1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. jätteet

Kaakossa sekajätteen sekaan päätyy yhä paljon biojätettä – suodatinpussi ja hedelmänkuoret lipsahtavat tavallisimmin väärään roskikseen

Kymenlaaksossa sekajäteen joukossa on noin 30 prosenttia biojätteeseen kuuluvaa jätettä.

Biojätettä sekoittuu edelleen paljon sekajätteen joukkoon Kymenlaaksossa
Biojätettä sekoittuu edelleen paljon sekajätteen joukkoon Kymenlaaksossa

Loppujätteen seassa on edelleen paljon biojätettä Kymenlaaksossa. Kymenlakson Jätteen uusimman lajittelututkimuksen mukaan loppujätteen painosta 30 prosenttia on biojätettä.

Kymenlaaksossa vuoden aikana noin 10 000 tonnia biojätettä sekoittuu sekäjätteeseen. Tyypillisiä sekajätteen joukkoon sekoittuvia biojätteitäovat muun muassa käytetty suodatinpussi ja hedelmänkuoret.

Sekajätteen määrä on viimeisten vuosien aikana vähentynyt maakunnassa, mutta biojätteen määrä sekajäteastioissa on kasvanut. Viime vuonna loppujätettä kertyi Kymenlaakson Jätteen tilastoinnin mukaan noin 35 000 tonnia. Vuoden 2019 lajittelututkimus vertautuu Kymenlaakson Jätteen aikaisempiin lajittelututkimuksiin.

Etelä-Karjalan Jätehuollon käsittelytutkimuksessa sekajätteen seassa oli noin 25 prosenttia biojätteeksi kelpaavaa jätettä. Etelä-Karjalan Jätehuollosta luonnehditaan sekajätteen ja biojätteen erilleen lajittelun onnistumista varsin hyvin verrattuna muun maan tilanteeseen.

Kotkalainen Raimo Markus on kompostoinut omakotitaloutensa jätteet jo useamman vuoden ajan. Kuva: Antro Valo / Yle

Kymenlaakson Jätteen toimitusjohtaja Kari Martikainen arvelee, että taustalla on ihmisten kompostointi-innon väheneminen.

– Kompostointi koetaan työlääksi, Martikainen sanoo.

Sekajätteen joukkoon joutuvan biojätteen suurin haitta on, että biojätteen sisältämät ravinteet, kuten typpi ja fosfori menevät hukkaan biojätteen palaessa lämpövoimalan kattilassa. Kostean biojätteen lämpöarvo on myös alhainen.

Kompostoinnin aloittaminen vaatii asennemuutosta

Kotkalaisen Raimo Markuksen nelihenkisen omakotitalouden biojätteet on jo vuosia kierrätetty 200 litran pikakompostoriin.

– Ruokajäte on se pääasiallinen, eli ruuantähteitä ja muuta perkuujätettä tulee kompostiin. Noin kolmesti vuodessa kompostori tyhjennetään. Mullaksi muuttunut tyhjennysjäte laitetaan meidän kasvimaallemme, Markus sanoo.

Kuva: Antro Valo / Yle

Omakotitalossa asuvilta ei tällä hetkellä tarvitse kerätä biojätettä erikseen. Edessä häämöttävässä jätelain uudistuksessa biojätteenkeräys komposteihin tai biojäteastiaan on tulossa pakolliseksi kaikille kotitalouksille taajamissa. Esitys on tulossa eduskunnan käsittelyyn keväällä.

Lue lisää: Sekajäteastioihin päätyy yhä liikaa biojätettä – pian myös omakotiasujien tulee kerätä ruuantähteensä erikseen

Markuksen mukaan kompostoinnin aloittaminen lähtee asennemuutoksesta. Alkuinvestointi kompostoriin on noin kahden ja kolmen sadan euron välillä.

– Sanotaan sen vievän hirveästi aikaa, mutta eihän se aikaa vie. Vaatii vähän ajattelutavan muutosta. Pikkasen siitä ehkä vaivaa saattaa tulla jossain asioissa, mutta niinhän tässä elämässä tulee aina jossain asioissa enemmän tai vähemmän vaivaa, Markus toteaa. ** **