Kirjeenvaihtajalta: EU on haavoittuva, oli ennen koronaa ja on sen jälkeenkin

Koronapandemia on ravistellut EU:ta ennenkokemattomasti ja se kuului myös komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin unionin tilaa käsittelevästä puheesta, arvioi EU-kirjeenvaihtaja Susanna Turunen.

Euroopan unioni
Kuvassa on Ursula von der Leyen.
Komission puheenjohtaja Ursula Von Der Leyen piti ensimmäisen unionin tilaa käsitelleensä puheensa Brysselissä keskiviikkona.Olivier Hoslet / EPA

BRYSSEL Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen olisi voinut aloittaa ensimmäisen unionin tilaa koskevan puheensa sillä, mihin sen lopetti.

–Tulevaisuudesta tulee sellainen miksi me sen teemme ja Eurooppa on sellainen, kun me haluamme sen olevan.

Eurooppa elää modernin historiansa vaikeinta aikaa ja von der Leyen toi sen selvästi esille.

Hän totesi, että virus, joka on tuhannesosa hiekanjyvästä on todistanut, kuinka haavoittuva elämä voi olla ja kuinka helposti särkyvä arvomaailmamme voi olla.

Toden totta koronapandemia on ravistellut EU:ta, vapauksiamme, terveyttämme, talouttamme ja yhtenäisyyttämme. Se on tuonut räikeän selvästi esille unionin heikkoudet päätöksenteossa, mutta yhtälailla työntänyt jäsenmaita toistensa syliin avunannossa ja -saannissa.

Menetetyt elämät eivät saa jäädä turhiksi kuolemiksi. Siksi kaikki yhteistyö terveyden turvaamiseksi on tervetullutta.

Von de Leyenin esitys terveysunionin perustamisesta on kannatettava ajatus, jos sen hyöty todella on parempi varautuminen kaikkiin terveysuhkiin. Yhteinen biolääketieteellinen tutkimuslaitos ja EU:n tautienehkäisy- ja valvontakeskuksen sekä lääkeviraston tehtävien vahvistaminen sekä yhteinen huoltovarmuus hyödyttävät toimiessaan tehokkaasti kaikkia EU-kansalaisia.

Vaara piilee ainoastaan siinä, että hyvästä tarkoituksesta voi helposti tulla byrokratiamöhkäle määräyksineen, joka pahimmillaan olisi haitaksi terveydenhuollolle.

Korona on ajanut miljoonat eurooppalaiset työttömäksi ja vielä useammat elävät vailla vakinaista työtä. Komission lääke tasoittaa sosiaalisia kuiluja minimipalkalla voi tuntua hyvältä ajatukselta, mutta se on vaikea toteuttaa johtuen jäsenmaiden kovin erilaisista elintasoista. Asian syvempi tarkastelu on silti perusteltua.

Viime vuoden ilmastometakka on laantunut koronakuukausina, mutta ilmastonlämpeneminen ei ole hävinnyt minnekään.

Ursula von der Leyenin mielestä nykyistä kovempi päästötavoite, joka nostaisi hiilidioksidipäästöjen leikkaamisen vähintään 55 prosenttiin vuonna 2030 ei ole pelkästään ilmasto- ja terveyskysymys vaan talouskysymys.

Koronapandemia on käynnistänyt nopean siirtymisen päästöttömään liikkumiseen siellä, missä se on mahdollista ja digitalisaatio on ottanut isoja loikkia tavoissa, joilla teemme työtä.

Tavoite saada kaikki EU-kansalaiset laajakaistan ääreen on tavoite, jota voi vain kannattaa. Kuten von der Leyen alleviivasi puheessaan, korona on muuttanut tapojamme elää, tehdä töitä, käydä kauppaa ja tehdä ostoksia. Hitaat yhteydet ovat este kehitykselle ja erityisesti kilpailukyvyn paranemiselle.

Kuvassa Euroopan parlamentti Brysselissä.
Koronapandemia hallitsi Ursula von der Leyenin puhetta Euroopan unionin tilasta keskiviikkona Brysselissä.Olivier Hoslet / EPA

Vaikka jäsenmaiden sopimasta elvytysrahasta osa on korvamerkitty vihreälle taloudelle ja digitalisaatioon on loppupelissä jäsenmaasta kiinni, kuinka paljon se panostaa uuteen teknologiaan ja innovaatioihin.

Puheen loppuosa oli pyhitetty ulkosuhteille ja nyt ollaan harmaalla alueella. Juuri ulkopolitiikassa jäsenvaltioiden näkemyserot pääsevät loistamaan, sillä yhteisen ulkopolitiikan peruskivi on yksimielisyys. Von der Leyen haastaa jäsenmaat.

– Kun jäsenmaat sanovat Euroopan olevan hidas, minä sanon jäsenmaille, että olkaa rohkeita ja siirtykää vihdoin määräenemmistöpäätöksiin, edes ihmisoikeusrikkomuksissa ja pakotepolitiikassa, sanoi puheenjohtaja von der Leyen.

Valtaapitävien terrori kansalaisia kohtaan Valko-Venäjällä alkoi 40 päivää sitten, mutta vieläkään ei pakotteista olla päästy sopuun.

Von der Leyen lupasi EU:n seisovan Valko-Venäjän kansalaisten tukena, mutta henkisellä tuella on kovin vähän merkitystä.

EU lupaa seistä myös Kreikan ja Kyproksen tukena Turkin kanssa meneillään olevassa kiistassa itäisellä Välimerellä ja Irlannin tukena brexit-neuvotteluissa Britannian riitauttamassa rajaratkaisussa Pohjois-Irlannin kanssa.

Uusi strateginen agenda Yhdysvaltojen kanssa on toivottava ja turvallinen kauppakumppanuus Kiinan kanssa samoin, mutta ne tuntuvat yhtä vaikeilta toteuttaa kun on vaikkapa sopia yhteisestä maahanmuuttopolitiikasta.

EU:lla on vielä matkaa globaaliksi vaikuttajaksi ja von der Leyen aivan oikein päätti puheensa toteamalla, että unionin tulevaisuus on juuri sellainen millaiseksi me sen teemme.