Lietekaivojen tyhjennyskiista haisee yhä Pirkanmaalla – Osa laittomuuksista on kuitenkin jo karsittu

Kun Pirkanmaalla lietekuljetukset siirtyivät kuntien omistamalle jätehuoltoyhtiölle, alkoi kiistely, joka ei ole laantunut vieläkään.

Lietekaivo
Mies imee putkella lietettä saostuskaivosta.
Eerola-yhtiöt tyhjentää saostus- ja umpilietesäiliöitä Pirkanmaalla 15 kunnan alueella. Anne Savin / Yle

Saostus- ja umpisäiliölietteiden tyhjennys hiertää yhä Pirkanmaalla. Toiminnan keskittämispäätös kunnallisen toiminnan alle Pirkanmaan Jätehuolto Oy:lle syntyi vuonna 2013. Käytännössä uuteen järjestelmään siirryttiin 2017.

Jätehuoltoviranomaista edustava jätehuoltoinsinööri Anu Toppila kertaa vielä, että päätös perustui puhtaasti vuonna 2012 uudistuneeseen jätelakiin.

Lain mukaan kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen on täytettävä kaikki laissa mainitut kriteerit, jotta se voidaan valita.

– Pirkanmaan alueella jätehuoltojaosto näki silloisessa käytännössä puutteita, joten kiinteistön haltijan valitsema jätekuljetustoiminta päättyi ja se siirtyi kokonaisuudessaan Pirkanmaan jätehuollon toiminnaksi.

Vaaleahiuksinen nainen katsoo suoraan kameraan hymyillen.
Jätehuoltoinsinööri Anu Toppila sanoo, että alkuvaikeuksista huolimatta kuluneiden vuosien aikana on jo tullut esille korjauksia vaativia asioita.Anne Savin / Yle

Kuntien omistama Pirkanmaan Jätehuolto Oy kilpailutti tehtävään kaksi yritystä: Eerola-yhtiöt hoitaa 15 kuntaa, ja yksi päätyi Kuljetusliike Finskan käsiin. Moni pienempi toimija menetti silloin asiakaskuntansa, kun lupa toimia alueella päättyi.

Punainen säiliöauto, joka kerää lietettä. Kyljessä lukee "Eerola-yhtiöt".
Eerola-yhtiöiden autot ovat tuttu näky Pirkanmaalla. Yhtiö voitti Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n kilpailutuksessa 15 kunnan lietekuljetukset. Anne Savin / Yle

Toiminta vain parin yrityksen työtä

Kuljetusliike Finska ajaa lietettä Mouhijärvi-Suodenniemi -alueella, joka kuuluu Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n vastuualueeseen. Yhtiö myy palvelujaan, kuten lietekuljetuksia, suoraan asiakkaalle Sastamalan muissa osissa, Punkalaitumella ja Urjalassa. Näiden alueiden jätehuollon järjestämisestä vastaa Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy.

Mies seisoo kuorma-auton vieressä toinen jalka auton renkaan päällä.
Toimitusjohtaja Timo Finskalla on kokemusta kunnallisen jätehuoltoyhtiön alihankkijana ja myös palveluiden myymisestä suoraan asiakkaalle. Anne Savin / Yle

Toimitusjohtaja Timo Finskan mukaan kaivon tyhjennys on aina kaivon tyhjennystä, mutta ei ole samantekevää, mitä kautta asiakkaan luokse on päädytty.

– Kuntayhtiölle alihankkijana tekeminen on täysin tunteetonta toimintaa. Itsenäistä yritystoimintaa harjoittavalla taas on takanaan usein kymmenien vuosien perinteet oikeasta yrityselämästä, asiakkaat on itse hankittu ja heidän luottamuksensa voitettu - se on oikea asiakaspalvelusuhde, Finska kuvaa toiminnan eroa tunnetasolla.

Kuntayhtiölle alihankkijana tekeminen on täysin tunteetonta toimintaa.

Timo Finska

Vaikka toiminta muuttui Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n organisoitavaksi jo kolme vuotta sitten, niin osan vanhoista asiakassuhteista tiedetään jatkuvan vielä luvattakin. Jätehuoltoinsinööri Anu Toppilakin myöntää, että lietteenajo herättää paljon intohimoja, ja että se koetaan hyvinkin henkilökohtaisena asiana.

– Ihmiset ovat kokeneet hyväksi asiaksi, että he ovat aikaisemmin saaneet valita, keneltä tyhjennyksen ovat tilanneet. On saattanut syntyä pitkiä asiakassuhteita. Joten varmasti tämä on ollut yksi tekijä, minkä takia päätös on aiheuttanut muutosvastarintaa.

Luonnon puolesta laittomuuksia vastaan

Alueellisen jätehuoltojaoston keskittämispäätöksessä nousivat aikanaan esille myös ympäristönsuojeluun liittyvät asiat.

– Vuosittain tehtävät lietekaivojen tyhjennykset ovat lisääntyneet osassa kuntia jopa 20-30 prosenttia. Lisäksi seurannan myötä on tullut vastaan kaivoja, joita ei ole vuosikymmeniin tyhjennetty asianmukaisesti.

Kelta-asuinen mies ottaa imuputken jäteauton perästä.
Asiakkaat tilaavat lietetyhjennykset Pirkanmaan Jätehuollolta, joka välittää ajot pääasiassa Eerola-yhtiöille. Anne Savin / Yle

Viranomaisille on myös kantautunut entistä enemmän ilmoituksia asiattomista jätevesijärjestelmistä, joissa on esimerkiksi ylivuotoputkia suoraan vesistöön. Tapauksista on ilmoitettu kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja niihin on puututtu tarvittaessa.

“Emme me täällä paskaa pitkin mettiä ja peltoja vetele”

Myös Timo Finska tietää, että lietteen ajossa on tapahtunut vuosien saatossa erilaisia laittomuuksia. Lietettä on ajettu peltoon ja toimitettu eteenpäin kuulumatta jätehuoltorekisteriin.

– Tilanne on kuitenkin muuttunut viimeisen reilun viiden vuoden aikana, eikä sitä juurikaan enää tapahdu, Finska uskoo.

Kolme miestä juttelee keskenään jäteauton vieressä.
Kuljetusyhtiö Finska kerää sekajätettä ja ajaa lietettä mm. Sastamalan, Punkalaitumen ja Urjalan alueilla. Anne Savin / Yle

Yrittäjän mukaan jätteiden ajo – niin kuivajätteen kuin lietteenkin osalta – on varsin kontrolloitua toimintaa. Se tarkoittaa muun muassa asiakasrekistereitä ja siirtoasiakirjoja.

– En vaan ymmärrä, mihin tarvitaan joku instanssi ottamaan meiltä työt pois, jotta sitten olisi valvonta kohdillaan. Kun se on nyt jo kohdillaan. Emme me täällä paskaa pitkin metsiä ja peltoja vetele. Me toimitamme kerätyt jätteet sinne, minne yhteiskunta velvoittaa meidät ne toimittamaan ja maksamme niistä määrätyt käsittelymaksut ja kilpailemme kentällä keskenämme.

Lukuisien valitusten soppa

Kun päätös lietekuljetusten keskittämisestä syntyi, sitä seurasi lukuisia valituksia kunnilta ja yrityksiltä hallinto- ja markkinaoikeuteen.

Alueellinen jätehuoltolautakunta on puolestaan hakenut viime vuonna apua ely-keskukselta luvattoman toiminnan hillitsemiseen. Tarkastustyö jatkuu, mutta toistaiseksi ely-keskus ei ole löytänyt näyttöä sanktioihin johtavasta toiminnasta.

Mies seuraa jäteauton tyhjentämistä jätevesipuhdistamolla.
Säiliöautojen keräämät lietteet ajetaan jätevedenpuhdistamoille, missä ne mitataan ja kirjataan ylös. Anne Savin / Yle

Kehitystyötä ja valistamista

Anu Toppila näkee nykyisessäkin järjestelmässä vielä paljon kehitettävää. Viranomaisen näkökulmasta pääasiallinen kehitystyö liittyy kiinteistöjen tiedottamiseen ja ohjeistamiseen.

– Ensinnäkin täytyy saadaan kuntalaisille oikea tieto siitä, kenellä on oikeus tyhjentää lietekaivoja ja mistä tyhjennykset tulee tilata. Myöskin se, miten tärkeää kiinteistöjen haltijoiden on huolehtia jätevesijärjestelmien tyhjennyksistä ja säännöllisestä huollosta, jotta ympäristöhaittoja ei aiheudu.

Jätehuoltoviranomaiset ovat lähettäneet kiinteistöille tuhansia tiedotteita viime vuosien aikana.

Anu Toppilan mukaan kehitystyö on helpompaa keskitetyn toiminnan alla, kun laajoja alueita pystytään hallitsemaan kokonaisuutena. Hän uskoo, että ajan myötä keskittäminen voi esimerkiksi alentaa asiakasmaksuja, kuten kuivajätteen käsittelyn keskittämisen osalta on tapahtunut.

Lue lisää:

Näin rajusti roskapussistasi tapellaan jätehuollon kulisseissa – karut kokemukset paljastavat virkamiesten vaientamisen ja uhkailun