1. yle.fi
  2. Uutiset

"Naantali oli Uolevi Raadelle Porvoota rakkaampi" – liki 40 vuotta öljynjalostamolla työskennellyt Timo Tunturi näki sen nousut ja laskut

Nesteen jalostamo on naantalilaisille muutakin kuin työpaikka – luonnonkauniilla niemellä on asunut tiivis yhteisö.

Naantalin öljynjalostamo
Timo Tunturi seisoo terassilla
Timo Tunturi ehti liki 40 vuotta kestäneellä urallaan moneen Naantalin jalostamolla. Viimeiseksi hän työskenteli sen viestintäpäällikkönä.Lassi Lähteenmäki / Yle

Viheriäisten niemi Naantalissa on tuttu paikka Timo Tunturille. Nyt eläkkeellä oleva mies toimi pitkään muun muassa viestintäpäällikkönä Nesteen Naantalin jalostamolla.

Kotikin on ollut jo 33 vuotta entisen työpaikan kupeessa, työvuosia jalostamolla kertyi vielä hitusen enemmän.

Tunturin paritalon naapurustossa seisovat kerrostalot liittyvät olennaisesti vuonna 1957 toimintansa aloittaneen Suomen ensimmäisen öljynjalostamon historiaan.

Työvoima tuli pitkälti muualta, ja laitoksen isä, Uolevi Raade halusi majoittaa heidät hyvin.

– Tänne rakennettiin kaksi kerrostaloa, yhteensä 72 asuntoa. Lisäksi rakennettiin niin sanotut "insinööritalot", kolme paritaloa ja kolme yksittäistä taloa päällikkötasolle, kertoo Tunturi.

Nesteen pitkäaikainen toimitusjohtaja Uolevi Raade oli Tunturin mukaan omanlaisensa, tiukka vuorineuvos.

Hyvät suhteet valtiovaltaan, etenkin presidentti Urho Kaleva Kekkoseen, saivat asiat hoitumaan melko mutkattomasti.

– Vaikka hän oli tiukka mies työasioissa, hänellä oli myös hyvää tahtoa siinä mielessä, että tänne rakennettiin yhteisö. Olen joskus sanonut, että Viheriäisten alueelta ei puutu muuta kuin kirkko.

Perheiden viihtyvyys oli Raadelle tärkeää, joten alueelta löytyi kaupan ohella muun muassa päiväkoti. Lisäksi jalostamon kupeessa oli hyvät harrastusmahdollisuudet ulkoilualuetta, urheilu- ja tennishallia sekä venepoukamaa myöten. Tunturi muistelee, että samaisella niemellä sijaitsi myös kielistudio.

Venehalli vauhdilla pystyyn viikonloppuvierailun jälkeen

Timo Tunturi kertoo muutamankin naantalilaisen jo arvelleen Uolevi Raaden kääntyilevän haudassaan tuoreimpien uutisten jälkeen.

Neste Oyj kertoi maanantaina aikeistaan sulkea Naantalin jalostamonsa. Sen palkkalistoilla on noin 350 ihmistä.

Nesteen jalostamo Naantalissa
Jalostamon paikaksi valikoitui aikoinaan Viheriäisten alue Naantalin ja Raision rajalla turvallisuussyistä.Neste

Naantali oli Timo Tunturin arvion mukaan Uolevi Raadelle rakkaampi paikka kuin Porvoo, johon Nesteen tuotanto on nyt keskittymässä. Turussa syntynyt Raade viihtyi hyvin kotiseudullaan.

Vaikka Nesteen pääkonttori oli Espoossa, oli vuorineuvos tuttu näky Naantalin jalostamolla. Hänen kesäasuntonsa sijaitsi Rymättylässä.

– Viikonloppuisin hän käppäili jalostamolla kyselemässä miehiltä, miten asiat täällä ovat, ja onko jotain toivomuksia, kuvailee Tunturi.

Kun työmiehet kertoivat kaipaavansa rantaan hallia veneenrakennuspuuhia varten, sai paikallinen päällikkö seuraavalla viikolla puhelun korkeimmalta johdolta.

– Raade ihmetteli, miksei siellä ole tällaista hallia. Niin se halli sitten tuli, naurahtaa Tunturi.

Harha-askelia kasvuhuumassa

Sotien jälkeisessä Suomessa oman öljynjalostustoiminnan aloittaminen oli tärkeä askel. Uolevi Raade lobbasi voimakkaasti jalostamon saamiseksi Naantaliin, ja Kekkonen huolehti, että näin myös tapahtui.

– Tässä oli turvallisuuspoliittisia kysymyksiä. Paikka valittiin siksi, että se on tarpeeksi hankala vihollisen saapua. Tämä on armottoman pitkän meriväylän päässä, ja täällä oli hyvä mahdollisuus rakentaa iso kallioluola säiliöille.

Timo Tunturi mainitsee, että aikoinaan kallioon rakennetut 4 000 kuution säiliöt ovat käytössä yhä tänäkin päivänä.

Öljynkulutus kasvoi kiivasta tahtia autoistuvassa Suomessa. Nestekin tähyili Naantalin ja Porvoon ohella muun muassa Pyhämaalta ja Hangosta uusia paikkoja jalostamoille.

– Tvärminnen luonnonsuojelualue Hangossa oli väärä kohde. Sinne ei olisi missään nimessä edes tarvinnut yrittää, mutta sellainen virheaskelma tuli, puuskahtaa Tunturi.

Katseet kääntyivätkin Uudenkaupungin lähistölle, jonne suunniteltiin yhtiön kolmatta jalostamoa. Suunnittelijat olivat koolla, johtoporrasta nimetty ja infraakin ehdittiin rakentaa, kun hanke pantiin jäihin.

Eduskunta päättikin 1970-luvun alussa, että valtionyhtiö laajentaa Porvoon laitostaan. Tuotantokapasiteetti lisääntyi huomattavasti – juuri öljykriisin alla.

Investoinnit alkoivat kiertää Naantalin

Synkät pilvet ovat leijuneet Naantalin jalostamon yllä tasaisin väliajoin, Timo Tunturin mukaan viiden vuoden sykleissä.

Säännöllisiin kunnossapitotöihin ja suuriin huoltoseisokeihin tarvittiin rahaa, mittaluokaksi Tunturi arvioi 60 miljoonaa euroa. Ne tiesivät aina säästökuureja.

Rahahanoja ruuvattiin muutenkin pienemmälle Naantaliin suuntaan.

– Suurin investointi olisi ollut noin 260 miljoonaa euroa maksanut vetykrakkausyksikkö, kansanomaisesti sanoen laitos dieselin tekemiseen. Se oli hilkulla tuloillaan tänne, mutta valitettavasti rahat menivät muualle maailmalle.

Rahat päätyivät Naantalista Rotterdamiin, Alankomaihin. Lisäksi Nesteellä on tuotantolaitos muun muassa Singaporessa.

Vuosituhannen taitteessa oli esillä maakaasuputken jatkaminen Varsinais-Suomeen, ja Uudenkaupungin kautta aina Ruotsiin. Laskelmien mukaan diesellaitos olisi kuluttanut noin puolet kaasuputken kapasiteetista.

– Toinen puoli olisi riittänyt Raision tehtaille ja Kemiralle Uudessakaupungissa. Se kaatui, kun Nesteen laitosta ei tänne tehty, sanoo Tunturi.

Ehkä maanantainen yt-ilmoitus olisi jäänyt tulematta, jos vetykrakkausyksikkö olisi aikoinaan rakennettu Naantaliin.

– En ole ennustaja, mutta sanoisin, että vaikeampi olisi ollut tehdä päätöstä laitoksen alasajamisesta, arvioi Timo Tunturi.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella keskiviikkoiltaan kello 23.00 asti.

Korjattu 16.9.2020 kello 11.01 Nesteen pääkonttorin sijainti Espooseen.

Aiemmin aiheesta:

Naantalin kaupunginhallitus kokousti maanantaina Nesteen varjossa synkissä tunnelmissa – puheenjohtaja: "Mitä enemmän keskustellaan, sitä suuremmaksi merkitys muodostuu"

Analyysi: Naantalin öljynjalostamo kokee Kaipolan paperitehtaan kohtalon – Näiden 3 syyn takia öljy on auringonlaskun ala

Naantalissa jalostamon mahdollinen lakkautus otettiin vastaan järkyttyneenä – Valtuuston puheenjohtaja: "Sokki tämä on"

Yle seuraa: Neste harkitsee Naantalin jalostamon sulkemista, koska fossiilisten öljytuotteiden kysyntä laskee ja kilpailukyky ei riitä

Yle Elävä arkisto: Suomen ensimmäinen öljynjalostamo

Lue seuraavaksi