Erityisesti Saksa hyötyy koronaelvytyksestä – Arvio: Suomi elvyttää noin puolet isoihin maihin verrattuna

Espanja ja Italia tukeutuvat enemmän EU-elvytykseen kuin monet muut maat.

elvytys (talouden)
Asiakkaita kaupassa.
PTT:n mukaan talouden koronakuopasta päästään ylös kotimaisen kulutuksen ja elvytyksen avulla. Henrietta Hassinen / Yle

Pellervon taloustutkimus kertoo uuden talousennusteensa yhteydessä myös näkemyksiään eri maiden elvytykseen. Silloin puhutaan suorista valtion ja EU:n menolisäyksistä eri maissa. Ennuste ulottuu ensi vuoden loppuun ja sisältää paljon epävarmuuksia, koska tautitilanne aiheuttaa paljon epävarmuutta talouteen.

Isoilla eri valtioiden tekemillä elvytyspäätöksillä ja EU:n 750 miljardin tukiohjelmalla haetaan vauhtia loppuvuoden ja ensi vuoden talouskasvulle.

Katsotaan ensin, miten PTT:n mukaan Suomi sijoittuu elvyttämisessä, kun mukaan lasketaan suorat kansalliset menolisäykset ja EU:n kautta tulevat suorat menolisäykset eri maissa suhteessa talouden kokoon.

PTT huomauttaa, että eri maiden elvytyspaketteja on hyvin vaikea vertailla ja kuvio on suuntaa antava. Eri maissa elvytyspakettien sisältö ja toteutustapa poikkeavat toisistaan ja niiden vaikutukset talouteen voivat olla erilaisia eri maissa.

Suorat menolisäykset eri maissa
Samuli Huttunen / Yle

Pellervon taloustutkimuksen (PTT) ennustepäällikkö Janne Huovari arvioi, että Suomi elvyttää koronakriisin takia paljon, muttei niin paljon kuin monessa muussa maassa.

– On muistettava, että Suomen elvytykseen vaikuttavat normaalit turvaverkot, kuten työttömyysturva ja muut tulonsiirrot. Ne lisäävät myös elvytystä, Huovari sanoo.

Pellervon taloustutkimuksen ennustepäällikkö Janne Huovari, Helsinki, 24.9.2019.
Pahin isku on takana, mutta Suomen talouden toipuminen jää vajaaksi, sanoo PTT:n ennustepäällikkö Janne Huovari. Jari Kovalainen / Yle

Saksa hyödyntää taloutensa puskureita

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) ennustepäällikkö Markku Lehmus pitää Suomea eurooppalaisittain keskitason elvyttäjänä, jos puhutaan suorista valtion menolisäyksistä.

– Suomi on keskitasoa, keskimääräinen elvyttäjä euroalueella, Lehmus sanoo.

Saksassa, Euroopan suurimassa taloudessa, elvytys on vielä paljon voimakkaampaa.

– Viimeisimmät arviot ovat, että Saksan finanssipolitiikan elvytys tänä vuonna olisi jopa 10 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Lehmuksen mukaan Saksa saa ehkä lyhyellä aikavälillä etua voimakkaasta elvytyksestä. Verrattain runsaan elvytyksen taustalla on Saksan talouden hyvät puskurit, eli Saksalla on varaa elvyttää runsaalla kädellä.

Saksa jopa käyttää nyt tilaisuutta hyväkseen, sillä se ei ole kärsinyt koronasta pahoin.

– Saksa on kerännyt puskureita julkistalouteen monta vuotta tällaisen tilaisuuden varalle ja nyt se tapahtuu, ja Saksa käyttää niitä.

Ruotsi on verrattuna Suomeen ”aika lailla samanlainen”, eurooppalaista keskitasoa, sanoo ETLAn Lehmus.

Paljon on puhuttu siitä, että Ruotsin vientiteollisuus saa etua omasta valuutasta kruunusta, mutta tänä vuonna siitä ei näytä olevan vetoapua.

Markku Lehmus, ennustepäällikkö, Etla
Lyhyellä aikavälillä Saksa jopa käyttää hyväkseen voimakasta elvytystä, koska sillä on mahdollisuus siihen talouden puskureiden takia, sanoo ETLAn tutkimuspäällikkö Markku Lehmus. ETLA

– Monena vuonna Ruotsin teollisuus on hyötynyt heikosta kruunusta, mutta tänä vuonna kruunu ei ole enää heikentynyt keskimäärin suhteessa viime vuoteen, joten se ei juurikaan saa ylimääräistä etua omasta valuutasta.

Etelä-Euroopassa varaudutaan enemmän EU:n apuun kuin monissa muissa maissa.

ETLAn mukaan Etelä-Euroopan maat hyötyvät EU:n komission ehdottamasta elvytysrahastosta, mikä mahdollistaa voimakkaamman elvytyksen. Ne ovat tosin kärsineet paljon koronakriisistä. Niissä maissa talouden toipumista koronasta lasketaan paljon EU:n suoran tuen varaan.

Suomessa lomautetaan, Yhdysvalloissa tuetaan kotitalouksia

Atlantin toisella puolella Yhdysvallat elvyttää nimenomaan suorilla menolisäyksillä, koska Yhdysvalloissa on erilaiset tukijärjestelmät kuin Euroopassa ja talouden vakauttamisessa käytetään eri toimenpiteitä. Toisaalta vertaaminen EU-maihin on myös vaikeaa juuri siksi.

– Yhdysvalloissa ei ole esimerkiksi samanlaista työmarkkinoiden lomautusjärjestelmää kuin Suomessa, jolloin valtio on joutunut voimakkaasti tukemaan yksittäisiä kotitalouksia, sanoo ETLAn Lehmus.

Myös PTT:n Huovari kiinnittää huomiota lomautusjärjestelmään, joka on ollut monia muita maita parempi sopeutumisessa koronakriisin.

– Meillä palkansaajien korvaukset suhteessa tehtyyn työmäärään eivät ole kasvaneet, mutta aika monessa muussa maassa ne ovat kasvaneet selvästi, hän sanoo.

Huovari nostaa esiin jo keskusteluissakin olleet ensi vuoden palkankorotukset, eli olennaista on, mitä tapahtuu lomautusten jälkeen, kun joillekin toimialoille on sovittu tätä vuotta korkeammat palkankorotukset.

Hän päättelee, että Suomi ei ole kovin huonossa asemassa suhteessa muiden maiden palkkajoustoihin. Suomen kilpailukyky ei ”tärvelly yhdessä vuodessa."

Ratkaisevaa on, miten talous toipuu koronasta

PTT:n mukaan mahdollisen lisäelvytyksen tarvetta ei voi vielä sanoa, ja tilanne kannattaa jättää vielä auki, koska vielä ei tiedetä, kuinka hyvin talous toipuu koronasta.

Tämän vuoden budjetissa koronan takia on päätetty noin 6 miljardin euron julkisen talouden toimista, eli käytännössä elvytyksestä koronan takia. Lisäksi eduskunnalle on annettu viides lisätalousarvio ja kuudeskin on tulossa lokakuussa.

Osa tämän vuoden päätöksistä lisää julkisen talouden menoja myös ensi ja seuraavana vuonna.

Suurin osa hallituksen elvytystoimista on kuitenkin sellaisia, jotka eivät tällä hetkellä vaikuta julkisen talouden velkaa lisäävästi, vaan vasta sitten, jos takausvastuut laukeavat.

Elvytystarve ja julkisen velan kasvuvauhti riippuvat myös talouskasvusta, ja näkymät ovat sumeat.

– Jos ensi vuonna talouskasvu on heikkoa ja ollaan selkeästi alle sen, mistä koronakriisiin lähdettiin, niin siinä tapauksessa ensi vuonna on myös jatkettava elvytystä, sanoo Huovari.

PTT:n mukaan koronakuopasta päästään ylös paljolti kotitalouksien kulutuksen kautta. Huovari sanoo, että Suomi tuskin pääsee sille kasvu-uralle, mistä lähdettiin ja talouteen jää ”pitempiaikaisia jälkiä.”

Tarvitaan sekä kysynnän kohenemista että jatkoa talouskasvulle.

Ennen koronakriisiä edeltävällä tasolla ollaan ETLAn arvioissa suunnilleen vuoden 2022 loppupuolella.

ETLAn näkemyksen mukaan Suomen talous virkoaa sen verran hyvässä tahdissa, ettei kovinkaan paljoa uutta elvytystä tarvita.

– Elpymisrahaston kautta Suomella on mahdollisuuksia lisätä panostuksia ensi vuonna.

Koronakuopasta toipuminen vie aikaa

Parhaillaan meneillään olevassa hallituksen budjettiriihessä on esillä työn tarjontaan liittyviä toimia. Näillä pyritään saamaan työntekijöitä työmarkkinoille.

– Ne vaikuttavat pitkällä aikavälillä. Ne auttavat kestävyysvajeeseen ja julkisen talouden pitkän aikavälin vajeeseen, kuvailee Janne Huovari PTT:stä.

Koronakriisin aiheuttamaan akuuttiin talouden sakkaamiseen ne eivät auta.

– Siihen tarvitaan kysynnän lisääntymistä. Juuri siinä mielessä elvytystoimet ovat tärkeitä, jotta kysyntä talouteen palaa koronakriisin jälkeen.

Huovari ei ole kovin huolissaan Suomen julkisen talouden velkatasosta kansainvälisesti. Velkasuhde on suunnilleen Saksan tasolla.

Huovarin mukaan velan voi antaa nousta, koska julkinen talous ottaa vastaan pahimman iskun.

– Pidemmällä aikavälillä siitä tulee ongelma, ja on pidettävä huolta siitä ettei se [velka] kasva ja alenisi tästä jonkin verran, että julkinen talous voisi ottaa iskun vastaan seuraavassa kriisissä.

Tuli rokote tai ei, PTT:n Janne Huovari uskoo, että talous toipuu mutta se voi olla hitaampaa ilman rokotetta.

PTT:n, Etlan ja Suomen Pankin ennusteet bkt:n muutokselle 2020-2021
Samuli Huttunen / Yle

Tälle vuodelle sekä PTT, ETLA että Suomen pankki ennustavat 4-5 prosentin pudotusta bkt:hen.

ETLAn mukaan Suomen talous kasvaa ensi vuonna hyvää elpymistahtia; 3,2 prosenttia bruttokansantuotteesta. PTT:n arvio on saman suuntainen 3 prosenttia ensi vuodelle. Suomen Pankin ennuste ensi vuodelle on 2,7 prosenttia.

Lue myös:

Ekonomistit: Kriisin jälkeen Suomen pitäisi saada velkajarru päälle – lainaa saa halvalla mutta Italian tie on varoittava esimerkki

Teollisuuden liikevaihto painui heinäkuussa jälleen 10 asteen pakkasuralle