Hirviseurueille syksyn jahtiin omat koronaohjeet – eniten harkittavaa peijaisten suhteen

Hirvijahti alkaa lokakuussa, mutta metsästysseurojen on tällä kertaa pohdittava käytännön järjestelyjä uudella tavalla.

Hirvien metsästys
oranssiasuisia hirvimiehiä tutkimassa karttaa auton konepellillä
Metsästäjäliiton tuoreiden ohjeiden mukaan hirvijahdissa ei tänä syksynä voida toimia kaikilta osin niin kuin totuttu on. Kuvassa perinteinen käskynjako Jyväskylässä toissa syksynä. Riika Raitio / Yle

Suomen Metsästäjäliiton tuoreet koronasuositukset asettavat metsästysseurat pohdinnan eteen hirvijahdin järjestämisessä.

Pohjois-Savossa syksyn hirvijahtiin on myönnetty noin 2 900 ja Pohjois-Karjalassa 1 400 kaatolupaa.

Hirvimetsälle lähtee muutaman viikon kuluttua Itä-Suomessa satoja jahtiporukoita ja tuhansia metsästäjiä.

Tuoreet suositukset koskevat jahtia käskynjaosta saaliin käsittelyyn.

Oma ohjeistus on annettu myös hirvipeijaisista, joita seurat perinteisesti järjestävät metsästysalueensa maanomistajille ja kyläläisille.

Yksi hirvijahtiin osallistuvista seuroista on Pyhäselän Metsästäjät. Seuralla on metsästysmaita Joensuun eteläosassa valtatien kuuden molemmin puolin yli 14 000 hehtaaria.

Hirvimetsälle 250 jäsenen seurasta osallistuu tänä syksynä 70 metsästäjää. Kaatolupia on 17. Koronasuosituksia on jo mietitty.

– Hirveästi ne ohjeet eivät vaikuta jahtiin. Puhuttelu koko porukalle ja sääntöjen kertaaminen on oikeastaan ainut, jossa olemme tiiviisti yhdessä. Nyt voidaan pitää sekin ampumaradalla ulkosalla, tilaa siellä on, metsästyksen johtaja Jouni Tuovinen kertoo.

Hirvijahdissa ampujaporukka on Pyhäselän Metsästäjissä jaettu neljään ryhmään. Jokaiseen ryhmään riittää koiria.

– Yksi ryhmä kerrallaan kokoontuu. Osa ruokailee sillä aikaa, kun pyssyttömät miehet käsittelee hirveä. Sitten kun väsyvät, vaihdetaan seuraavat neljä nylkemään ja paloittelemaan. Kyllä turvavälit tulee ihan ohjeen mukaisesti, Tuovinen selvittää.

Peijaisia ei ole koskaan aiemmin peruttu, nyt harkinnassa

Isoin muutos ja harkinnan paikka metsästysseuroilla tänä syksynä koskee hirvipeijaisia.

– Peijaisista ei ole vielä päätetty pidetäänkö vai ei. Meillä on niin sanotulla yläkoululla Hammaslahdessa aina peijaiset ja niihin on osallistunut 400-450 vierasta. Todennäköisesti niitä ei tänä syksynä pidetä, mutta porukkahan sen päättää, metsästyksen johtaja tuumaa.

Tuovinen on ollut Pyhäselän Metsästäjissä vuodesta 1969 eikä koskaan hänen yli 50-vuotisen jahtijäsenyytensä aikana ole jätetty hirvipeijaisia järjestämättä.

Peijaiset on merkittävä yhteinen juhla.

– Suurin osan metsästysmaista on yksityisten maita ja se on ainut vuokranmaksutilaisuus maanomistajille, kyllä se tärkeä tapahtuma on, Tuovinen toteaa.

Ruokailun ohessa Pyhäselän Metsästäjät on pitänyt peijaisissa hirvenlihan huutokaupan; sopuhintaan on kaupattu yleensä vähintään puolikas hirvi.

Yksi mahdollisuus on pitää peijaiset myöhemmin.

– Meillä on tilavat pakastimet, että saadaan lihat säilymään myöhäisempäänkin ajankohtaan, Tuovinen pohtii.

Korona on joka tapauksessa hirvipeijaisten suhteen otettava huomioon, koska sekä seurassa että yleisössä riittää riskiryhmäläisiä.

– Kyllä ohjeet tarpeellisia ovat, tämähän on sellainen virus, että kannattaa suojautua, itsekin riskiryhmään ikänsä puolesta kuuluva Tuovinen toteaa.