Näin hallitus muuttaa työttömien elämää: Työnhakuun uusi velvoite, karenssit lievenevät, virkailija tavattava yhä useammin

Työttömien etujärjestössä uusi määrällinen velvoite työnhakuun herättää ihmetystä.

työnhaku
Arbetsförmedlingsbyråns skylt med en man med munskydd i förgrunden
TE-toimistojen virkailijoiden määrä kasvaa lähivuosina, jotta yhä useampi työtön työnhakija saisi henkilökohtaista palvelua. Olivia Ranta / Lehtikuva

Hallitus tuo työttömille uuden velvoitteen hakea tiettyä määrää työpaikkoja kuukausittain. Työnhakijan tulee hakea kuukaudessa 0–4 työpaikkaa riippuen alueen työmarkkinatilanteesta ja työttömän työkyvystä.

Määrästä sovitaan yksilöllisessä työllistymissuunnitelmassa. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan työnhakija voi jatkossa paremmin valita, mitä työmahdollisuuksia hän hakee. Niiden tulee kuitenkin vastata työnhakijan osaamista.

– Työnhakija ei menetä työttömyysturvaansa, jos hän ei onnistu työnhaussa, työministeri Tuula Haatainen (sd.) kommentoi ministeriön tiedotteessa (siirryt toiseen palveluun).

Ministerin mukaan työmahdollisuuksien hakemisen voi täyttää monella tavalla. Se voi muodostua työhakemusten tekemisestä, suorista yhteydenotoista työnantajiin tai vaikka osallistumisesta rekrytointitapahtumiin.

Karensseihin luvassa lievennyksiä

Kun työnhakemisen velvoitteita uudistetaan, kohtuullistetaan samalla karenssijärjestelmää. Jos työllistymissuunnitelman velvoitteita ei täytä, saa ensin vain huomautuksen.

Jos velvoitteen jättää uudelleen täyttämättä, seuraa viiden päivän etuuden menetys eli karenssi, ja tämän toistuessa 10 päivän karenssi, ja tämän jälkeen työssäolovelvoite. Muiden kuin työnhakuun ja palveluihin liittyvien työttömyysturvaseuraamusten maksimipituus voi olla 45 päivää.

Nykyisin työtön työnhakija voi menettää työttömyysetuutensa jopa kahdeksi kuukaudeksi jättäessään hakematta TE-toimiston tarjoamaa työtä.

Työnhaku- ja karenssikäytäntöjen muutosten on ministeriön mukaan tarkoitus tulla voimaan aikaisintaan vuonna 2022.

15–64-vuotiaiden työllisyysaste 7/2010–7/2020
Koronatilanne on edelleen hankaloittanut hallituksen pääsyä alkuperäiseen työllisyystavoitteeseen. Samuli Huttunen / Yle

Työvoimavirkailija tavattava yhä useammin

Työllisyyttä pyritään lisäämään myös lisäämällä TE-toimistojen virkailijoiden määrää ja näiden tapaamista. Ministeriön mukaan työnhaun tukea lisätään siten, että työttömät kohdataan työnhaun alkuvaiheessa kahden viikon välein.

Tämän jälkeen kuukauden kestävä tiivis palvelujakso seuraa aina kuuden kuukauden työttömyyden jälkeen.

TE-toimisto on haastatellut vuoden 2017 alusta työttömät työnhakijat säännöllisesti kolmen kuukauden välein. Jatkossa haastatteluja järjestettäisiin kahden viikon välein kolmen ensimmäisen työttömyyskuukauden aikana.

Uudistuksella tavoitellaan 9500:aa lisätyöllistä. Ministeriö tavoittelee uudistuksen voimaantuloa vuoden 2022 alussa.

Hallitus kertoi myös muista aikeistaan pyrkiä lisäämään työllisyyttä. Näitä ovat esimerkiksi varhaiskasvatusmaksujen alentaminen, oppivelvollisuuden laajentaminen ja palkkatuen uudistus.

Yli 55-vuotiaiden työllisyyden parantamisen toimenpiteet siirrettiin taas työmarkkinajärjestöjen puitavaksi.

Työhakemusten määrävaatimukselle kritiikkiä

Työttömien Keskusjärjestössä hallituksen päätökset saavat pääosin kiitosta, mutta velvollisuus hakea tiettyä määrää työpaikkoja ihmetyttää.

– Omaehtoinen työnhaku tulee muuttamaan pelisääntöjä, jos se todella tulee kuten nyt aiotaan. Siinä huolestuttaa, synnyttääkö se näennäistä hakua ja etäännyttää työnantajat ja työnhakijat kauemmas toisistaan, toteaa Työttömien Keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski.

henkilökuva Jukka Haapakoskesta
Työttömien Keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski pitää hyvänä uudistuksena sitä, jos työttömät saavat nykyistä paremmin yksilöllistä tukea työnhakuunsa.Jussi Koivunoro / YLE

Haapakoski ihmettelee tulevaa aktiivimallia 2, jossa TE-toimiston virkailija voi lähettää velvoittavia työhönosoituksia kuten nykyisin, ja samalla arvioi, kuinka 0–4 paikan hakemisen velvoite on täyttynyt.

Haapakoski kiittelee lisäystä työvoimavirkailijoiden määrään. Samalla hän epäilee, mahtaako lisäys riittää, sillä työttömien määrä on alkuvuonna kasvanut. Samalla virkailijoiden pitäisi valvoa kuukausittain yhä useampien työnhakijoiden työnhaun aktiivisuutta.

– On jo pitkään ollut monen työttömän ongelma, ettei TE-toimiston virkailijoihin saada yhteyttä.

Työn vastaanottamiseen ei uutta kannustetta

Suuri vuokratyöalan toimija Barona ei usko, että tulossa olevat muutokset välttämättä lisäisivät näennäistä työnhakua ja hakemusten tehtailua, vaan muutoksista voi tulla apua kohtaanto-ongelmaan.

Baronan toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen katsoo, että henkilökohtainen ohjaus auttaa työnhakijoita löytämään paremmin itselleen sopivia työpaikkoja.

Minna Vanhala-Harmanen on Barona Oy.n toimitusjohtaja.
Baronan toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen toivoo, että avoimet työpaikat saataisiin täytettyä nykyistä tehokkaammin. Toni Määttä / Yle

Hän ei lähde ennakoimaan, miten nyt kerrotut aktivointitoimet alkavat näkyä työnhakijoiden määrissä.

– Työn vastaanottamisen kannusteet jäivät mielestäni varsin heppoisiksi vielä, siihen olisin toivonut lisää paukkuja, Vanhala-Harmanen toteaa.

Hän kommentoi aiemmin syyskuussa, että esimerkiksi myynnin ja kaupan alan tehtäviin on entistä mutkikkaampaa löytää työntekijöitä, vaikka ne eivät välttämättä vaadi pitkää koulutusta tai kokemusta.

Avoimet työpaikat neljännesvuosittain
Vaikeasti täytettävien työpaikkojen määrä on ollut viime vuosina ajoittain aiempaa korkeammalla.

Lue lisää

Analyysi: Eläkeputken loppu häämöttää – Hallitus teettää likaisen työn järjestöpomoilla

Halla-aho: Hallitus ei kyennyt vaikeisiin päätöksiin, Orpo: Työllisyystoimilista ammotti tyhjyyttään

Näin budjettiriihen päätökset vaikuttavat elämääsi: Tupakan ja viinan hinta nousee, päivähoitomaksut alenevat ja vähäpäästöistä työmatkaliikennettä tuetaan