus mahdollisesti aggressiivisesti käyttäytyvää eläintä kohtaan. Suomessa voi törmätä suuriin villisikoihin, jotka painavat yli 100 tai jopa yli 200 kiloa.

– Kokemukseni perusteella nuoret urosvillisiat voivat olla niitä vaarallisimpia. Ne ovat noin 80-kiloisia ja saattavat käyttäytyä luonnostaan uhmakkaasti kuten nuoret miehet. Villisian torahampaat ovat melko terävät ja se juoksee aikuisen miehen nivusten korkeudella. Kun se siitä tökkäsee ylöspäin, niin jokainen voi kuvitella, mitä siitä seuraa, Salo sanoo.

Salo on itse kokenut läheltä piti -tilanteita villisikoja metsästäessään.

Erään reissun jälkeen piti kaivella laatikoista uusia kalsareita käyttöön. Villisika reagoi koiran haukkuun ja lähti kuusitaimikosta suoraan kohti Saloa. Passissa ollut kaveri kuitenkin pelasti tilanteen. Tavallisissa olosuhteissa Salo ei pidä villisikaa erityisen vaarallisena.

– Villisika on arka ja väistää yleensä ihmistä ennen kuin siitä havaintoa saa. Nyrkkisääntönä voi pitää, että villisian vaarallisuus liittyy usein siihen, että se on haavoittunut metsästystilanteessa tai auton töytäisemänä.

Aiheesta voi keskustella 17.9. kello 23.00 saakka

Lue seuraavaksi:

Villisiat muuttumassa uhkarohkeiksi – leviävät kaupunkeihin ja voivat olla vaarallisempia kuin susi tai karhu

Karhuluvat hupenevat Kainuussa vauhdilla – aamun jahdissa Sotkamossa karhu vaihtui villisiaksi

Lue seuraavaksi