1. yle.fi
  2. Uutiset

"Imago ei ole aivan totta" – Suomen maine puurakentamisen mallimaana on osin myytti, mutta viimein alkaa tapahtua

Kansainväliset, menestyvät suomalaisyritykset haluavat nyt toimitilat, jotka on rakennettu puusta.

Puuarkkitehtuuri
Katajanokanlaituri lobby
Puu on voimakkaasti läsnä Stora Enson uuden pääkonttorin sisätiloissa. Havainnekuva.Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy

Kansainväliset yritykset haluavat profiloitua uusiutuvien materiaalien käyttäjinä, ja se alkaa näkyä arkkitehtuurissa myös Suomessa. Metsäjätti Stora Enson uusi pääkonttori rakennetaan Helsingin Katajanokan rantaan puusta, ja peliyhtiö Supercellin pääkonttori valmistuu Jätkäsaaressa sijaitsevaan puukortteliin Wood Cityyn. Molemmat kohteet on suunnitellut helsinkiläinen toimisto Anttinen-Oiva-arkkitehdit.

Se valittiin Stora Enson pääkonttorin suunnittelijaksi kansainvälisessä kutsukilpailussa, jossa oli kuusi osanottajaa. Kolme oli Suomesta, loput ulkomailta. Toistaiseksi Anttinen-Oiva-arkkitehdit tunnetaan parhaiten Helsingin yliopiston uuden kirjaston, Kaisa-talon, suunnittelijoina.

Woodcity katunäkymä
Jätkäsaareen valmistuu kokonainen puukortteli, Wood City. Sinne tulee Supercellin pääkonttori. Havainnekuva.Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy

Stora Enson uuteen pääkonttoriin, Katajanokan Laituriin, tulee myös julkisia tiloja sekä hotelli.

– Se oli tosi haastava kilpailu pelkästään siksi, että rakennus liittyy Helsingin siluettiin osaksi kansallismaisemaa ja rantajulkisivua, arkkitehti Selina Anttinen sanoo.

Stora Enson uusi pääkonttori käynnistää rakentamisessa uuden aikakauden Kauppatorille johtavilla rannoilla Helsingin historiallisessa keskustassa. Se on alueen ensimmäinen merkittävä uudisrakennus sitten Alvar Aallon suunnitteleman “Sokeripalan”, eli Stora Enson nykyisen pääkonttorin, joka valmistui Katajanokalle vuonna 1962. Stora Enson uusi pääkonttori määrittää Anttisen mukaan rytmin muulle uudisrakentamiselle rantaviivalla.

– Meille teetti tosi paljon päänvaivaa se, millä äänensävyllä kohde liitetään osaksi Helsingin historiallista ja monikerroksista rantajulkisivua, Anttinen sanoo.

Vastarannalle kaavaillaan uutta museota arkkitehtuurille ja designille, mutta sen rahoitus on vielä auki.

Katajanokanlaituri ulkoa
Helsingin Katajanokalle nousevasta Stora Enson uudesta pääkonttorista tulee osa kansallismaisemaa. Havainnekuva.Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy

Vaikka Anttinen-Oiva-arkkitehdit sai laajaa tunnustusta yliopiston uudesta kirjastosta, eniten kiinnostusta ulkomailla ovat herättäneet toimiston puuarkkitehtuurikohteet.

– Puurakentaminen on selkeästi sellainen tietotaito, mitä Suomessa kannattaa tuoda esiin ja kehittää ja viedä eteenpäin, Anttinen sanoo.

Vaikka sekä Stora Enson että Supercellin pääkonttorit rakennetaan puusta, puu näkyy vain Jätkasaareen valmistuvan puukorttelin (Wood Cityn) julkisivussa.

Stora Enson uuden pääkonttorin julkisivumateriaali on vielä auki. Se voi olla esimerkiksi keramiikkaa tai luonnonkiveä. Puu näkyy kuitenkin voimakkaasti kohteen sisätiloissa.

Selina Anttinen ja Vesa Oiva , arkkitehtitoimisto Anttinen Oiva
Selina Anttinen ja Vesa Oiva luotsaavat arkkitehtitoimistoa, joka on suunnitellut kaksi poikkeuksellista puukohdetta Helsinkiin. Kuvassa Wood Cityn pienoismalli.Jaani Lampinen / Yle

Suomalainen puuarkkitehti menestyy Ranskassa, Suomessa se on vaikeaa

Puuarkkitehtuurin suuri läpimurto on Suomessa vielä tekemättä, vaikka Stora Enso ja Supercell näyttävät pääkonttoreillaan muille mallia. Suomalaiset ovat rakentaneet talonsa, kesämökkinsä ja saunansa iät ja ajat puusta, mutta isoissa julkisissa rakennushankkeissa puu loistaa yhä poissaolollaan. Stora Enso ja Supercell edustavat suurpääomaa.

Puuarkkitehtuuri on muuttanut kaupunkikuvaa toistaiseksi vain vähän.

– Puuarkkitehtuuri on vasta murtautumassa kaupunkikuvaan, mutta nyt näyttää siltä, että läpimurto voisi olla mahdollista, puuarkkitehtuurin professori Pekka Heikkinen Aalto-yliopistosta sanoo.

Heikkinen on opettanut puuarkkitehtuuria Aalto-yliopistossa yli kymmenen vuotta. Hän on myös entinen puurakentamiseen erikoistuneen Puulehden päätoimittaja.

Arkkitehti ja Aalto-yliopiston puurakentamisen professori Pekka Heikkinen, Aalto-yliopiston Väre-rakennus, Otaniemi, 17.8.2020.
Suomalaisella puuarkkitehtuurilla on rakennettu maailmalla imagoa Suomesta kestävän kehityksen maana, mutta mielikuva ei ole täysin totta, professori Pekka Heikkinen sanoo.Jari Kovalainen / Yle

Puuarkkitehtuurin orastavasta läpimurrosta Heikkinen nostaa esimerkeiksi Jätkäsaaren Wood Cityn ja Helsingin keskustakirjasto Oodin. Supercellin uusi pääkonttori on Wood Cityssä.

– Molemmat ovat maailmanlaajuisesti kiinnostavia, merkittäviä puurakennuksia, Heikkinen sanoo.

Suomalainen puuarkkitehtuuri on ollut Heikkisen mukaan hyvin esillä kansainvälisissä julkaisuissa jo pitkään, ja suomalaista puuarkkitehtuuria pidetään korkeatasoisena.

– Suomalaiset ovat olleet siinä erittäin hyviä, Heikkinen toteaa.

Hän kuitenkin muistuttaa, että kyse on ollut ennen Oodia “tällaisista pienemmistä merkeistä” suomalaisen puuarkkitehtuurin orastavassa läpimurrossa. Yksi niistä on Metla-talo, joka valmistui Joensuuhun vuonna 2004. Se oli silloin Suomen ensimmäinen suuri puusta valmistettu puurunkoinen toimistotalo Suomessa.

Puuarkkitehtuurissa Heikkisen puhe kääntyy Olavi Koposeen, joka työskentelee Grenoblessa Ranskassa. Heikkinen puhuu Koposesta puuarkkitehtuurin “näkyvimpänä suomalaistähtenä” Euroopassa.

– Hän on päässyt tekemään tosi isoja puukohteita Ranskaan. Se ei ollut hänelle jostain syystä Suomessa mahdollista, Heikkinen toteaa.

Pudasjärven Hirsikampus valmistui vuonna 2016 (Lukkaroinen-arkkitehdit)
Pudasjärven Hirsikampus valmistui vuonna 2016 (suunnittelu: Lukkaroinen-arkkitehdit)Raimo Ahonen

“Pudasjärven hirsikoulu on hyvä esimerkki kansalaistottelemattomuudesta”

Puurakentaminen kiinnostaa juuri nyt myös valtiovaltaa.

Ilmasto- ja ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) esitteli hiljan Suomen ensimmäiset kansalliset tavoitteet julkiselle puurakentamiselle. Ympäristöministeriössä toivotaan, että puuta käytettäisiin yhä enemmän suurissa julkisissa rakennuksissa, kuten terveydenhuollon, kulttuurin ja urheilun tiloissa.

Puuarkkitehtuuri on lyönyt Suomessa läpi jo koulu- ja päiväkotirakennuksissa, ja esimerkiksi Tuusulan uusi monitoimirakennus Monio, Tuupalan koulu Kuhmossa ja Pudasjärven Hirsikampus ovat siitä mainioita esimerkkejä.

– Pudasjärven hirsikoulu on hyvä esimerkki kansalaistottelemattomuudesta, Heikkinen hehkuttaa.

Pudasjärvellä vanha betonikoulu korvattiin uudella hirsikoululla, kun vanhan koulurakennuksen loputtomat korjausyritykset eivät johtaneet mihinkään.

Suomalaisella puuarkkitehtuurilla on rakennettu maailmalla imagoa Suomesta kestävän kehityksen maana, mutta Heikkisen mukaan mielikuva ei ole aukoton.

– Sellainen imago ei ole tietenkään aivan totta, Heikkinen toteaa.

Tuupalan puukoulu otettiin käyttöön vuonna 2018. Koulu rakennettiin paikallisesta puusta paikallisessa tehtaassa, ja lämmitys otetaan paikalliselta sahalta.
Tuupalan puukoulu otettiin käyttöön vuonna 2018 (suunnittelu: Alt-arkkitehdit). Koulu rakennettiin paikallisesta puusta paikallisessa tehtaassa, ja lämmitys otetaan paikalliselta sahalta.Ville-Pekka Ikola

Suomi voisi hänen mielestään käyttää paljon enemmän uusiutuvia materiaaleja kestävän kehityksen rakentamisessa kuin se nyt käyttää. Uusiutuvien osuus julkisessa rakentamisessa on vain noin prosentti kaikista muista materiaaleista.

– Voisimme käyttää niitä enemmän, ja paukutella vasta sen jälkeen maailmalla henkseleitä.

Heikkinen uskoo, etteivät arkkitehdit saa muutosta rakentamisessa aikaan yksin.

– Mutta kun markkinavoimilla on vahva mielipide asiaan, rakentamisessa voi tapahtua iso muutos.

– Yritykset voivat profiloitua vanhanaikaisiksi, jos ne käyttävät uudessa pääkonttorissaan tavanomaisia ratkaisuja, kuten betonirakenteita, Heikkinen sanoo.

Sekä Google että Facebook ylpeilevät uusilla rakennuksilla, jotka täydentävät nykyisiä pääkonttoreita Yhdysvalloissa. Niissä korostuvat kestävä kehitys ja ympäristöarvot. Maailman vaikutusvaltaisimmat firmat haluavat profiloitua uusiutuvien materiaalien käyttäjinä.

– Se on kiinnostava kansainvälinen trendi, Heikkinen sanoo.

Puinen monitoimirakennus Monio nousee entiselle varuskunta-alueelle Tuusulaan.
Tuusulan Monion hirsikoulun on määrä valmistua kesällä 2023. Rakennukseen siirtyvät Hyrylän lukio, Tuusulan opisto, Tuusulan lasten ja nuorten kuvataidekoulu sekä Keski-Uudenmaan musiikkiopisto (suunnittelu: Aarti-Ollila-Ristola-arkkitehdit). Havainnekuva.Aarti Ollila Ristola Arkkitehdit Oy
Lue seuraavaksi