1. yle.fi
  2. Uutiset

Uiton aallonpohja on ohitettu – tukkilauttoja kiskotaan ahkerasti tehtaille hiljaisten vuosien jälkeen

Uitto säästää energiaa rekka- ja junakuljetuksiin verrattuna.

uitto
Mies seisoo vedessä kelluvan tukkinipun päällä
Tukkinippuja kootaan lautaksi Utran pudotuspaikalla Pielisjoen varrella Joensuussa.Ari Haimakainen / Yle

Nippu-uitto on virkistynyt hiljaisten vuosien jälkeen Vuoksen vesistössä eli Saimaalla, Kallavedellä ja Pielisellä.

Uittokausi alkoi tänä keväänä tavallista aikaisemmin, jo huhtikuussa.

Tavoitteena on kuljettaa vettä pitkin 450 000 kuutiota puuta marraskuuhun mennessä. Määrä vastaa 8 000 rekkalastia.

– Veimme ensimmäisen lautan Ristiinaan jo huhtikuun puolella, kertoo uittopäällikkö Esa Korhonen Järvi-Suomen Uittoyhdistyksestä.

Nippu-uiton hienoiseen virkistymiseen aallonpohjan jälkeen on useita syitä.

– Uitto on kilpailukykyinen kuljetusmuoto, koska se on halpaa, turvallista ja ympäristöystävällistä. Nämä tuovat lisäarvoa toimintaan, vakuuttaa Esa Korhonen.

Esa Korhonen, uittopäällikkö, Järvi-Suomen Uittoyhdistys
Uittopäällikkö Esa Korhonen on tyytyväinen uittokauden sujumiseen.Ari Haimakainen / Yle

Hän korostaa erityisesti vesikuljetuksen energiatehokkuutta verrattuna muihin kuljetusmuotoihin.

– Uitossa energiankulutus kuutiometriä kohti on kolmasosa siitä, jos puuta tuotaisiin tehtaille autoilla. Junakuljetuksiin verrattuna uitossa säästyy energiaa puolet.

Yksi uiton hyvistä puolista on uittopäällikön mukaan myös se, että vesitieverkosto on valmiina, ja puuta pystytään myös varastoimaan veteen.

Vuoksen vesistössä vesikuljetusta käyttää enää yksi metsäyhtiö, UPM, jonka logistiikkapäällikkönä Esa Korhonen myös toimii.

Uittomäärät romahtivat vuonna 2016, kun Metsä-Groupin Joutsenon tehdas lopetti kokonaan uittopuun vastaanoton.

Hinaaja Olli kulkee sään armoilla

Vuoksen vesistössä kuljetetaan sellupuuta Lappeenrannan Kaukaan tehtaalle ja kuusitukkia Ristiinan vaneritehtaalle.

Pisimmillään matkaa kertyy Pohjois-Karjalasta ja Savon puolelta Kaakkois-Suomeen noin 450 kilometriä.

Tukkien pudotuspaikkoja on kaikkiaan 16, joista vilkkaimmat ovat Utra Joensuussa, Puhos Kiteellä ja Kaivantolahti Leppävirralla.

Hinaaja Olli
Hinaaja Olli saapui Savonlinnasta Joensuuhun ja rantautui Kuhasalon laituriin.LeaJoutsensaari / Yle

Varsinaisen kuljetuksen määränpäähän hoitavat hinaajat. Alan ainoa yritys on Heinolassa kotipaikkaa pitävä Uittopojat Oy.

Yhtiöllä on kaksi isoa hinaajaa ja lisäksi puolentusinaa apualusta.

Yhtiön hinaaja M / A Olli hakee puuta muun muassa Joensuusta Kuhasalon pudotuspaikalta.

Tällä kertaa se tuli Savonlinnasta ja jatkaa matkaa kohti Lappeenrantaa ja Kaukaan tehdasta.

– Meillä on sitten 700–800 nippua perässä, jolla lähdetään. Pieni kuormahan se on, sanoo hinaajan vuorossa oleva päällikkö, perämies Kari Friberg.

Kari Friberg Hinaaja Ollin päällikkö, perämies.
Kari Friberg vuorottelee hinaaja Ollin päällikkönä ja perämiehenä. Hän kehuu alusta ketteräksi.LeaJoutsensaari / Yle

Jos tuulet ovat suotuisat, matka Joensuusta Lappeenrantaan kestää noin viikon. Jos eivät, niin sitten tilanne on toinen.

– Matka voi mahdollisesti kestää kaksikin viikkoa. Sitten taas seisotaan ja odotellaan, tuumaa kokenut kulkija.

Kaiken kaikkiaan uittokausi on Kari Fribergin mukaan sujunut tänä vuonna hyvin ja tuulet ovat olleet suotuisat.

Kultavuodet takanapäin

Uitto oli pohjalukemissa vuosina 2016–2017, jolloin puutta huilasi Vuoksen vesistössä vain vähän päälle 300 000 kuutiota vuodessa.

Vaikka vesiteitse kulkevan puun määrä on nyt kääntynyt nousuun, ovat luvut kaukana uiton kultavuosista.

1960-luvulla uittomäärä oli 15 miljoonaa kuutiota vuodessa.

– Silloin jokaisella Pohjanmaan joellakin oli oma uittoyhdistys, niitä oli kymmeniä, sanoo uittopäällikkö Esa Korhonen.

Hän ei uskalla ennustaa, että uittomäärät tästä enää nousisivat, vaikka ympäristöarvoja nyt korostetaankin.

Lue myös:

Puun uitto lisääntyy Saimaalla – ötökät eivät pääse tuhoamaan järvessä uivia puita

Lue seuraavaksi