1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kalliomaalaus

Kalliomaalauksista saatiin uutta tietoa Nasan käyttämällä tekniikalla – voiko kallioon kuvattu hahmo olla saamelaisjumalattaren esiäiti?

Alempana jutussa olevista kuvista pääset katsomaan, miten selvästi tuhansia vuosia vanhat hahmot paljastuvat kalliosta.

kalliomaalaus
Pekka Honkakoski, Juksáhkká
Mikkelin Astuvansalmesta löytyi tämä hahmo, joka vasemmalla näkyy himmeällä alkuperäisessä värissään. Pekka Honkakoski on tulkinnut hahmon muistuttavan saamelaista jousikätistä jumalatarta, Juksáhkkáá. Pekka Honkakoski

Kun iisalmelainen lääkärinä työskentelevä Pekka Honkakoski sai muutama vuosi sitten käyttöönsä Nasan käyttämää tekniikkaa, alkoivat kalliomaalausten tarinat aueta aivan uudella tavalla.

Valokuvausta harrastava Honkakoski käytti kalliomaalausten tutkimiseen paitsi tätä arkeologeillekin tuttua, satelliittikuvauksissa käytettyä menetelmää, mutta myös erityistä valotustekniikkaa. Näin kallioista alkoi paljastua uusia tarinoita paljon aiempaa enemmän.

Kun kalliomaalauksia löydettiin näin runsaasti, antoi se sijaa aivan uudenlaisille tulkinnoille.

Pekka Honkakoski
Pekka Honkakoski
Liu'uttamalla pystyt havaitsemaan, kuinka värivarianssimuutoksella kalliomaalaukset tulevat vahvemmin esiin, jolloin niiden tulkitseminen helpottuu. Toinen kuvista on alkuperäisin värein, toisessa värivarianssimuutos. Kuvan hahmon Honkakoski on tulkinnut muistuttavan Juksáhkká-jumalatarta. Kuvat: Pekka Honkakoski

Pohjoismaiden laajimmat ja vanhimmat ihmisen tekemät kalliomaalaukset ovat 3 500 – 7 000 vuotta vanhoja. Niitä voi löytää esimerkiksi Suomussalmelta, Hossan Värikalliolta sekä Mikkelin Astuvansalmelta. Näiden seutujen kalliomaalauksista on paljastunut teoksia, joita uudenlaisen tekniikan avulla on päästy tulkitsemaan paremmin.

Maalausten hahmoissa ja kuvastoissa voi nähdä samankaltaisuuksia esimerkiksi saamelaisten rumpujen kuviin.

Lue myös: Tutkimusmatkailija löysi Hossasta lisää kalliomaalauksia – hyödynsi NASAn menetelmiä

Voisiko kuvassa olla jumalatar Juksáhkkán esivanhempi?

Kalliomaalauksia tulkitessa kannattaa pitää mielessä, että kyseessä on tuhansia vuosia vanhoja teoksia aivan erilaisen kulttuurin aikakaudelta. Tulkinnoissa on Honkakosken mukaan pyöräytettävä omia ajatuksiaan lapsen ajattelutapaan, etteivät nykyiset tiedot ja ajatukset liikaa vääristäisi tulkintoja.

Honkakoski on pitkän linjan valokuvausharrastaja, joka on erityisen kiinnostunut harvinaisemmista kuvauskohteista, niin lumihiutaileista kuin juuri kalliomaalauksista. Honkakoski on omien sanojensa mukaan tutkimusmatkailija ja häntä kiehtovat usein sellaiset paikat, joihin ihan jokainen valokuvaaja ei välttämättä päädy.

Pekka Honkakoski
Pekka Honkakoski Suomen suurimmassa luolastossa Repouurossa, Kolilla.Pekka Honkakoski

Honkakoski havaitsi löytämissään maalauksissa hahmon, joka muistuttaa saamelaisrummuissa esiintyvää metsästyksen jumalatar Juksáhkkáá. Hahmo innosti häntä perehtymään saamelaiseen historiaan ja nykyaikaan.

– Kielitieteilijät arvioivat kalliomaalauksia tehneiden ihmisten puhuneen jotakin paleoeurooppalaista kieltä, koska saamen- ja suomen kielet olisivat heidän mielestään maalauksia nuorempia, kertoo Honkakoski.

Hän huomauttaa, että saamelaisten historiasta on arkeologista tietoa vasta 2 000 vuotta näitä maalauksia myöhemmin. Silti, jos nyt löydetyistä kalliomaalauksista ja jo aiemmin tiedetyistä asioista löydetään yhteneväisyyksiä, ovat tulokset Honkakosken mukaan erittäin tärkeitä.

Pekka Honkakoski, Juksáhkká
Pekka Honkakoski, kalliomaalaukset, Juksáhkká
Värivarianssimuutoksella hahmon ääriviivat tulevat tarkemmin esiin. Voisiko kuvassa olla Juksáhkkán esivanhempi? Kuvat: Pekka Honkakoski

Hän heittääkin haasteen tutkijoille: on heidän työnsä tutkia, mistä oikeasti on kyse.

– Onko jonkinlaista historiaa jäänyt unholaan tai onko kallioita maalanneiden ihmisten kulttuurista jäänyt jotain saamelaisten rumpujen kuviin? Jos näiden tietojen välissä on jonkinlainen linkki, toivoisin, että saamelaiset saisivat omaa esihistoriaansa paremmin esiin. Juuri nyt on suomalaisten ja saamelaisten tutkijoiden aika perehtyä tähän asiaan.

Saamelaismuseon arkeologi näkee monenlaisten tutkimusten mahdollisuuden

Saamelaismuseo Siidan arkeologi Eija Ojanlatva arvostaa Honkakosken tekemää työtä. Arkeologien keskuudessa puhetta uusista löydöksistä on hänen mukaansa riittänyt. Ojanlatva on vakuuttunut siitä, että Honkakosken uusi tutkimustapa ja uudet kuvat ovat tutkimusmaailmalle merkittäviä. Kyse on kalliomaalauksista, jotka ovat pitkältä aikaväliltä, yli 3 000 vuoden ajalta.

Saamelaismuseo Siidan arkeologi Eija Ojanlatva.
Saamelaismuseo Siidan arkeologi Eija Ojanlatva pitää uutta dokumentaatiota kalliomaalauksista tärkeänä ja näkee monenlaisten tutkimusten mahdollisuuden.Vesa Toppari / Yle

Suomessa kalliomaalauksia on suhteellisen paljon. Jos tarkastelee laajempaa aluetta esimerkiksi Norjaan ja Venäjälle saakka, on uusissa löydöksissä yhtäläisyyksiä näistä maista löydettyjen kalliopiirrosten kanssa.

Kalliomaalauksista ja -piirroksista on aiemminkin ilmennyt kuvia, jotka ovat tuttuja saamelaismytologiasta: eläimiä, tuntureita, lintuja, ihmisiä metsästystä, kalastusta ja niin edelleen, luettelee Ojanlatva.

Hän lisää, että koko arktisen alueen maalausten ja piirrosten tutkiminen olisi mielenkiintoista. Esimerkiksi kivikautisia maalauksia voitaisiin verrata 200 vuotta vanhoihin saamelaisrumpuihin. Jos jokin taho alkaa tutkimaan kalliomaalauksia, toivoisi Ojanlatva saamelaismuseon voivan olla työssä avuksi. Hän näkee saamelaisalueelta tulevan tiedon tärkeäksi osaksi mahdollista tutkimustyötä.

Arkeologian dosentti: kuvien ajatusmaailma näkyy myös saamelaisrummuissa

Kalliomaalauksista väitöskirjan tehnyt arkeologian dosentti Antti Lahelma on aiemmin tuonut esiin ajatuksen siitä, että vanhojen saamelaisrumpujen kuvamaailmassa on voinut säilyä jotain kalliomaalausajan kulttuurin ajattelutavoista. Pekka Honkakosken kokoama uusi dokumentaatio tukee Lahelman näkemystä.

Lahelman mukaan Honkakosken löydökset ovat mielenkiintoisia: osa on ollut tiedossa jo ennen, mutta osa tulkinnoista on aivan uusia.

– Kuvat ovat yhtäläisiä esimerkiksi Juksáhkkán kanssa, mutta se ei tarkoita sitä, että kuvien tekijät olisivat olleet saamelaisia tai saamelaisuutta olisi edes ollut silloin. Ei ole myöskään tietoa siitä, mitä kieltä he ovat puhuneet, kertoo Lahelma.

Pekka Honkakoski, kalliomaalaus, báktesárggus
Honkakoski on vertaillut ruotsalaisen etnografi Ernst Mankerin dokumentoimaa rumpua (vasemmalla) ja Värikalliolta löytynyttä kalliomaalausta (oikealla). Kalliomaalaus on vahvistettu digitaalisesti mustalla värillä.Pekka Honkakoski

– Olivat ne sitte mitä tahansa ihmisiä ja puhuneet mitä tahansa kieltä, on maailmankuvassa sellaisia ominaisuuksia, joita on myöhemmin nähty saamelaisessa uskossa, hän jatkaa.

Lahelma kuitenkin muistuttaa, että kyse on monia tuhansia vuosia vanhoista maalauksista. Vaikka yhteneväisyyksistä saamelaisten kuvausten kanssa puhutaankin, ei voida sanoa, että nämä kalliomaalaukset olisivat saamelaiskulttuurista – toisin kuin vaikkapa rummuissa, joissa yhteys on voitu selvittää.

Lahelma suositteleekin ajattelemaan näitä maalauksia ikään kuin ihmiskunnan yhteisenä perintönä, eikä niitä kannata viedä hänen mukaansa poliittiseen kontekstiin lainkaan.

Päivitetty 21.9.2020 klo 9.08: Tarkennettu Ojanlatvan kommentteja lisäten maininta myös kalliopiirroksista.

Lue seuraavaksi