Sopimuspalokunnat huolestuneet tulevaisuudestaan Etelä-Savossa: romuttuuko vanha järjestelmä?

Käytännössä kysmymys siitä, pystytäänkö sopimuspalokunnissa työskenteleville jatkossa maksamaan varallaolosta kokoaikainen korvaus.

palokunnat
Paloauto Haapavedellä
Arkistokuva.Sipe Myllyniemi /Yle

Etelä-Savon sopimuspalokunnissa on herännyt huoli niiden tulevaisuudesta. Etelä-Savon sopimuspalokuntien alueneuvottelukunnan puheenjohtaja Kari Jääskeläinen kertoo, että sopimuspalokuntien lähtö hälytystehtäviin on romuttumassa, koska päivystyksen kannalta oleellisesta varallaolojärjestelmästä saatetaan luopua.

Sopimuspalokuntalaisia käytetään esimerkiksi lisäapuvoimana tehtävissä, joihin ammattihenkilöstön resurssit ei riitä. Jääskeläinen huomauttaa, että Etelä-Savossa on alueita joissa käytännössä sopimuspalokuntalaiset hoitavat kaikki tehtävät.

Huoli päivystyksestä luopumisesta juontaa juurensa EU:n uuteen työaikadirektiiviin, jonka perusteella varallaolo tulkitaan työajaksi ja siitä on maksettava kokoaikainen korvaus.

Direktiivi ei salli käytäntöä, jossa sopimuspalokuntalaiset ovat olleet varalla pienemmällä palkalla. Nykyisin pelastusalueesta riippuen palkkaa on maksettu noin 30 prosenttia tuntipalkasta.

Koska usealla pelastuslaitoksella ei ole käytännössä varaa kustannusten kasvuun, ovat useat pelastuslaitokset harkinneet varallaolojärjestelmän alasajoa.

Jääskeläinen korostaa, että sopimuspalokunnat Etelä-Savossa olisivat olleet suostuvaisia vanhaan korvausmenettelyyn, mutta nykylainsäädännön puitteissa se ei ole enää mahdollista.

Palokunnat joutuisivat Jääskeläisestä merkittävään pulaan, jos varallaolevien resurssi menetettäisiin. Käytännössä kysymys kulminoituu kysymykseen siitä, kuka sammuttaa palot, jos varallaolojärjestelmästä luovutaan.

– Kyllähän se on rehellisesti sanottava, että jos varallaolojärjestelmä purkaantuu ja ei pystytä miettimään muuta järjestelmää, osa sopimuspalokuntalaisista lopettaa toimintansa. Myös osa Etelä-Savon paloasemista jää silloin tyhjäksi.

Etelä-Savossa toimii Jääskeläisen mukaan 31 sopimuspalokuntaa ja noin 580 sopimuspalokuntalaista. Etelä-Savon pelastuslaitoksella puolestaan työskentelee puolestaan noin 120 henkilöä sekä ensihoitajat.

Jääskeläinen korostaa, että varallaolo sopimuspalokunnissa on käytännössä ratkaissut lähtövarmuuden hälytystehtäviin.

– Kyllä tässä kaikkien kuntapäättäjien, pelastusalan väen ja sopimuspalokuntalaisten pitäisi miettiä, mitä halutaan pelastustoiminnalta tulevaisuudessa. Turvataanko me sen mahdollisuudet vai ei?

Etelä-Savon pelastuslaitoksen ja sopimuspalokuntien varallaolotyöryhmä kokoontuu Jääskeläisen mukaan asian tiimoilta jo ensi viikolla.

– Uskon siihen, että saamme hyvän ratkaisun asiaan, mikä tyydyttää kaikkia osapuolia: pelastuslaitosta, kuntapäättäjiä kuin sopimuspalokuntalaisiakin.

Juttua täsmennetty 16.9.2020 klo 8:38 Jääskeläinen korostaa, että sopimuspalokuntalaiset olisivat olleet suostuvaisia vanhaan korvausmenettelyyn.

Lue myös:

Palokuntien varallaolomuutos kasvattaisi kuluja

Sopimuspalokuntalaisten palkoista kiistellään ympäri Suomen – Kainuussa vapaaehtoiset ovat tärkeä osa pelastustoimintaa

Kuka pian sammuttaa tulipalot? Sopimuspalokuntalaisille pitäisi maksaa hälytysvalmiudesta oikea palkka, mutta rahat eivät siihen riitä