Halla-aho: Hallitus ei kyennyt vaikeisiin päätöksiin, Orpo: Työllisyystoimilista ammotti tyhjyyttään

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah'n mielestä hallitukselta puuttuu nyt kokonaiskuva talouden ja työllisyyden edistämiseksi.

Budjettiriihi
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ja perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho.
Petteri Orpon (kok.) mukaan hallitus ei pystynyt tekemään päätöksiä työllisyystilanteen parantamiseksi.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo luonnehtii tuoreeltaan hallituksen budjettiriihen päätöksiä pettymykseksi. Orpon mukaan Suomi on vakavassa tilanteessa, jossa ihmisiä irtisanotaan, työpaikkoja häviää ja tehtaita suljetaan. Hänen mukaansa hallitus ei silti pysty tekemään päätöksiä työllisyystilanteen parantamiseksi.

Hallitus kertoi tavoittelevansa sopimillaan työllisyystoimilla 31–36 000 lisätyöllistä vuosikymmenen loppuun mennessä. Hallitus myös päivitti työllisyystavoitettaan. Hallituskauden tavoitteena on sopia työllisyystoimista, jotka tuovat 80 000 lisätyöllistä aiemman 60 000 lisätyöllisen tavoitteen sijaan.

Orpon mukaan tänään päättyneessä budjettiriihessä uusia työllisyyspäätöksiä tehtiin kuitenkin huomattavasti vähemmän. Hän perustelee näkemystään sillä, että esimerkiksi eläkeputkeen liittyvät päätökset siirrettin työmarkkinajärjestöjen valmisteluun.

– He pystyivät käytännössä tekemään päätöksiä noin 15 000 työpaikan edellytysten luomiseksi ja mittakaava on täysin väärä. Heillä pitäisi olla tavoitteena yli 100 000 työpaikan määrä ja tämän isommankin tavoitteen he siirsivät vuosikymmenen loppuun. Työpaikkoja tarvitaan nyt ja toivoa ihmisille, jotka ovat menettämässä työpaikkansa, eikä 10 vuoden päästä, Orpo sanoo.

Orpo luonnehti hallituksen työllisyystoimilistan "ammottaneen tyhjyyttään".

– Toimet, jotka siellä ovat, on aika pieniä. He olivat kuitenkin tulleet siihen tulokseen, että aktiivimalli tekee paluun. Viime kaudella se sai samoilta puolueilta suuren vastustuksen, mutta nyt he ottivat sen käyttöön.

Hallitus panostaa työvoimapalveluihin osoittamalla sinne lisärahaa. Esimerkiksi TE-toimistojen resursseja lisätään 70 miljoonalla eurolla ja tavoitteena on saada 1200 uutta virkailijaa TE-toimistoihin.

Orpon mukaan työttömän näkökulmasta virkalijoiden palkkaaminen on hyvä asia. Hän pitää kuitenkin isona harhana julkisen sektorin koon lisäämistä ja panostuksia julkiselle sektorille uusien työpaikkojen luomiseksi.

– He uskovat oman ideologiansa mukaisesti julkisen sektorin voimaan tässä, mutta se ei riitä vaan tarvitaan myös yksityisen sektorin työpaikat. Uudet työpaikat syntyvät yksityiselle sektorille ja yrityksiin. Nyt pitäisi tehdä toimia, jotka luovat uskoa yrityksille.

Orpo moittii hallitusta myös velkaantumisesta. Orpon mukaan hallituksella ei ole näkemystä siitä, miten velkaantuminen saataisiin kuriin.

– Tässä ollaan erittäin vakavalla ja huolestuttavalla tiellä, hän sanoo.

Halla-aho: Vaikeat päätökset lykättiin seuraaville hallituksille

Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon (ps.) mielestä hallitus asettaa yhä kunnianhimoisempia työllisyystavoitteita, mutta ei juurikaan esitä konkreettisia keinoja tavoitteiden toteuttamiseksi. Halla-ahon mukaan vaikeat päätökset lykätään seuraavien hallitusten tai työmarkkinajärjestöjen tehtäväksi.

– Olemme korostaneet Suomen kilpailykykyä etenkin vientiteollisuuden alueella. Sitä hallitus ei kyllä edistä vaan rapauttaa entisestään.

Halla-aho kritisoi myös polttoaineverojen korotuksia, jotka pahentavat kannustinloukkuja.

– Polttoaineverojen korotukset osuvat tavalliseen kotitalouteen, liikkumiseen ja asumiseen etenkin suurten kaupunkien ulkopuolella.

Halla-aho näkee hyvänä toimena energiaveron pudottamisen, mutta huomauttaa että päästökauppakompensaatiota pitäisi jatkaa ja kasvattaa EU:n sallimalle maksimitasolle, jotta Suomi ei antaisi kilpailuetua.

– Ainoa tapa, jolla julkinen talous saadaan tasapainoon on se, että Suomeen syntyy uutta tuottavaa työtä ja tämä hallitus ei valitettavasti toimillaan sitä edistä.

Halla-aho pitää hyvänä viranomaisten aktiivisuuden kasvattamista uusien työpaikkojen löytämisessä, mutta pitää vaikuttavuusarvioita "hatusta vedettyinä". Hän ei usko, että hallituksen palkkatuki helpottaisi julkisen talouden tilannetta. Halla-aho perääkin edellytyksiä yrittäjyyden synnyttämiselle.

– Yrittäjyyden kautta Suomeen syntyy sellaisia työpaikkoja, jotka ylläpitävät julkista taloutta.

– Veroja voidaan laskea ainoastaan, jos pystytään samalla karsimaan myös julkisen talouden menopuolta esimerkiksi tiukentamalla maahanmuuttopolitiikkaa niin, että se ei pahenna julkisen talouden tilannetta tulevina vuosina niin kuin se on pahentanut tähän asti.

Perussuomalaiset jäädyttäisivät myös tässä vaiheessa oppivelvollisuuden pidentämisen siitäkin huolimatta, että siitä olisi hyötyä työllistymiseen.

– Ongelma ei niinkään ole se, että nuoret eivät hakeutuisi toiselle asteelle vaan se, että liian moni nuori putoaa kyydistä ja se taas johtuu toisen asteen koulutuksen riittämättömästä resurssoinnista. Tämä aiheuttaa suuria kustannuksia kunnille ja omalta osaltaan nostaa paineita verojen nostoon tulevina vuosina.

Essayah: Hallitus ei kyennyt tekemään tarvittavia päätöksiä

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah puhuu eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 9. syyskuuta 2020
Sari Essayah pitää valtion velkaantumisvauhtia arveluttavana. Essayah kuvattiin eduskunnan täysistunnossa 9. syyskuuta.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah'n mielestä hallitukselta puuttuu nyt kokonaiskuva talouden ja työllisyyden edistämiseksi. Essayah perää toimia, joilla parannetaan suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä sekä lisätään työvoiman tarjontaa, liikkuvuutta ja parannetaan kannusteita työn vastaanottamiselle.

– Odotuksiin nähden laihat eväät tulevaisuuteen, Essayah totesi Ylelle.

– Siitä ei ole mitään hyötyä, että tietyllä toimenpiteellä luodaan tietty määrä päätösperäisiä työpaikkoja, jos samalla työpaikkoja häviää muualta, kun verotusta kiristetään ja kilpailukykyä heikennetään.

Essayah mukaan hallituksen ainoaksi merkittäväksi työllisyystoimeksi on jäämässä työvoimapalveluiden resurssointi ja aktiivimallin palauttaminen, mutta muut päätökset ulkoistettiin työmarkkinajärjestöille.

– Odotettiin todellisia avauksia – nyt työmarkkinajärjestöille ollaankin siirtämässä lähestulkoon kaikki. Aktiivimalli jonkinlaisena versiona tarkoittaa, että palautetaan sitä samaa, mitä hallitus tämän kauden alussa purki, Essayah arvioi.

– Työllisyystavoitetta nostettiin, mutta siinä ehtii parikin hallitusta muuttua ennen kuin tavoite saavutetaan.

Valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) elokuussa antamaan budjettiesitykseen verrattuna budjetin alijäämä kasvoi lähes neljä miljardia euroa

Essayah pitää valtion velkaantumisvauhtia arveluttavana. Hänen mukaansa vuonna 2019 tehtyyn hallitusohjelmaan olisi pitänyt koronan muuttamassa taloustilanteessa soveltaa tiukempaa menokuria.

– Velkaantuminen on nyt hurjaa. Ajattelin, kun Vanhanen esitteli valtiovarainministeriön pohjan, että tässä ne menot ovat, mutta vielä löytyi lisää menonlisäystä. Hallitus ei ole tinkinyt mistään hallitusohjelman menokohdista, jotka on kuitenkin ihan toisenlaisissa olosuhteissa laadittu.

Lue myös:

Turpeen verotusta kiristetään, varhaiskasvatusmaksuja alennetaan, yli 30 000 työllistä lisää – Yle seurasi hetki hetkeltä hallituksen päätöksiä budjetista