Kunnan ja maanomistajan päätösvalta voi parantua kaivosasioissa – Kaivosyhtiöltä saatetaan vaatia enemmän vakuuksia vahinkojen varalta

Kaivosyhtiöiden verotuksesta päättää valtiovarainministeriö.

kaivokset
Terrafame gruva i Sotkamo
Talvivaaran aiheuttamat ympäristöongelmat ovat osaltaan vauhdittaneet kaivoslain uudistamista. Arkistokuva lokakuulta 2019.Taisto Lapila / Yle

Kunnan ja maanomistajien asema saattaa parantua uudessa kaivoslaissa.

Työ- ja elinkeinoministeriön luonnoksessa ehdotetaan, että kaivoksen avaaminen edellyttäisi jatkossa kuntakaavaa. Toisin sanoen, kaivostoimintaa ei voisi aloittaa sellaisella alueella, jota kunta ei ole kaavoittanut kaivostoimintaan, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön johtava asiantuntija Niklas Vartiainen. Vartiainen on kaivoslakityöryhmän sihteeri.

Nykyisen lain mukaan kaivos voidaan joissakin tapauksissa avata esimerkiksi seutukaavan pohjalta.

TEMin asettama työryhmä on myös luonnostellut parannusta maaomistajan asemaan. Tällä hetkellä kuka tahansa voi tehdä kaivosvarauksen kahdeksi vuodeksi. Jatkossa varausaika olisi vain vuoden.

Lisäksi malminetsintälupa olisi voimassa vain kymmenen vuotta. Tämän jälkeen lupaa voitaisiin jatkaa vain maanomistajan luvalla.

Jos alueella on useita omistajia, etsintäluvan jatkamiseen tarvittaisiin suostumus vähintään kolmasosalta maanomistajia pinta-alan mukaan laskettuna.

Tällä hetkellä malminetsintälupa voi olla voimassa jopa viisitoista vuotta. Näin ollen maanomistaja voi olla epätietoinen mahdollisesta kaivostoiminnan aloittamisesta maillaan yhteensä seitsemäntoista vuotta.

Kaivostoiminnan aloittaminen saattaa jatkossa edellyttää myös sitä, että muut elinkeinot ja ympäristö otetaan nykyistä paremmin huomioon. Tästä on kirjaus myös hallitusohjelmassa.

TEMin luonnoksessa esitetään myös, että saamelaiskäräjillä ja kolttien kyläkokouksella olisi valitusoikeus myös varauksia koskeviin päätöksiin.

Lisäksi ehdotuksessa velvoitettaisiin ottamaan talteen kaikki hyödyntämiskelpoiset mineraalit, kuten uraani.

Luonnoksessa ehdotetaan myös vakuuksien tiukentamista niin, että vastuu ympäristöstä hoidetaan kaikissa tilanteissa. TEMin ehdotuksen mukaan kaivosyhtiöltä tulisi vaatia riittävän suuret vakuudet, jotta se kattaa myös kaivostoiminnan jälkeisen valvonnan ja poikkeusolot.

Viranomaisille tulisi myös mahdollisuus vaatia lisää vakuuksia, jos kaivostoiminta laajenee.

TEMin ehdotuksessa ei oteta kantaa verotukseen, joka työryhmän mukaan kuuluu valtiovarainministeriölle.

Eduskunta käsittelee myös kansalaisaloitteen

Kaivoslain uudistamista valmistellaan parhaillaan virkatyönä, jota tukee TEMin asettama työryhmä. Kaivoslain uudistamisesta on sovittu hallitusohjelmassa.

Hallitus jättää esityksen uudesta kaivoslaista eduskunnalle joulukuussa, sanoo työryhmän puheenjohtaja, osastopäällikkö Ilona Lundström TEMistä.

Kaivoslain uudistamisesta on myös tehty kansalaisaloite. Se sai riittävästi allekirjoituksia jo vuosi sitten ja annettiin eduskunnalle lokakuussa 2019.

Eduskunta voi halutessaan edellyttää, että kansalaisaloitteen tavoitteita otetaan huomioon uudessa kaivoslaissa.

Kansalaisaloitteessa on useita konkreettisia esityksiä, kuten

  • kaivosmineraalit määritellään valtion ja maanomistajan omaisuudeksi
  • kaivosyhtiöltä vaaditaan riittävät vakuudet konkurssin, jälkitöiden ja ympäristövahinkojen varalle
  • kaivoslupa myönnetään vain perusteellisen harkinnan jälkeen
  • kaivostoiminta kielletään herkillä luontoalueilla
  • kuntien maankäytön strategiat ja muut elinkeinot otetaan nykyistä paremmin huomioon
  • kaivosvarauksesta tehdään maksullinen
  • kaivannaisista kerätään kaivosyhtiöltä louhintamaksuja ja veroja, jotka rahastoidaan
  • lakimuutos koskisi sekä tulevia lupia että nykyisiä siirtymäajan jälkeen

Monien mielestä Suomen nykyinen kaivoslaki vuodelta 2011 suosii suuria kansainvälisiä yhtiöitä, jotka kuorivat kerman päältä. Sen sijaan ongelmat jäävät paikallisten asukkaiden, valtion ja kuntien hoidettavaksi.

Jo pelkkä malmien etsintä herättää nykyisin vastustusta ja jopa kunnat suhtautuvat siihen kielteisesti.

Muun muassa Talvivaaran aiheuttamat vesistöongelmat ja Dragon Miningin kultakaivoksen jätekasat Orivedellä ovat osaltaan vaikuttaneet ihmisten asenteisiin.

Työryhmä järjesti tiistaina toisen kuulemisen kaivoslain uudistamisesta. Työryhmän esitys lähtee vielä lausuntokierrokselle ja muun muassa saamelaiskäräjien kuulemiseen.

Juttuun on 16.9. klo 16:35 lisätty lause: Jos alueella on useita omistajia, etsintäluvan jatkamiseen tarvittaisiin suostumus vähintään kolmasosalta maanomistajia pinta-alan mukaan laskettuna.