1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. tutkimus

Eurajoella rakennekalkitaan peltoja – vähän käytetty menetelmä saattaa keventää vesistöjen kuormitusta

Mukana kokeilussa on 20 viljelijän maita Vähäjoen valuma-alueella.

tutkimus
Viljapelto Porin Pietniemessä syyskuun alkupuolella 2020.
Pellot ovat eräs suurimmista Itämeren ravinnepäästöjen lähteistä. Kuvituskuva.Antti Laakso / Yle

Eurajoella selvitetään, voisiko peltojen rakennekalkitus vähentää vesistöjen kuormitusta.

Rakennekalkituskokeilu on meneillään 20 viljelijän mailla Vähäjoen valuma-alueella. Pienehkö Vähäjoki laskee Eurajokeen.

Pellot on jaettu kolmeen osaan, joista kahteen levitetään rakennekalkkia tänä vuonna ja ensi keväänä. Kolmas alue toimii vertailukohteena.

Estää fosforin huuhtoutumista

Rakennekalkki on maaseutukeskuksen mukaan savimaille sopiva maanparannusaine: se parantaa maan mururakennetta.

Hyvärakenteinen pintamaa puolestaan vähentää eroosiota ja fosforin huuhtoutumista pelloilta vesistöihin.

Tutkimusalueilla mitataan ojavedestä kiintoaine- ja ravinnekuormitusta. Myös pelloilta otetaan maanäytteet ennen ja jälkeen rakennekalkin levityksen. Pelto-ojista on kerätty vesinäytteitä vuoden ajan.

Laaja tutkimus

Suomessa rakennekalkin käyttö on toistaiseksi ollut Pro Agria -maaseutukeskuksen mukaan vähäistä. Rakennekalkki levitetään pellolle sadonkorjuun jälkeen.

– Tutkimusta tehdään tällä tietoa ensi vuoden loppuun asti, mutta etsimme rahoitusta seurannan jatkamiseen, projektipäällikkö Juha Kääriä Turun ammattikorkeakoulusta sanoo.

Rakennekalkin levitys pelloille on osa laajaa tutkimushanketta, jota vetää Turun ammattikorkeakoulu. Mukana ovat Pyhäjärvi-instituutti, Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus, Sokerijuurikkaan tutkimuskeskus, Turun kaupunki ja Länsi-Suomen Pro Agria.

Lounais-Suomen pellot ovat tutkimusten mukaan eräs merkittävimmistä Itämerta rehevöittävistä Suomen fosforilähteistä.

Lue seuraavaksi