Turpeen kiistelty veroetu ei poistunutkaan, vaan tilalle ilmestyi yllättäen uusi mekanismi – riittääkö se puolittamaan turpeen polton?

Turpeen energiakäyttöä yritetään vähentää niin sanotulla lattiahinnalla, josta päätettiin hallituksen budjettineuvotteluissa.

turve
Turpeennostoa Kalliosalon nevalla Seinäjoella 29. elokuuta 2019.
Turpeen energiakäyttö puolitetaan vuoteen 2030 mennessä. Kuvassa turvesuo Pohjanmaalla vuonna 2019.Timo Aalto / Lehtikuva

Hallituksen kenties vaikeimmasta ilmastopäätöksestä päästiin sopuun budjettiriihessä tavalla, jota harva osasi ennakoida.

Hallitus kertoi eilen keskiviikkona, että se esittää turpeelle niin sanottua lattiahintamekanismia.

Lattiahinnan avulla turpeen verolle säädetään taso, jonka pitäisi taata, että sen poltto vähenee hallituksen suunnitelmien mukaisesti.

Vero olisi sidottu päästöoikeuden hintaan. Jos hinta laskee, vero nousee, jotta turpeen polton hinta säilyy halutulla tasolla.

– Turpeen verotus kiristyy, jos päästöoikeuden hinta on liian alhaalla. Mekanismi vahvistaa, että turpeen poltto puolittuu 2030 mennessä, vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) kuvasi päätöstä tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.

Turpeen alasajon keinoista on väännetty pitkin hallituskautta niin, että fossiiliseksi luetusta lämmityspolttoaineesta on tullut jopa kokoaan suurempi asia.

Nyt tehty ratkaisu on kuitenkin yllätys – lattiahinta ei ole ollut turpeen yhteydessä julkisuudessa esillä. Sitä eivät ole ehdottaneet poliitikot tai asiantuntijat.

Sen sijaan ehdotuksia on satanut turpeen verotuen poistamisesta.

Tuorein sellainen tuli valtiovarainministeriön energiaverotyöryhmä (siirryt toiseen palveluun)ltä, joka julkaisi raporttinsa tiistaina keskelle hallituksen kiivainta budjettivääntöä.

Ministeriöiden virkamiehistä koostuvan työryhmän mukaan turpeen verotaso olisi pitänyt kolminkertaistaa ja lopulta poistaa verotuki kokonaan.

Turve on nauttinut verotuksessa pitkään erityiskohtelua. Sen vero on tällä hetkellä kolme euroa megawattitunnilta eli noin kymmenesosa muiden lämmityspolttoaineiden verotasosta.

Turpeen vero olisi korkeimmillaan kolmekymmentä euroa, jos sitä verotettaisiin hiilidioksidiperusteisesti kuten muita polttoaineita.

Verotusta on pidetty matalana muun muassa siksi, ettei ulkomainen kivihiili tekisi paluuta voimalaitoksiin. Turpeen hiilidioksidipäästöt ovat kuitenkin kivihiiltäkin suuremmat.

Hallitus päätti budjettiriihessä tehdä verotasoon 2,7 euron korotuksen, mutta sama tehtiin myös muille lämmityspolttoaineille. Yhteensä 100 miljoonan korotuksesta on päätetty jo hallitusneuvotteluissa.

Turpeen veroetu suhteessa muihin siis säilyi.

Ilmastopaneeli: Tästä on tehtävissä tehokas keino

Äänekkäimmin tuen poistamista ovat vastustaneet lähinnä etujärjestöt (siirryt toiseen palveluun). Niiden mukaan turpeen alasajo tulee hoitumaan pelkästään päästöoikeuksien kallistumisen myötä, eikä veronkorotuksia siksi tarvita.

Energiayhtiöt maksavat päästöoikeuksia hiilidioksiditonneista. Hinta määräytyy EU:n päästökauppamarkkinoilla.

Päästöoikeuden hinta on ollut pitkiä ajanjaksoja niin alhainen, ettei sillä ole ollut merkittävää päästöjä vähentävää vaikutusta.

Lattiahinta onkin kompromissi, jossa yhdistyvät päästökaupan vaikutus ja kansallinen verotus.

– Tästä on tehtävissä yhtä tehokas mekanismi kuin verotuen poistamisesta, ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen arvioi.

Ollikainen oli myös budjettiriihessä hallituksen kuultavana alkuviikosta, mutta sanoo, ettei hänkään tiennyt lattiamekanismin nousseen vaihtoehdoksi neuvotteluihin.

Myös ilmastopaneeli on aiemmin ehdottanut hallitukselle verotuen poistamista.

Hallituksessa turpeen kohtalosta ja verotuksesta ovat kiistelleet lähinnä vihreät ja keskusta. Ylen tietojen mukaan esityksen lattiahinnasta toi budjettipöytään pääministeripuolue demarit.

Markku Ollikainen, Helsinki, 15.05.2020
Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen oli hallituksen kuultavana budjettiriihessä.Antti Haanpää / Yle

Britannia ajoi kivihiilen alas lattiahinnan avulla

Hallituksen kaavailemalle lattiahinnalle on Ollikaisen mukaan haettu mallia Britanniasta. Siellä kivihiili on ajettu (siirryt toiseen palveluun)käytännössä alas hiiliveron avulla.

Myös Hollanti kertoi alkuviikosta ottavansa käyttöön kansallisen hiiliveron EU:n päästökaupan päälle.

– Kumpikin on tunnettu maina, joissa ilmastopolitiikka on kunnianhimoisempaa kuin EU:ssa. He ovat ottaneet tämän käyttöön turvatakseen oman kunnianhimonsa tason, Ollikainen sanoo.

Suomessa kansainvälisten verrokkien hiiliveroa muistuttava lattiahinta koskisi vain turvetta ja toimisi lähinnä tasoittamaan sen erityiskohtelua.

Ollikaisen mukaan ratkaisevaa varsinaisen tavoitteen kannalta on, mikä lattiahinnaksi lopulta asetetaan.

– Mekanismi palvelee turpeen käytön vähentämistä hyvin, mutta hiilen hinnan aikaura pitää osata asettaa oikein.

Euromääräisesti lattiahinnasta päätettäneen vasta hallituksen kehysriihessä keväällä. Hallitus kertoi keskiviikkona, että sitä selvittämään asetetaan asiantuntijatyöryhmä.

Jotain tulevasta hintatasosta voi päätellä sen perustella, mitä päästöoikeuden hinnan vaikutuksesta turpeen käyttöön tiedetään.

VTT on tehnyt jo aiemmin mallinnuksia, joissa päästökaupan vaikutusta on laskettu 25 euron hinnalla per hiilidioksiditonni. Sillä tasolla päästöoikeuden hinta oli vielä jonkin aikaa sitten; nyt hinta liikkuu noin 30 eurossa.

Mallinnusten mukaan 25 euroa ei riittänyt turpeen käytön puolittumiseen. Ollikainen arvioi, että lattiahinnan tason pitäisikin olla tätä suurempi.

Päätös on signaali energiayhtiöille

Ympäristöjärjestö Greenpeacen ilmastoasiantuntija Kaisa Kosonen arvostelee lattiahintamekanismia hitaudesta.

– Verotuen asteittainen poisto olisi ollut helpompi ja nopeampi tapa.

Uusi mekanismi voidaan hallituksen mukaan ottaa käyttöön aikaisintaan vuonna 2022.

Sitä edeltänee joukko kokonaan uusia selvityksiä. Verotason noston vaikutuksista niitä oli jo ehditty tehdä useita.

Kosonen myös painottaa, että turpeen veroetu jää nykypäätöksillä yhä suureksi. Varsinainen veronkorotus tehtiin nyt samalla mallilla kuin muillekin lämmityspolttoaineille.

Lattiahintamekanismi kuitenkin vahvistaa Kososen mukaan energiayhtiöiden suuntaan signaalia, että turpeesta ollaan todella luopumassa.

– Vaikeata tästä olisi vetää sellaista johtopäätöstä, että turpeen poltto saa kannattavana jatkua, hän sanoo.

Aiheesta voi keskustella perjantaihin klo 23 saakka.

Lue lisää:

Lunastaako hallitus suuret ilmastolupauksensa? Tällaisista ratkaisuista hallitus sopi budjettiriihessä

Näin budjettiriihen päätökset vaikuttavat elämääsi: Tupakan ja viinan hinta nousee, päivähoitomaksut alenevat ja vähäpäästöistä työmatkaliikennettä tuetaan

VM:n työryhmä korottaisi energiaveroja: turpeen verotus kolminkertaistuisi, myös muille isopäästöisille lämmityspolttoaineille korotuksia

Kun isä kuoli turvesuolle, Harrille jäi bisnes josta poliitikot riitelevät, vaikka peli on jo hävitty – "Pahantekijän roolissa oleminen on raskasta pitemmän päälle"