Näin rajusti roskapussistasi tapellaan jätehuollon kulisseissa – karut kokemukset paljastavat virkamiesten vaientamisen ja uhkailun

Jätealalla tunteet käyvät kuumina, kun päätöksiä tehdään. Ylen selvityksen mukaan useat kuntien viranhaltijat ovat kokeneet uhkailua tai painostusta työssään. Myös kuntapäättäjiin vaikutetaan ankarasti, eikä kovin kauniisti.

jätehuolto
Roskakuski vie roskia pois.
KuvituskuvaValokuva: Simo Pitkänen/ Yle, kuvamuokkaus: Miia Anttila/ Yle

Tilaisuuden tunnelma on kireä. Hämäläisessä pikkukunnassa järjestetyssä yleisötilaisuudessa Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL:n asiantuntija läväyttää esiin kalvon, jossa väitetään kunnan edellisen jäteviranomaisen painostaneen päättäjiä.

Reilu puoli vuotta virassa toiminut ihminen ei voi kuin nieleskellä, kun yksi luottamushenkilöistä heittää hänelle uhkauksen. Viesti on, että täällä ei voikaan puhua mitä tahansa tai voi tulla seurauksia.

Hämäläinen jätehuoltoviranomainen ei ole kokemuksensa kanssa yksin, selviää Ylen kyselystä, jossa selvitettiin Suomen jätehuollon ongelmia.

Yle teki kuntien jätehuollosta vastaaville laajan selvityksen kesällä 2020. Vastauksia tuli 27 jätehuoltoyhtiöltä 31:stä. Kuntien jätehuoltoviranomaisille tehtiin kysely yhteistyössä Kuntaliiton kanssa. Vastauksia saatiin 19 alueen viranhaltijoilta, jotka hoitavat yhteensä 170 kunnan jätehuollon lakisääteisiä viranomaistehtäviä. Kaikkiaan viranomaisia on 30, minkä lisäksi pienemmillä kunnilla on omia järjestelyjään. Vastaukset kattavat noin 2,5 miljoonan ihmisen jätehuollon.

Selvitimme muun muassa lobbausta ja viranhaltijoiden kokemaa epäasiallista käytöstä.

Kuvassa lehtiartikkeli
Yle

Useat jätehuollon kuntaviranomaiset ovat kyselyn mukaan kokeneet toimissaan painostusta, mustamaalaamista ja jopa uhkailua. Yleisin uhkailija ja haukkuja on tavallinen jätehuollon asiakas. Painostajina ovat olleet sekä kunnan luottamushenkilöt että kuljetusyritykset ja niiden etujärjestö SKAL.

Tulehtuneesta tilanteesta kielii, että jätehuoltoviranomaiset eivät halua kertoa asioista omalla nimellään.

– Se olisi sama kuin ampuisi itseään jalkaan, toteaa yksi nimettömänä pysyttelevistä viranhaltijoista.

Taistelu roskapusseista

Suomen jätehuollon taistelutantereella toisella puolella ovat jätehuoltoa hoitavat yhtiöt ja iso osa kuntien virkamiehistä sekä toisella puolella kuljetusyrittäjät etujärjestöineen ja osa kuntien luottamusihmisistä.

Nyt kovin vääntö koskee sitä, tuleeko kotitalouksien jätteenkuljetus siirtää koko maassa lailla kuntien harteille vai säilyykö nykyinen järjestelmä, jossa osassa kuntia kiinteistöjen omistajat ovat vastuussa kuljetuksen järjestämisestä. Kiinteistökohtaisen järjestelmän piirissä on yli puolitoista miljoonaa suomalaista.

Jäteviranomaiset ja kunnalliset jäteyhtiöt näkevät ongelmia nimenomaan siellä, missä jätehuolto on kiinteistön omistajan vastuulla. Moni heistä haluaisi purkaa nykyisen järjestelmän, mutta SKAL ja kuljetusyrittäjät puolustavat sitä kaikin voimin.

Ylen kyselyyn vastanneet viranhaltijat kertovat, että yhteistyö kuljetusyritysten kanssa toimii hyvin niillä alueilla, joissa on päästy siirtymään kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen.

Tämän vahvistavat myös jätehuoltoyritykset, joiden alueella kuljetus on kuntien käsissä.

Lennokkaita syytöksiä viranomaisia vastaan

”Meitä on syytetty virka-aseman väärinkäytöstä, demokratian murentamisesta ja korruptiosta.” (Jätehuoltoviranomainen, keskinen Suomi)

Kunnissa eri kuljetusjärjestelmien kannattajat ottavat yhteen paikoin rajusti. Etenkin SKAL on ansioitunut lobbarina. Osa kuntapoliitikoista menee etujärjestön kelkkaan, toiset pyrkivät siihen, että kunta järjestäisi jätehuollon keskitetysti.

SKAL:n lausunnoissa muun muassa väitetään viranomaisten painostaneen päättäjiä ja mustamaalataan viranhaltijoita.

Kollaasi kuva Turun Sanomien mielipidepalstalta
Yle

Nelisenkymmentä vuotta kunnan luottamustehtävissä toiminut Hannu Rautanen (vihr.) Kaarinasta kertoo, että jätelautakuntaan tultuaan on ollut yllättynyt ja järkyttynyt, miten rajua lobbaaminen on.

– Ennen päätöksentekoa SKAL lähettää kunnille valmiiksi kirjoitettuja lausuntopohjia, joissa on johdattelevaa tietoa ja vääriä uhkakuvia pienten yritysten konkursseista. Ihmettelen, miten valtakunnallinen keskusjärjestö voi toimia näin?

Suuri osa kuntiin lähteneistä kirjelmistä on lähtöisin yhdestä ja samasta kynästä. Kirjelmiä vuosien ajan tehtaillut SKAL:n asiantuntija Pekka Loukola sanoo vain tuovansa esille jäteviranomaisten epäasiallisia näkemyksiä. Hänen mukaansa virkavastuulla toimivat viranomaiset tekevät asenteellista lain tulkintaa.

– Meidän vakavasti tehtyjä lausuntoja on nälvitty ja sitten tyrmätty ne vain mielipiteinä, vaikka virkailijalla ei ole ammattitaitoa sanoa, että täyttyvätkö jätelain pykälät vai ei.

Loukola on väittänyt muun muassa Turun Sanomien haastattelussa, että kunnalliset jätehuoltoyhtiöt myös “voitelevat” kuntien viranomaisia.

– Kunnallisen jätehuoltoyhtiön ja jätelautakunnan virkailijat saattavat olla samassa kahvipöydässä tai toimia samassa tilassa. Siinä tehdään virkavastuun varjolla hyvin voimakasta poliittista vaikutustyötä. Viranomaisen pitäisi valvoa jätehuoltoyhtiötä.

Muutamissa tapauksissa luottamushenkilöt ja viranomaiset ovat harkinneet Loukolan kirjoituksista tutkintapyyntöä poliisille kunnianloukkauksesta. Loukolan mukaan myös yritykset ovat harkinneet tutkintapyyntöjä viranhaltijoiden toiminnasta.

Lobbaus sumentaa päättäjien laillisuusharkinnan

“Monesti lautakunnassa unohtuu se, että tehtävä on noudattaa voimassa olevaa lakia, eikä päätöksenteko tule perustua omaan mielipiteeseen tai muihin seikkoihin.” (jätehuoltoviranomainen, eteläinen Suomi)

Julkista jätehuoltoa ja kuntien jätelaitoksia edustavan Suomen Kiertovoima Kivon toimitusjohtaja Riku Eksymä katsoo, että SKAL:n lobbaus on puhdasta mielikuvien rakentamista eikä perustu tosiasioihin.

Eksymän mukaan lobbaus on aiheuttanut jatkuvan valitusten ja vastavalitusten kierteen.

– Voin vain kuvitella, mitä kunnan jätehuoltoviranomainen miettii, kun hän yrittää saada aikaan laillisia päätöksiä ja lyö aina päänsä seinään lautakunnan sivuuttaessa laillisuusharkinnan ja tekee laittoman poliittisen päätöksen, harmittelee Eksymä.

Laillisuusharkinnan ongelmat tulevat esille hallinto-oikeuksien ratkaisuissa, joissa toistuvasti palautetaan kuljetuspäätökset lainvastaisina takaisin kuntien päätettäviksi. Päätökset kiertävät joskus moneen kertaan ja vuosikausia kunnan ja hallinto-oikeuden välillä.

Lain mukaan kiinteistökohtainen jätteenkuljetus on järjestettävä muun muassa niin, että tarjolla on kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin useammasta eri vaihtoehdosta.

Hallinto-oikeudet ovat varsin usein katsoneet, että lain edellytykset kiinteistön haltijan järjestämään jätteenkuljetukseen eivät ole täyttyneet. Lain vaatimus ei täyty esimerkiksi silloin, jos jätteiden kuljetuspalveluja on kunnassa tarjonnut vain yksi yhtiö.

Usein on myös ollut kysymys siitä, että päätöstä siirtyä kiinteistökohtaiseen jätteenkuljetukseen ei ole perusteltu tai päätökseen liittyvät selvitykset ovat olleet puutteellisia.

Tuloksena oikeudenkäyntien kierre

”Lautakunnan vuonna 2013 tekemän päätöksen lainmukaisuus kyseenalaistetaan edelleen tiettyjen tahojen toimesta, vaikka asiaa on käsitelty hallinto-oikeuksissa tähän mennessä yhteensä 21 kertaa.” (Viranomainen, keskinen Suomi)

SKAL:n Loukolan mukaan kiinteistön järjestämä ja kunnan kilpailuttama kuljetusjärjestelmä ovat jätelaissa tasa-arvoisia.

– Jos henkilöllä on asenne tiettyyn suuntaan, se mahdollistaa hyvin monennäköiset loppupäätelmät.

Kuvassa lehtiartikkeli
Yle

Korkein hallinto-oikeus (KHO) tyrmää Loukolan esittämän järjestelmien tasa-arvoisuuden päätöksessään neljän vuoden takaa: KHO toteaa, että kunnan ei ole valittava kiinteistön haltijan järjestämää jätteen­kuljetusta, vaikka siihen olisi edellytykset. Kunta voi silloinkin päättää siirtymisestä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen.

SKAL:n Loukolalla on tähänkin selitys.

– Kuntien viranhaltijat ja hallinto-oikeus tulkitsevat jätelakia eri tavoin mikä on ollut lainsäätäjän tahtotila lain laatimisvaiheessa.

SKAL avustaa kuljetusyrityksiä valittamaan kuljetuspäätöksistä. Jätelain uudistusta valmistelleen työryhmän mietinnön (siirryt toiseen palveluun) mukaan vuosina 2013-2019 Korkeimmassa hallinto-oikeudessa käsiteltiin lähes 60 kuntien kuljetusjärjestelmäpäätöksiä koskevaa oikeusriitaa.

Oikeuskäsittelyihin liittyy ongelmia koko jätehuoltojärjestelmän kannalta. Jatkuvat oikeusprosessit kuormittavat virkamiehiä. Niihin kuluu aikaa ja rahaa. Osalle viranhaltijoista valitusten käsittelystä on muodostunut melkeinpä päätyö: jätehuollon paikallinen kehittäminen on jäänyt olemattomiin.

Kuntien jätehuoltoviranomaiset toivovat, että lakiuudistus selkeyttäisi jätehuollon vastuita ja lopettaisi kaksoisjärjestelmän. Kivon Eksymä on toiveikas uuden jätelakiluonnoksen suhteen.

– Jos siirrytään kunnalliseen jätekuljetukseen, valitusrumba kiinteiden jätteiden kuljetuksista loppuu.

Kaksoisjärjestelmä mahdollistaa vapaamatkustamisen

”On törmätty yli 10 kiinteistön jätekimppoihin, joista jopa yli puolet on saattanut puuttua jätehuollon rekisteristä.” (Jätehuoltoviranomainen, Väli-Suomi)

Yksi kiinteistökohtaisen keräysjärjestelmän ongelmista on, että iso joukko kiinteistöjä on jättäytynyt lain säätämän järjestelmän ulkopuolelle vapaamatkustajiksi.

Jyväskylän seudulla toimivan Mustankorkean alueella on sekä kunnallisessa keräyksessä että kiinteistökohtaisessa keräyksessä olevia kuntia. Toimitusjohtaja Esko Martikainen kertoo, että vapaamatkustajia on etenkin kiinteistökohtaisen järjestelmän kunnissa.

– Kunnallisen jätteiden keräyksen kunnissa 98 prosenttia kiinteistöistä on järjestetyn jätteenkuljetuksen piirissä. Kiinteistökohtaisen kuljetuksen alueella vain noin 60 prosenttia.

Tilanne on sama myös Päijät-Hämeessä, jossa on laajasti käytössä kiinteistökohtainen järjestelmä. Jätteenkuljetusten ulkopuolella on lähes kolmannes kiinteistöistä.

– Mikäli näiden kiinteistöjen omistajat kuitenkin käyttävät jätehuoltopalveluja eli vievät jätteensä aluekeräyspisteisiin tai yleisiin jäteastioihin, he maksattavat palvelunsa jätehuoltoon kuuluvilla kiinteistöillä, harmittelee toimitusjohtaja Johanna Rusanen Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:stä.

Hän sanoo, että kuntakohtaisessa kuljetusjärjestelmässä kaikki voittaisivat.

– Selvitysten mukaan kuntakohtaisessa järjestelmässä kiinteistöjen jätemaksut ovat halvemmat. Myös kuljetusyritykset hyötyvät siitä. Kun reitit suunnitellaan hyvin, saa yrittäjä vähemmällä ajolla saman tulon.

SKAL:n väitteet herättävät epäilyksiä

“Kuljetusliikkeiden edunvalvontajärjestö tehnyt voimakasta ja vääriin tietoihin perustuvaa lobbausta, kun käsiteltävänä on ollut kunnan liittyminen jätehuoltoyhtiöön.” (jätehuoltoviranomainen, pohjoinen Suomi)

Kuvassa lehtiartikkeli
Yle

Jätelain uudistushankkeen myötä taistelu jätekuljetuksista on siirtynyt valtakunnan tasolle. SKAL kampanjoi nykyisen järjestelmän puolesta yhteisrintamassa Suomen Yrittäjien kanssa. Järjestöjen mukaan kaksoisjärjestelmän purkaminen vaarantaisi tuhansia työpaikkoja ja satojen yritysten toiminnan.

SKAL perustelee hurjalta tuntuvia lukuja sillä, että tällä hetkellä kuljetusmarkkinoilla on noin 700 jätettä kuljettavaa yritystä.

Omilla verkkosivuillaan SKAL kuitenkin kertoo (siirryt toiseen palveluun), että kaikkiaan pakkaavia jäteautoja ja märkäjätteen kuljetuskalustoa omistavia yrityksiä on sen jäsenenä 238.

Kivon Eksymä sanoo kuljetusliikkeiden etujärjestön laskelmia vahvasti liioitelluiksi.

– Suomessa on tällä hetkellä alle 150 kotitalousjätettä kuljettavaa yritystä.

SKAL:n mukaan kuntien kilpailutukset voittaa yleensä iso toimija, joka pystyy painamaan hinnat alas. Paikallisille pienille yrityksille jää vain alihankkijan rooli, jos sitäkään.

Johanna Rusanen Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:stä ihmettelee kuljetusyrittäjien pelkoa. Uuden jätelain myötä keräysvelvoitteet kasvavat ja kuljetusyrityksiä tarvitaan todennäköisesti lisää.

– On kaikkien etu, että meillä on runsaasti kuljetusyrityksiä. Jätehuoltoyritysten kannalta olisi iso riski, jos maassa toimisi vain muutama suuri jätekuljetusyritys. Eivät jätehuoltoyhtiöt aio hankkia omia jäteautoja, vaan palvelut ostetaan edelleen yrittäjiltä, sanoo Rusanen.

Monenlaisia monopoleja

“Alueella on yksi isompi toimija, joka käytännössä hoitaa koko kuljetuskenttää ja urakoita.” (Viranhaltija Väli-Suomesta)

Yrittäjäjärjestöt ovat kutsuneet kunnan kilpailuttamaa jätekuljetusta sosialismiksi. SKAL:n toimitusjohtaja Iiro Lehtonen perustelee termin käyttöä poliittisena vertauksena.

– Se on sitä, että yritystoiminnalta otetaan pois luontainen mahdollisuus tehdä itse sopimuksia. Siinä pakotetaan kiinteistöillä syntyvät jätteet kunnan monopoliin.

Alueellisia monopoleja löytyy tosin myös kiinteistökohtaisista kuljetusjärjestelmistä. Esimerkiksi Etelä-Savossa Kangasniemen kunnassa kotitalousjätteiden kuljetusta tarjoaa vain yksi yritys. Palveluntarjoaja toimii sekä kunnanvaltuustossa että SKAL:n ympäristöyritysten jaoston hallituksen puheenjohtajana.

– Suomessa on useita kuntia, joissa on kiinteistönhaltijan kuljetusjärjestelmä ja vain yksi palveluntarjoaja. Se tilanne ei ole kilpailun kannalta paras mahdollinen, sanoo Kivon Eksymä.

Grafiikka jätteidenkuljetuksen toteutummisesta suomessa.
Miia Anttila/ Yle

Jätehuoltoyhtiöistä todetaan, että juuri kiinteistökohtaisessa järjestelmässä kilpailuttaminen on ongelma. Asiakkaiden hankkiminen kiinteistö kerrallaan on kuljetusyrityksille hyvin hidas tie päästä markkinoille.

Toisaalta joissakin tapauksissa asiakkaat ovat hyvin kiintyneitä jätekuljetusyritykseensä. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla toimivan jäteyhtiö Vestian alueella siirryttiin kunnan järjestämään jätekuljetukseen 15 vuotta sitten. Jätesodan kuumimpien taistojen aikana osa kuntalaisista pysäytti kunnan valitsemia jätekuljetuksia makaamalla jäteautojen edessä ja piilotti roska-astioitaan.

Nykyään Vestian alueella ei ole suuria ongelmia ja alueen asukkaat esimerkiksi maksavat saman jätetaksan kuljetusmatkan pituudesta riippumatta.

Jätevirta ei ole kenenkään hallussa

“Kuljetustietoja ei toimiteta jäteasetuksen mukaisesti. Joskus kuljetusyritykseltä tulee vain tieto: lietteet tyhjennetty Matti Meikäläisen uuden mökin viereisestä vanhasta tuvasta.” (Viranomainen, läntinen Suomi)

Ylen jäteviranomaisille tekemässä kyselyssä nousee esiin, että tiedonsaanti kiinteistökohtaisessa järjestelmässä on vaikeaa. Kukaan ei ole perillä siitä, mitä, missä ja kuinka paljon jätettä syntyy. Kuntaviranomaisilla on kuitenkin lakisääteinen velvollisuus pysyä perillä näistä asioista.

Esimerkiksi Loimi-Hämeen alueella on käytössä kiinteistökohtainen järjestelmä. Jätettä vastaanottavassa yrityksessä nähdään, ettei jätevirta ole kenenkään hallussa.

– Jätelaitos ottaa vastaan autoja sitä mukaa, kun niitä tulee. Emme tiedä mistä ja koska autoja tulee. Jätteitä menee välillä vääriin paikkoihin. Tämä on hyvin hämmentävä tilanne, kertoo palvelupäällikkö Anne Sjöberg Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:stä.

Graafinen kuva jätekuljetuksista
Miia Anttila/ Yle

SKAL:n mukaan nykyinen kiinteistökohtainen kuljetusjärjestelmä toimii hyvin ja on parantanut jätehuoltoa sekä kierrätystä. SKAL:n Lehtonen sanoo, että kunnissa jätteen polttaminen voi ajaa kierrätystavoitteiden edelle.

– Kunnassa saatetaan keskittyä tonnimääriin, mitä jätteenpolttoon pitää saada. Jos ollaan kaukana tuotantotavoitteesta, niin sitten viedään sitä jätettä poltettavaksi, jonka voisi myös kierrättää.

Unohtuuko jätelain tarkoitus?

Jätehuollon tarkoitus on ehkäistä jätteistä aiheutuvaa haittaa terveydelle ja ympäristölle. Jätelain uudistusehdotus tavoittelee jätteiden yhä parempaa erottelua ja kierrätyksen lisäämistä.

Ylen kyselyyn vastanneet viranomaiset ja jätehuoltoyhtiöt ovat kohtuullisen yksimielisiä siitä, että uudet määräykset voidaan toteuttaa vain kuntakohtaisella keräysjärjestelmällä. Myös lakiehdotuksessa esitetään kiinteiden jätteiden kuljetusta siirrettäväksi kuntien vastuulle.

Tätä muutosta SKAL vastustaa ankarasti. Kunnallista järjestelmää tiukasti puolustava Kivon Riku Eksymä kummastelee kuljetusyrittäjäjärjestön vastahankaa.

– Tuntuu vähän siltä, että SKAL:n mukaan jätehuolto tulee järjestää kuljetusyrityksiä varten ja niiden ehdoilla. Oikeasti kuljetusten tulee tukea jätehuoltoa ja sen kehittämistä.

Jäteyhtiöiden edustajat ovat vakuuttuneita, että jos uusi laki tulee voimaan tilanne paranee. Kunnallisessa järjestelmässä eri jätelajien keräys voitaisiin tehdä järjestelmällisesti. Se mahdollistaisi uuden jätelain kierrätystavoitteet ja eri jätelajien esimerkiksi biojätteen tehokkaan talteen ottamisen. Kiinteistökohtaisessa järjestelmässä kierrätyksen kehittäminen on vaivalloista, arvioivat useat Ylen laajaan kyselyyn vastanneista viranomaisista ja jätehuoltoyritysten johtajista.

Vastausten perusteella ympäristön ja asuinviihtyvyyden parantaminen on kunnallisten jätehuoltoyhtiöiden voimakkaimpia iskulauseita kunnan järjestämän jätehuollon puolesta. Kuljetusten koordinointi on yhtiöiden edustajien mukaan ongelma.

– Kiinteistökohtaisen jätehuollon alueella pörrää samoilla kaduilla useiden kuljetusyrittäjien autoja. Meteliä riittää ja ilmaa saastuu.

Lue lisää: MOT: Näin kunnianhimoiset kierrätystavoitteet muuttuivat roskaralliksi ulkomaille