Analyysi: Eläkeputken loppu häämöttää – Hallitus teettää likaisen työn järjestöpomoilla

Hallituksen tavoitteeseen voi olla mahdotonta päästä ilman, että eläkeputki katkaistaan, Ari Hakahuhta kirjoittaa.

Budjettiriihi
Pääministeri Sanna Marin (oik.) ja tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko saapuivat hallituksen talousarvioneuvotteluiden kolmannen päivän istuntoon.
Hallituksen kärkikaksikko, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (vas.) ja pääministeri Sanna Marin odottavat palkansaaja- ja työnantajakeskusjärjestöiltä ehdotuksia eläkeputken kohtaloksi marraskuun loppuun mennessä.Emmi Korhonen / Lehtikuva

Valtion velkaantumisen hirvittelyn lisäksi hallituksen budjettiriihen vertauskuvaksi nousi ikääntyneiden työttömien eläkeputki. Eläkeputken kohtalosta yritettiin päätellä hallituksen kykyä ikäviinkin ratkaisuihin työllisyyden parantamiseksi.

Eläkeputken kohtalo on myös testi perinteiselle kolmikantayhteistyölle. Siis vieläkö työnantaja- ja työntekijäkeskusjärjestöillä sekä valtiolla on kyky sopia yhdessä työelämän muutoksista.

Eläkeputki on ikääntyneille pitkäaikaistyöttömille tarjottu mahdollisuus saada työttömyyspäivärahaa (siirryt toiseen palveluun) eläkkeelle siirtymiseen asti.

Työmarkkinapomoille annettiin siis vielä yksi mahdollisuus. Tai toisin päin käännettynä: hallitus päätti hakea apua Etelärannasta ja Hakaniemestä – taas kerran.

Porvarihallituksen eli Juha Sipilän (kesk.) pääministeriaikana hallituksella ja palkansaajajärjestöillä oli torailua. Kilpailukykysopimus syntyi, mutta jätti pahat arvet.

Kertarytinä vai ainainen kitinä? Järjestöt sopivat

Nyt työmarkkinapomojen on sovittava marraskuun loppuun mennessä ikääntyvien työllisyysasteen parantamisesta sekä eläkeputken ehtojen tiukennuksesta tai kokonaan putken katkaisusta, joko vaiheittain tai kertaheitolla. Kertarytinä vai ainainen kitinä, se jää järjestöjen sovittavaksi.

Todennäköistä on, ettei ensimmäinenkään eläkeputken muutos tule voimaan kuitenkaan vielä ensi vuonna.

Selvää on, että eläkeputken katkaisu toisi laskennallisesti suuremman työllisyysvaikutuksen kuin ehtojen tiukennus. Arviot katkaisun vaikutuksesta vaihtelevat. Puhetta on ollut työllisyyden lisääntymisestä 10 000 - 15 000 ihmisen verran jollakin aikavälillä.

Selvitysten mukaan aiemmin eläkeputken ehtojen kiristäminen on johtanut ikääntyneiden työllisyyden paranemiseen.

Hallitus sai jo viime kesänä järjestöiltä huomenlahjaksi eläkeputken alaikärajan noston vuodella.

Alaraja nousi tänä vuonna 62 vuoteen vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä. Hallitus laskee tuosta ratkaisusta edukseen reilut 6500 työllistä, kun se ynnää yhteen tavoitettaan 30 000 työllistyvästä ihmisestä.

Koronakeväänä järjestöt sopivat nopeutetusta ja laajennetusta lomautusjärjestelystä yksityisissä yrityksissä. Myös määräaikaisen työntekijän saa lomauttaa tämän vuoden aikana.

Sen sijaan työehtojen paikallisen sopimisen laajentamisessa järjestöt eivät päässeet sopuun. Laiskanläksyksi on luvassa hallituksen toivoma uusi yritys ensi vuoden maaliskuun alkuun mennessä.

Nyt hallitus toivoo järjestöiltä "toimia, joilla voidaan edistää yli 55-vuotiaiden työllisyysastetta sekä parantaa heidän työmarkkina-asemaansa ja työssä jaksamista". Työllisyyden pitäisi parantua järjestöjen toimilla 10–12 000 työllisen ihmisen verran vuoteen 2029 mennessä.

Tavoitteeseen voi olla mahdotonta päästä ilman, että eläkeputki katkaistaan – joko vaiheittain tai kertarytinällä.

Ennen budjettiriihtä valtiovarainministeriön virkamiehet esittivät (siirryt toiseen palveluun) myös muiden varhaisen työelämästä poistumisen väyliä tukittaviksi. Kyse olisi työkyvyttömyyseläkkeitä koskevien erityissäännösten poistamisesta ja luopuminen osittaisesta varhennetusta vanhuuseläkkeestä. Näihin tuskin puututaan nyt.

Palkansaajat yrittävät saada eläkeputkesta kunnon hinnan

Palkansaajapomot ovat jo henkisesti nostaneet kädet ylös eläkeputken osalta. Muutoksia tulee varmasti, nyt halutaan kunnon pehmennykset iskulle. Siis ikääntyville apua työssä jaksamiseen ja työttömäksi jääville parempaa muutosturvaa. Samankaltainen tahto on hallituksella.

Työnantajat puolestaan mietiskelevät, kuka kustantaa eläkeputken katkaisun vastapainoksi tehtävät pehmennykset: valtio kokonaan vai tuleeko osa kuluista työnantajille?

Hallituksessa SDP:tä ja vasemmistoliittoa helpottaisi kovasti, jos työntekijä- ja työnantajajärjestöt onnistuisivat sopimaan eläkeputken kohtalosta. Sen jälkeen pääministeri Sanna Marin (sd.) voisi todeta, että asiasta on yhteisymmärrys myös työntekijöiden ja työnantajien kanssa.

Jos hallitus olisi päättänyt asiasta yksin, arvostelijoiden syyttävä sormi osoittaisi suoraan Sanna Mariniin ja Annika Saarikkoon (kesk.). Omien kannattajien tai oppositiopuolue perussuomalaisten ryöpytyksen edessä ei olisi työmarkkinakilpeä. Tosin kokoomus voi nyt oppositiossa arvostella, että hallitus ulkoisti taas päätökset työmarkkinapomoille.

Voit keskustella jutun aiheesta torstaihin 17.9.2020 asti. Klikkaa jutun jälkeen keskustele-painiketta.

Lue lisää:

Näin budjettiriihen päätökset vaikuttavat elämääsi: Tupakan ja viinan hinta nousee, päivähoitomaksut alenevat ja vähäpäästöistä työmatkaliikennettä tuetaan

Turpeen verotusta kiristetään, varhaiskasvatusmaksuja alennetaan, yli 30 000 työllistä lisää – Yle seurasi hetki hetkeltä hallituksen päätöksiä budjetista

Ylen kysely kansanedustajille: Enemmistö vastaajista säilyttäisi eläkeputken – Kokoomuksen, vihreiden ja RKP:n edustajilta tukea poistolle