1. yle.fi
  2. Uutiset

Malaria lisääntyy, lapsikuolleisuus kasvaa ja yhä useampi putoaa äärimmäiseen köyhyyteen – koronapandemia käänsi pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen

Bill ja Melinda Gatesin säätiö selvitti koronakriisin vaikutusta YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin.

kehitysmaat
Äiti ja lapsi Malawissa.
Malawilainen äiti kantaa lastaan Chiteskesan pakolaisleirillä lähellä Mulanjen kylää tammikuussa 2015.AOP

Koronakriisi on ravisuttanut koko maailmaa. Se on vaatinut lähes miljoonan ihmisen hengen, aiheuttanut talousahdinkoa ja kuormittanut terveydenhuoltoa.

Kaikkein köyhimmissä maissa se on keskeyttänyt pari vuosikymmentä jatkuneen positiivisen kehityksen, kertoo Bill ja Melinda Gatesin säätiön tekemä uusi selvitys (siirryt toiseen palveluun).

Takapakkia on tullut monilla mittareilla. Esimerkiksi äärimmäisessä köyhyydessä elävien ihmisten määrä on koronapandemian takia kasvanut seitsemän prosenttia.

Lapsia pulpeteissa, kirjoja ja lehtiöitä avoinna.
Islamilaisen alakoulun oppilaita tunnilla Lyantondessa Ugandassa 17. helmikuuta 2015.

Kielteistä kehitystä on tapahtunut myös lapsikuolleisuuden osalta.

– Koronakriisi nähdään länsimaissa usein ensisijaisesti terveyskriisinä, joka iskee pahiten iäkkääseen väestöön. Maailmanlaajuisesti kyseessä on kuitenkin kriisi, joka vaikuttaa maiden kehitykseen laaja-alaisesti, Suomen Unicefin eli YK:n lastenavun rahaston ohjelmajohtaja Inka Hetemäki kertoo Ylelle.

Hän pitää raportin tuloksia luotettavina.

– Bill ja Melinda Gatesin säätiö on arvostettu ja luotettu toimija kehityspolitiikan saralla. YK:n omat tutkimukset tukevat heidän raporttinsa viestiä, Hetemäki sanoo.

Kehitys on kääntynyt laskuun lähes kaikilla mittareilla

Raportissa on tutkittu yhteensä 18 mittaria, jotka liittyvät läheisesti YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin (siirryt toiseen palveluun). Ne mittaavat laaja-alaisesti yhteiskuntien kehitystä muun muassa terveyden, köyhyyden, tasa-arvon ja koulutuksen osalta.

Koronakriisin aikana lähes kaikissa mittareissa on tapahtunut kielteistä kehitystä. Myös esimerkiksi ruokaturvan osalta on menty väärään suuntaan.

Afganistanilaisia koululaisia luokassa
Afganistanilaiset pakolaislapset oppitunnilla Pishinissä, Pakistanissa elokuussa 2015.Jamal Taraqai / EPA

Erityisen huolestuttavaa on lapsikuolleisuuden lisääntyminen.

– Unicefin ja Maailman terveysjärjestön WHO:n tutkimusten mukaan alle viisivuotiaiden lasten kuolleisuus on koronan myötä kasvanut. Kuusituhatta lasta aiempaa enemmän kuolee nyt joka päivä, Hetemäki kertoo.

Hänen mukaansa tilanne on lasten kannalta erittäin huolestuttava.

– On hyvä muistaa, että lasten osuus kansasta on kehitysmaissa 30–50 prosenttia, kun se länsimaissa on selvästi pienempi, Hetemäki sanoo.

UNICEF:in ja Pelastakaa Lasten tänään julkaistun analyysin mukaan (siirryt toiseen palveluun) koronapandemia on lisännyt köyhien lasten määrää 150 miljoonalla.

Raportin mukaan positiivinen kehitys on keskeytynyt myös hiv-tartuntojen, malarian ja tuberkuloosin osalta. Hiv-tartuntojen määrän ennustetaan kasvavan lievästi, kun taas tuberkuloosi- ja malariatapausten määrä tulee tänä vuonna kasvamaan merkittävästi.

Kaikki kolme ovat vähentyneet tasaista vauhtia viimeiset reilut parikymmentä vuotta.

naiselta otetaan testia intiassa
Koronatestausta Hyderabadissa, Intiassa 25. elokuuta 2020.Noah Seelam / AFP

Yksi huolestuttavimpia koronakriisin vaikutuksia on raportin mukaan ollut rokotekattavuuden heikentyminen.

Kun vielä viime vuonna 84 prosenttia kaikista maailman lapsista rokotettiin yleisimpiä tartuntatauteja vastaan, määrän ennustetaan laskevan tänä vuonna pahimmillaan vain 65 prosenttiin.

Se merkitsee paluuta 90-luvun tasolle.

Negatiivista kehitystä selittävät koronakriisin kerrannaisvaikutukset

Koronapandemian mittaan länsimaissa on nähty, miten liikkumisrajoitukset ja rajojen sulkeminen ovat saaneet talouden sakkaamaan ja sekoittaneet yritysten tuotantoketjut.

Sama on tapahtunut myös kehittyvissä maissa, mutta niiden kyky elvyttää talouttaan velkavivulla on selvästi heikompi.

Ja kun talous kärsii, se näkyy kehittyvissä maissa myös monella yhteiskunnallisen kehityksen mittarilla.

Ihmiset poistuvat metroasemalta desinfiointisuihkun läpi.
Ihmiset poistuivat metroasemalta desinfiointisuihkun läpi Brasilian São Paulossa 8. syyskuuta 2020.Sebastiao Moreira / EPA

Köyhyysrajalla elävillä ihmisillä ei ilman töitä ole varaa ruokaan. Kun molemmat vanhemmat jäävät töistä kotiin, lisääntyy raportin mukaan erityisesti naisten kotona tekemä työ. Näin sukupuolten välisen tasa-arvon saralla saadut tulokset kääntyvät uudelleen laskuun.

Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa alle kolmanneksella ihmisistä on käytettävissään internetyhteys. Kun koulut koronapandemian takia suljettiin, lapset eivät voineet siirtyä etäopiskeluun samalla tavalla kuin esimerkiksi Suomessa.

Ja kun lasten koulutus keskeytyy, sillä on laaja-alainen vaikutus yhteiskuntien kehitykseen.

Terveydenhuollon osalta kehittyvien maiden resurssit ovat eri luokkaa kuin rikkaiden länsimaiden. Esimerkiksi rokotekattavuuden vähentyminen selittyy raportin mukaan juuri sillä, ettei rokotteisiin yksinkertaisesti ole ollut varaa.

– Monissa kehittyvissä maissa koronavirus on saanut ihmiset pelkäämään terveyskeskuksissa asioimista, eivätkä he siksi ole vieneet lapsiaan tarkastuksiin, Unicefin Hetemäki sanoo.

Mitä on tehtävissä?

Hetemäen mukaan kehitys voidaan kääntää takaisin kasvu-uralle.

– Maailma oli pitkään menossa parempaan suuntaan. Voimme varmasti palata tälle uralle panostamalla oikeisiin asioihin, hän sanoo.

Hän muistuttaa, että myös Suomi oli vielä joitakin vuosikymmeniä sitten kehitysmaa, joka sai apua Unicefilta. Suomi nousi panostamalla yhteiskunnan peruspalveluihin.

– Kehitysmaissa tärkeintä on nyt se, etteivät ne saa rapauttaa peruspalveluita kuten terveydenhuoltoa ja koulutusta, hän sanoo.

Myös Bill ja Melinda Gatesin säätiö uskoo, että oikealle uralle voidaan palata.

YK:n yleiskokous New Yorkissa 15. lokakuuta 2015.
YK:n yleiskokous New Yorkissa 15. lokakuuta 2015.Jason Szenes / EPA

Järjestön mukaan se vaatii kuitenkin globaalia yhteistyötä ja taakanjakoa.

Koronatestien ja mahdollisen tulevan koronarokotteen saatavuus pitää turvata maissa, joilla ei niihin ole varaa.

Jotta kehitysmaat voivat taas panostaa koulutukseen, terveydenhuoltoon ja ruokaturvaan, ne tarvitsevat rikkaiden maiden, kehityspankkien sekä yksityisen sektorin rahallista tukea.

Lue lisää:

Uusi muistutus ihmiskunnan kohtalonhetkistä – YK-arvio: Luonnon tuhoutuminen ja rahan keskittyminen estämässä maailman tilan parantamisen

Lue seuraavaksi