Yle Perjantai kysyi eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäseniltä, pitäisikö eutanasia laillistaa Suomessa. Kyselyyn vastasivat kaikki valiokunnan seitsemäntoista jäsentä.
Lähes puolet, seitsemän jäsentä, kannattaa lainsäädännön muuttamista. Kannattajien perusteluissa korostuu arvokas kuolema ilman vahvaa lääkitystä ja kärsimystä.
– Kun on joutunut seuraamaan vierestä läheisen pitkää, hidasta ja tuskallista kuolemaa sairauden uuvuttamana, on kanta eutanasian laillistamiselle viimeistään kirkastunut. Asiasta ei saa tehdä poliittista kysymystä, Sofia Virta (vihr.) sanoo.
– Siinä missä ihminen on oikeutettu inhimilliseen elämään, näen että on oltava oikeus myös inhimilliseen kuolemaan, kun esimerkiksi toivoa parantumisesta ei enää ole, Merja Kyllönen (vas.) sanoo.
Kaisa Juuson (ps.) mielestä eutanasian pitäisi olla mahdollista silloin, kun ei ole enää mitään toivoa paranemisesta ja henkilö on oikeustoimikelpoinen.
– Arvokas kuolema on mielestäni parempi vaihtoehto, kuin kuoleman odottelu viikkoja tai kuukausia vahvasti lääkittynä, Juuso sanoo.
Vaikka Minna Reijonen (ps.) kannattaakin eutanasian laillistamista, hän korostaa, että kysymys eutanasiasta on äärimmäisen vaikea. Henkilön on oltava armokuolemaa pyytäessään täysin päätöksentekokykyinen. Reijonen penääkin eutanasialle äärimmäisen tiukkaa lainsäädäntöä.
Arja Juvonen (ps.) muistuttaa, että ihmiset pelkäävät kovia kipuja, toivottomuutta ja itsemääräämisen katoamista.
– Se, että eutanasia olisi laillista, ei ole elämän väheksymistä. Se on ihmisen henkilökohtaisen elämän kunnioitusta, Juvonen sanoo.
Noora Koponen (vihr.) kannattaa eutanasian laillistamista, mutta muistuttaa, että on tärkeää huomioida myös työntekijän rooli eutanasian toteutuksessa. Ketään työntekijää ei saa velvoittaa tekemään eutanasiaa vasten omaa tahtoaan tai vakaumustaan.
“Jokainen päivä on lahja”
Eutanasian laillistamista vastustaa kuusi sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsentä. Heidän perusteluissaan korostuu hyvän saattohoidon merkitys.
– En kannata nykytilanteessa eutanasian laillistamista, koska saattohoidon tilanne ei ole kunnossa. Kun saattohoidon saatavuus ja laatu on ensin varmistettu, ja jos sen keinoin potilasta ei voida auttaa, voidaan arvioida eutanasian laillistamisen tarvetta, Mia Laiho (kok.) sanoo.
Suomessa on tällä hetkellä vain kourallinen saattohoitokoteja, Kim Berg (sd.) muistuttaa. Bergin mielestä saattohoidosta pitäisi saada ensin laki, jotta voitaisiin turvata kaikille mahdollisuus hyvään ja kivuttomaan kuolemaan.
Hanna-Leena Mattila (kesk.) kannattaa myös panostamista kipujen lievittämiseen saattohoidossa. Mattilan mielestä ihmisen on saatava kaikki mahdollinen hoito ja apu, kunnes loppu tulee hänestä riippumattomasti.
Pekka Aittakumpu (kesk.) on työskennellyt pappina, jolloin hän kohtasi paljon kuolleiden omaisia.
– Ajattelen, että elämä ja sen jokainen päivä ovat lahja. Elämän päivistä päättäminen ei ole ihmisen tehtävä, Aittakumpu sanoo.
Valiokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.) ja Veronica Rehn-Kivi (r.) eivät perustelleet kielteistä kantaansa.
“Tähän ei voi vastata kyllä tai ei”
Kokoomuksen Anna-Kaisa Ikonen ja sosiaalidemokraattien Heidi Viljanen, Aki Lindén ja Ilmari Nurminen eivät ota selkeää kantaa eutanasian laillistamiseen.
– Eutanasia on moniulotteinen ja syvällinen arvokysymys, joka kytkeytyy toisaalta ihmisen oikeuteen päättää omasta elämästään ja johon toisaalta kuitenkin liittyy useita vaikeita eettisiä näkökulmia ja väärinkäytösten uhkia, Anna-Kaisa Ikonen (kok.) sanoo.
Ilmari Nurminen (sd.) muistuttaa, että hallitusohjelmaan on kirjattu suunnitelma palliatiivisen hoidon, kivunhoidon ja saattohoidon kehittämisestä vuosina 2020–2022. Hän uskoo, että kehittämistyön ohella on luontevaa käydä keskustelua myös eutanasiasta.
Heidi Viljanen (sd.) toteaa, että mikäli jokaisella olisi mahdollisuudet yhtäläiseen hyvään saattohoitoon, voisi eutanasiakin tietyissä rajatapauksissa olla mahdollista. Hän ei kuitenkaan tahdo ottaa selkeää kantaa eutanasiaan.
– Tähän asiaan ei voi vastata kyllä tai ei, Aki Lindén (sd.) sanoo.
Millainen on hyvä kuolema?
Kansanedustaja, lääkäri Päivi Räsänen on Suomen tunnetuin eutanasian vastustaja. Räsänen kirjoittaa blogissaan (siirryt toiseen palveluun), että eutanasian laillistamista edistetään luomalla kiertoilmaisuja.
– Tappamisen todellisuuden häivyttämiseksi käytetään kauniita termejä kuten kuolinapu tai arvokas kuolema, hän kirjoittaa.
Kun puhutaan hyvästä kuolemasta, tarkoitetaan elämää. Elämä ennen kuolemaa viimeisiä sekunteja myöten voi olla hyvää tai huonoa, mutta itse kuolema on raja, jota emme pysty arvottamaan, Räsänen jatkaa blogissaan.
Lääkäri Harri Seppälä kannattaa eutanasiaa. Hän joutui seuraamaan oman Eino-poikansa kuolemaa kuusi tuskaista viikkoa.
Seppälä kirjoittaa blogissaan (siirryt toiseen palveluun) esikoisensa uupumisesta hengiltä.
– En voi katsoa enää päivääkään lapseni kitumista. Annan vaikka käteni, jalkani tai elämäni, ettei tuo pieni viaton ihminen enää päivääkään joudu kärsimään, Seppälä kuvaili blogissaan.
Seppälän mielestä saattohoidon ja eutanasian vastakkainasettelu on turhaa ja ajatuksia harhaanjohtavaa.
– Meidän pitäisi paremminkin puhua kuolevien hoidosta ja työkaluista, joita tarvitsemme sen toteuttamiseen mahdollisimman hyvin, hän jatkaa.
Tämäniltainen Yle Perjantai kysyy, millainen on hyvä kuolema? Onko ihmisellä oikeus päättää omasta kuolemastaan? Sean Ricksin vieraina ovat kansanedustaja Päivi Räsänen ja lääkäri Harri Seppälä.
Perjantai alkaa Yle TV1:ssä kello 21.05. Illan lähetyksessä nähdään Juha Portaankorvan ohjaama Perjantai-dokkari 12 vuotta hengityskoneessa, joka kertoo kaulasta alaspäin halvaantuneen Risto Leppäsen elämästä. Lähetys on jo katsottavissa Yle Areenassa klikkaamalla alla olevaa kuvaa.
Lue myös:
Kuolevia potilaita hoitavat lääkärit vastustavat eutanasiaa muuta lääkärikuntaa voimakkaammin