1. yle.fi
  2. Uutiset

EU-komission puheenjohtaja: Ilmastotavoitteita pitää kiristää ja Dublin-järjestelmä pitää korvata uudella – Yle seurasi von der Leyenin linjapuheen

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esittää EU:n kasvihuonekaasupäästöjen tavoitteen kiristämistä ja EU:n turvapaikkapolitiikan uudistamista.

Euroopan unioni
EU-komission puheenjohtaja linjaa puheessaan unionin tulevaisuutta
EU-komission puheenjohtaja linjaa puheessaan unionin tulevaisuutta

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esittää uutta tavoitetta EU:n kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.

Von der Leyen esittää uudeksi vuoden 2030 ilmastotavoitteeksi vähintään 55 prosentin vähennystä verrattuna vuoden 1990 päästötasoon.

Komissio esittää uutta tavoitetta lisäyksenä ilmastolakiin. Euroopan parlamentin ja EU-jäsenmaiden pitää hyväksyä se.

Euroopan parlamentille puhunut von der Leyen myönsi, että esitys saattaa jakaa parlamenttia ja jäsenmaita.

– Tunnustan, että nosto 40:stä 55 prosenttiin on liikaa joillekuille ja liian vähän muille, von der Leyen sanoi.

Ympäristöjärjestö Greenpeace ehätti jo huomauttamaan, ettei EU-komission puheenjohtajan esittämä leikkaus riitä estämään ilmaston lämpenemistä yli 1,5 asteella, mitä tiedeyhteisö pitää kriittisenä rajana pahimpien seurausten välttämiseksi.

Komission puheenjohtaja sanoi, että tavoitteen saavuttamiseksi 30 prosenttia unionin 750 miljardin euron koronavirusapupaketista pitäisi nostaa vihreiden velkakirjojen kautta.

Vihreillä velkakirjoilla tarkoitetaan joukkovelkakirjoja, jotka on laskettu liikkeeseen ympäristönsuojelua tukevien hankkeiden rahoittamiseksi.

Von der Leyen linjasi komission suunnitelmia

Von der Leyen hahmotteli Euroopan unionin tulevaisuutta EU-parlamentin täysistunnossa ensimmäisessä Unionin tila -puheessaan.

Puhe on tavattu pitää Strasbourgissa, mutta Strasbourgin koronatilanteen takia von der Leyen puhui nyt Brysselissä.

Kyseessä oli von der Leyenin ensimmäinen unionin tilaa käsittelevä puhe. Hän aloitti komission puheenjohtajana joulukuussa.

Lue tästä Ursula von der Leyenin taustoista: Saksassa hänet tunnetaan omalinjaisena uudistajana

Von der Leyen esitteli puheessaan suunnitelmiaan siitä, miten Euroopan unionin talous saadaan jaloilleen koronaviruksen laukaiseman kriisin jäljiltä. Muita aiheita olivat muun muassa unionin ilmastotoimet ja digitaalisten innovaatioiden edistäminen, jotka ovat von der Leyenin puheenjohtajuuden suuria teemoja.

Epävarmuuden aika ei ole ohi

Von der Leyen aloitti Euroopan unionin tilaa käsittelevän puheensa ilmaisemalla kunnioitustaan lääkintätyöntekijöiden ponnistuksille koronapandemian aikana.

– Pandemia ja siihen liittyvä epävarmuus eivät ole ohi ja toipuminen on vasta alkuvaiheissaan, von der Leyen sanoi. Hän sanoi, että EU:n ainutlaatuinen sosiaalisen markkinatalouden malli auttaa selviytymään kriisistä.

– Tämä on hetki Euroopan unionille johtaa tietä nykyisestä hauraudesta uuteen elivoimaisuuteen, von der Leyen sanoi.

Von der Leyen korosti, etteivät pandemia ja sen aiheuttama taloudellinen epävarmuus ole ohi.

– Nyt ei ole hetki lopettaa tukea. Pitää löytää herkkä tasapaino rahoitustuen ja valtion tulojen ja menojen tasapainon kesken, von der Leyen sanoi.

Von der Leyenin kaudella EU-johtajat ovat jo hyväksyneet historiallisen suuren 1,8 tuhannen miljardin suuruisen budjetti- ja elvytyspaketin, johon sisältyy EU:n 750 miljardin euron suuruinen korona-apupaketti.

– Ensi kertaa ja poikkeuksellisina aikoina Eurooppa on asettanut omat yhteiset välineensä täydentämään kansallisia fiskaalisia vakautuskeinoja. Tämä on merkittävä yhtenäisyyden hetki EU:lle ja saavutus, josta meidän on syytä tuntea yhteistä ylpeyttä, von der Leyen sanoi.

Von der Leyen korosti myös euroalueen kehittämisen tärkeyttä.

– Ei ole parempaa tietä vakauteen ja kilpailukykyyn kuin talous- ja rahaliiton vahvistaminen, von der Leyen sanoi.

Von de Leyen vaati myös nykyistä suurempia investointeja teknologiaan, jotta EU voisi kilpailla tehokkaammin Kiinan ja Yhdysvaltain kanssa.

Hän sanoi, että 20 prosenttia 750 miljardin koronapelastuspaketista investoidaan digitaalisiin hankkeisiin.

Von der Leyen: Tarvitaan Euroopan terveysunioni

Von der Leyenin mukaan pandemian aikana EU on tehnyt enemmän yhdessä kuin koskaan aiemmin. Hän katsoi, että rajat ylittävissä terveyskysymyksissä unioni tarvitsee silti enemmän toimivaltuuksia ja resursseja.

– Meidän on rakennettava vahvempi eurooppalainen terveysunioni. On aika tehdä se, von der Leyen sanoi.

Komissio esittää Euroopan lääkeviraston ja Euroopan tautienehkäisy‑ ja valvontakeskuksen vahvistamista. Von der Leyen sanoi, että EU rakentaa Yhdysvaltain BARDA:n kaltaisen viraston korkeatasoisen biolääketieteen edistämiseen.

Von der Leyen katsoi, että muun muassa lääkkeiden strategista varastointia on kehitettävä, jotta toimitusketjujen aiheuttamiin riippuvuuksiin voidaan vastata.

– On selvempää kuin koskaan, että meidän on keskusteltava terveyteen liittyvistä toimivaltuuksista, von der Leyen sanoi.

Von der Leyen puhui myös palkkojen polkemista vastaan.

– Totuus on, että liian monille ihmisille työ ei enää kannata. Palkkojen polkeminen tuhoaa työn arvokkuuden, rankaisee kunnollisia palkkoja maksavaa työnantajaa ja vääristää kilpailua yhteismarkkinoilla. Tämän on loputtava, von der Leyen sanoi,

Komissio esittää lainsäädäntöä, joka tukee jäsenmaita asettamaan vähimmäispalkkatason työläisille.

– Kaikilla pitää olla pääsy minimipalkkaan joko työsopimusehtoneuvottelujen kautta tai lainsäädännöllisesti, von der Leyen sanoi.

Von der Leyen: Dublin-järjestelmä pitää korvata uudella

Von der Leyen puhui myös Euroopan turvapaikkapolitiikasta, joka on noussut jälleen otsikoihin, kun suuri Morian vastaanottoleiri paloi Lesboksen saarella Kreikassa.

– Odotan kaikkien jäsenmaiden panosta. Siirtolaisuus on eurooppalainen haaste ja koko Euroopan täytyy tehdä osansa, von der Leyen sanoi.

Von der Leyen sanoo, että nykyinen Dublin-järjestelmä täytyy korvata uudella.

Dublinin sopimuksen keskeisenä ajatuksena on, että turvapaikkahakemus käsitellään vain yhdessä EU-maassa. Usein se tarkoittaa maata, johon turvapaikanhakija on ensimmäiseksi saapunut ja jossa hänet on kirjattu turvapaikanhakijaksi.

Komission puheenjohtajan mukaan ensi viikolla esiteltävässä EU:n maahanmuuttopaketissa luovutaan Dublin-järjestelmästä. Se on määrä korvata uudella eurooppalaisella maahanmuutonhallintojärjestelmällä.

– Sillä on yhteiset turvapaikan ja palauttamisen rakenteet ja siinä on uusi vahva solidaarisuusmekanismi, von der Leyen sanoi EU-kansanedustajille parlamenttikeskustelun aikana.

Turvapaikkajärjestelmän muutos tuskin on läpihuutojuttu, sillä kysymys jakaa syvästi EU-maita.

Von der Leyen: EU:ssa ei sijaa sukupuolivähemmistöjen syrjinnälle

EU-komission puheenjohtaja viestitti myös, että unionissa ei ole sijaa "LGBT-vapaille vyöhykkeille".

Von der Leyen viittasi tällä siihen, että joukko puolalaisia kaupunkeja on ilmoittanut olevansa "LGBT-ideologiasta" vapaita vyöhykkeitä. Puolan presidentti Andrzej Duda on rinnastanut sukupuolivähemmistöjen tasa-arvon ajamisen kommunismiin.

Von der Leyen sanoi, että kyse ei ole ideologiasta vaan ihmisten identiteetistä, jota ei voi ottaa heiltä pois.

– Haluan olla kristallinkirkas: LGBTQI-vapaat vyöhykkeet ovat ihmisyysvapaita vyöhykkeitä. Ja niillä ei ole sijaa unionissamme, von der Leyen sanoi.

Von der Leyen vaati kaikkia jäsenmaita hyväksymään samaa sukupuolta olevien pariskuntian adoptiot.

– Jos olet vanhempi yhdessä maaassa, olet vanhempi joka maassa, hän sanoi.

Von der Leyen vaati rohkeampaa ulkopolitiikkaa

Von der Leyen käsitteli puheessaan myös ulkosuhteita. Hän vaati unionilta nykyistä rohkeampaa ulkopolitiikkaa ja ihmisoikeusluokkausten tuomitsemista.

– Miksi jopa yksinkertaisimmatkin lausunnot EU:n arvoista viivästyvät, vesittyvät tai jäävät muiden motiivien panttivangeiksi?, von der Leyen kysyi.

Hän katsoi, että ongelma on kaikkien jäsenmaiden yksimielisyyttä vaativassa päätöksenteossa.

– Kun jäsenvaltiot sanovat, että Eurooppa on liian hidas, minä sanon: olkaa rohkeita ja siirtykää viimein määräenemmistöäänestyksiin ainakin ihmisoikeuskysymyksissä ja pakotteiden toteuttamisessa.

Hän lupasi, että komissio tuo parlamenttiin eurooppalaisen Magnitski-lain, joka määräisi rangaistuksia ihmisoikeuksien loukkaajille riippumatta siitä, mistä maasta nämä ovat.

Nimitys tulee Yhdysvalloissa voimassa olevasta laista, joka on nimetty Venäjällä tutkintavankeudessa kuolleen Sergei Magnitskin mukaan.

Varoitus Turkille, tuenilmaus Valko-Venäjän protesteille

Von der Leyen kommentoi EU:n rajoilla kuplivia kriisejä: Kreikan ja Turkin suhteet ovat erittäin jännittyneet, ja Valko-Venäjää ravistelevat laajat protestit.

EU-komission puheenjohtaja sanoi, että EU:n pitää tukea Valko-Venäjän mielenosoittajia, jotka vaativat rehellisiä ja vapaita vaaleja.

– Olkoon kyse Hongkongista, Moskovasta tai Minskistä, EU:n täytyy ottaa selvä ja nopea kanta. Haluan sanoa tämän voimakkaasti ja selvästi: EU on Valko-Venäjän kansan puolella, von der Leyen sanoi.

– Valko-Venäjän kansan pitää olla vapaa päättämään itse omasta tulevaisuudestaan, he eivät ole nappuloita jonkun muun šakkilaudalla.

Von der Leyen kommentoi myös Kreikan ja Turkin jännitteitä itäisellä Välimerellä. Von der Leyen sanoi, että Turkki on tärkeä kumppani mutta se ei oikeuta sitä pelottelemaan naapureitaan.

EU teki vuonna 2016 Turkin kanssa ihmisoikeusjärjestöjen arvosteleman pakolaissopimuksen, jonka avulla piti estää turvapaikanhakijoita tulemasta Turkista EU:hun.

Von der Leyen: Navalnyin myrkytys osa kuviota

Von der Leyen sanoi, että oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin myrkytys Venäjällä ei ole yksittäistapaus vaan osa laajempaa kuviota.

– Olemme nähneet kuvion Georgiassa, Ukrainassa, Syyriassa ja Salisburyssa ja vaalisekaantumisessa ympäri maailmaa. Tämä kuvio ei ole muuttumassa eikä mikään putkilinja muuta sitä, von der Leyen sanoi viitaten selvästikin Nord Stream 2 -maakaasuputkihankkeeseen Venäjältä Itämeren kautta Saksaan.

Navalnyin myrkytys on nostattanut Saksassa keskustelua putkihankkeen oikeutuksesta. Von der Leyenin kommenttia voi pitää kiinnostavana sikäli, että hän tulee Saksan liittokanslerin Angela Merkelin kristillisdemokraattisen puolueen riveistä.

Huolta neuvotteluista Britannian kanssa

Samaan aikaan neuvottelut EU:sta eronneen Britannian ja unionin kauppasopimuksesta takkuilevat.

– Jokainen kuluva päivä merkitsee, että mahdollisuudet oikea-aikaiseen kauppasopimukseen heikkenevät, von der Leyen sanoi.

– Neuvottelut eivät ole edenneet kuten toivoisimme, ja se jättää meille hyvin vähän aikaa.

EU-komission puheenjohtaja vaati Britanniaa noudattamaan EU:n ja Britannian erosopimusta. Britannian hallitus ajaa lakihanketta, jonka katsotaan vesittävän brexit-sopimusta.

Aiheesta aiemmin:

EU vaatii Kiinalta reiluja ja tasapainoisia kauppasuhteita – "Euroopan pitää olla pelaaja, ei pelikenttä" 14.9.2020

EU:n syksyn täyttää kiistely elvytyspaketista ja Brexitistä – Koronatuen täytyy saada EU-parlamentin hyväksyntä 8.9.2020

Kirjeenvaihtajan analyysi: EU teki historiansa suurimman rahoituspaketin vaikeimmissa mahdollisissa oloissa – hintana haavoja ja mustelmia 21.7.2020

EU-johtajat pääsivät sopuun 1,8 tuhannen miljardin euron budjetista ja koronapaketista, pääministeri Marin tyytyväinen lopputulokseen 20.7.2020

Kuka maksaa ja kuinka paljon, kun Eurooppa yrittää nousta koronakriisistä – lue 8 kysymystä EU:n jälleenrakennusrahastosta 27.5.2020

Lähteet: STT, AFP

Lue seuraavaksi