1. yle.fi
  2. Uutiset

Hoitajat lähtevät koronasyksyyn valmiiksi uupuneina, epidemia tuo lisäkuormitusta myös lääkäreille

Tehyn ja SuPerin edustajat uskovat, että hoitajien jaksamiseen auttaisi henkilökunnan lisääminen. Lääkäriliiton hallituksen jäsen toivoo, että henkilöstön lisätarpeeseen varaudutaan.

terveydenhuoltohenkilöstö
Hoitaja kävelee terveyskeskuksen käytävällä.
Tehyn pääluottamusmies Piia Ruokosalmi arvelee, että korona-aika on ollut erityisen kuormittavaa juuri hoitajille, koska he ovat potilaiden kanssa intensiivisesti lähes koko työpäivän ajan. /kuvistuskuvaMårten Lampén / Yle

Koronatilanne pysyi Päijät-Hämeessä kesän ajan hyvin matalana, mutta tilanne on muuttunut nopeasti. Koronatilanne pakotti jo syksyllä Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän reagoimaan tilanteeseen, mikä tarkoitti muutoksia myös hoitajien ja lääkärien työhön.

Yle kysyi liitoilta, millaisin ajatuksin hoitohenkilökunta on aloittanut syksyn ja taistelun koronaa vastaan.

Tehyn varapääluottamusmies: henkilökunta on aivan äärirajoilla

Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehyn varapääluottamusmies Piia Ruokosalmi kuvaa hoitajien olevan tällä hetkellä erittäin kuormittuneita.

– Työntekijät ovat äärirajoilla jaksamisen suhteen. Vaihtuvuus on alkanut olemaan kovinta ikinä kesän jälkeen.

Ruokosalmi kertoo, että hoitajat olivat kuormittuneita työssään jo ennen koronaepidemian alkamista, ja takana olivat myös rankat yt-neuvottelut.

Keväällä valmiuslaki aiheutti monelle muutoksia työhönsä: kesälomia siirrettiin, ja jotkut joutuivat vaihtamaan päivätyöstä kolmivuorotyöhön. Yhtymän sisällä on tehty myös siirtoja työtehtävästä toiseen.

– Esimerkiksi hammashoitajia siirrettiin kotihoitoon töihin, leikkaussalista teho-osastolle töihin. Saattoi olla, että ihmisellä ei ollut aikaisempaa kokemusta siitä työstä. Toki he saivat perehdytystä, mutta silti se koettiin rankaksi.

Muutokset jouduttiin tekemään keväällä nopeasti, eikä niistä juuri ehditty Ruokosalmen mukaan keskustella.

Muutokset vaativat hoitajilta tavallista enemmän joustavuutta. Hyvinvointikuntayhtymässä ei ole tarpeeksi saatavilla olevaa henkilökuntaa esimerkiksi sijaisiksi sairastapauksiin. Ruokosalmi toivoo, että työntekijöitä lisättäisiin. Kun henkilökunta joutuu joustamaan liikaa, sairaslomien määrä saattaa kasvaa, mikä lisää ennestään ongelmaa.

Hyväksi asiaksi Ruokosalmi nostaa sen, että nyt syksyllä liiton edustajat ovat päässeet juttelemaan yhtymän johdon kanssa enemmän kuin kevään aikana, ja he ovat saaneet esittää huolensa. Ruokosalmen mielestä työnantaja on myös tiedottanut hyvin koronaan liittyvistä asioista.

Korona tuo lisäkuormitusta jo lopussa oleville lähi- ja perushoitajille

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin pääluottamusmies Marjut Hakala näkee myös lähi- ja perushoitajien jaksamisen olevan lopussa, koska koti- ja asumispalveluissa on ollut pitkään aivan liian vähän henkilökuntaa.

Hakala uskoo kuitenkin, että myös koronatilanne on tuonut hoitajille lisäkuormitusta: kangasmaskien käyttö tuo lisätyötä, ja monia mietityttää, mistä työntekijöitä saadaan tarvittaessa sijaistamaan, jos henkilökuntaa sairastuu tai joutuu karanteeniin.

– Kesän aikana saimme yllättävän vähän yhteydenottoja, mikä juontaa juurensa siitä hoitajat ovat jo menneet äärirajan yli, eivätkä jaksa ottaa enää yhteyttäkään. Työntekijät tekevät tunnollisesti työnsä kororavaarasta huolimatta.

Pandemia mietityttää lääkäreitä, mutta koronatilanteeseen on ollut aikaa varautua

Lääkäriliiton hallituksen jäsen ja osastonylilääkäri Joonas Rautavaara uskoo, että uuteen aaltoon valmistautumista helpottaa se, että jo keväällä oli jo pakko miettiä sairaalaan perustoimintojen uudelleen organisointia, päivystysjärjestelyjä ja ottaa käyttöön etätyöskentelyä. Nyt toimintamallit uuden aallon varalle ovat jo valmiina.

Vaikka koronatilanne on nopeasti huonontunut, lääkäritkään eivät ole enää uuden edessä. Silti pandemiatilanne mietityttää lääkäreitä ja tuo haasteita työhön.

Keväällä monet pitkäaikaissairaiden kontrollikäynnit siirrettiin syksyyn siinä toivossa, että tilanne tasaantuisi. Nyt siirretyt kontrollikäynnit ovat edessä, vaikka koronaa ei ole selätetty.

– Pelkona on, että syntyvää hoitovelkaa joudutaan purkamaan vielä pitkään tulevaisuudessa, Rautavaara sanoo.

Pandemia myös vaatii uudenlaista suojautumista ja varovaisuutta. Hoito on hitaampaa, kun terveydenhuoltohenkilöstön täytyy suojautua varustein varmuuden vuoksi.

Syksyn infektio- ja influenssakauden alkaessa hoitoa hankaloittaa se, että jos potilaalla on infektio-oireita, häntä joudutaan hoitamaan varmuuden vuoksi suojavarustein ja eristyksissä, kunnes koronatartunta on poissuljettu.

Rautavaara toivookin, että mahdollisimman moni ottaisi influenssarokotteen, jotta henkilökunnan kuormitusta pystytään vähentämään.

Rautavaara kiittelee hyvinvointiyhtymän viestintää. Hänestä lääkärit ovat hyvin saaneet tietoa muuttuvassa tilanteessa.

Rautavaara toivoo, että yhtymässä valmistaudutaan siihen, että henkilökuntaa voidaan tarvita enemmän kun muiden tartuntatautien ohella on myös uusi tauti.

– Riittävällä henkilökunnalla varautuminen on nyt tärkeää, ja sen miettiminen, mistä mahdollisessa karanteenitilanteessa henkilöstöä on mahdollista saada. Jos pienen yksikön henkilökunnasta suurin osa joutuu karanteeniin, silloin vaarana on yksikön lamaantuminen tai jäljelle jääneen henkilökunnan liika kuormittuminen.

Rautavaara pitää jaksamisen kannalta tärkeänä sitä, että vaikka fyysisiä kontakteja joudutaan välttämään, yhtymässä ylläpidettäisiin yhteisöllisyyttä.

– Jos työ menee yksinäiseksi puurtamiseksi, se kuormittaa hyvin paljon.

Lue seuraavaksi