Euroopan ihmisoikeustuomioistuin: Suomen valtio epäonnistui Kauhajoen koulusurman uhrien suojelemisessa – omaiset helpottuneita vuosia odotettuun päätökseen

Suomen valtio määrätään maksamaan korvauksia jokaiselle perheelle 30 000 euroa ja lisäksi oikeudenkäyntikuluja vajaat 7000 euroa perhettä kohti.

Koulusurmat
Seinäjoen ammattikorkeakoulun ravitsemisalan yksikössä Kauhajoella tapahtuneessa koulusurmassa kuoli yksitoista ihmistä.
Seinäjoen ammattikorkeakoulun ravitsemisalan yksikössä Kauhajoella tapahtuneessa koulusurmassa kuoli yksitoista ihmistä.Yle

Suomi on syyllistynyt Euroopan ihmisoikeussopimuksen rikkomiseen Kauhajoen koulusurmaa edeltäneissä tapahtumissa, toteaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT). EIT:n mukaan Suomen viranomaiset epäonnistuivat varotoimenpiteissä suojella koulusurman uhreja.

Äänin 6-1 tuomioistuin katsoo, että Suomi on rikkonut Euroopan ihmisoikeussopimuksen artiklaa numero 2, jossa turvataan jokaiselle oikeus elämään. Tuomio koskee toimenpiteitä ennen koulusurmaa. Sen sijaan tuomioistuin katsoi yksimielisesti, että tapauksen tutkinnassa ei ilmennyt rikkomusta.

Lue seuraavaksi: Kauhajoen koulusurman uhrien omaisten vuosikausia kestänyt oikeustaistelu saa päätepisteensä: "Voin aloittaa vihdoin varsinaisen surutyön"

Vaasan hovioikeus tuomitsi tekijää edellisenä päivänä puhuttaneen komisarion varoitukseen tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta, kun hän ei ottanut tekijältä väliaikaisesti asetta pois. Omaiset vaativat rangaistusta tahallisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta ja kuolemantuottamuksista. Korkein oikeus ei myöntänyt heille valituslupaa.

Ihmisoikeustuomioistuin katsoo, että viranomaiset eivät voineet tietää uhreja koskevasta välittömästä uhasta. Aseen takavarikointi olisi ollut kuitenkin järkevä ja lain sallima varotoimenpide, ja sen tekemättä jättäminen rikkoi huolellisuusvelvoitetta.

Suomen valtio määrätään maksamaan korvauksia jokaiselle perheelle 30 000 euroa ja lisäksi prosessiin koituneita kuluja vajaat 7000 euroa perhettä kohti. Korvaukset maksaa Valtiokonttori sen jälkeen, kun ulkoministeriö on tehnyt päätöksen tuomion hyväksymisestä. Jos valtio ei ole tyytyväinen tuomioon, se voi vaatia, että asia viedään 17 tuomarin suureen jaostoon.

Ihmisoikeusprofessorin mielestä Suomen valtion ei kannattaisi hakea suuren jaoston ratkaisua, koska EIT:n päätös oli lähes yksimielinen.

Omaisten asianajaja: iso kolaus Suomelle

Omaisten asianajaja Esa Puranen on huojentunut päätöksestä. Hän uskoo, että päätös herättää kritiikkiä ja keskustelua valtion toimista. Purasen mukaan suomalainen oikeuslaitos ei pystynyt tunnistamaan ihmisoikeuden loukkausta.

– EIT ratkaisee ihmisoikeuskysymyksen kansalainen vastaan valtio. Se oli sata nolla, ei ole kahta puhetta.

Puranen arvioi, että tämänpäiväinen tuomio on iso kolaus Suomelle oikeusvaltioperiaatteen näkökulmasta.

Omaiset kantelivat korkeimman oikeuden päätöksen jälkeen vuonna 2012 Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, eli tapauksen käsittely on kestänyt kahdeksan vuotta.

Menehtyneen tytön äiti: pitkä, raskas matka

Tyttärensä koulusurmassa menettänyt Taina Rantala puhkesi itkuun, kun päätös tuli. Tunne oli epätodellinen.

– Valtava helpotus, aivan käsittämättömän suuri helpotus, että me ollaan voitettu. Ja kiitollisuus siitä, että on olemassa viisaita ja inhimillisiä tuomareita.

Hän kokee, että päätöksen myötä heille vanhempina ja puolisoina on annettu ihmisarvo, puhumattakaan uhreista. Rantalan mielestä tuomio vahvistaa, että valtio on menetellyt väärin.

– Kyllä tämä voitto on. Mutta pitkä matka, raskas matka.

Hän kokee, että nyt vasta elämässä voi alkaa uusi ajanjakso, jossa voi unohtaa vihan, katkeruuden ja epätoivon. Saa keskittyä suremaan tytärtä.

– Ei tarvitse enää odottaa jostakin vastausta ja kokea sitä tunnetta, että meiltä vaan tenavat vietiin ja kukaan ei ota vastuuta mistään. Tämä on nyt se piste asian päälle.

Lue seuraavaksi: Professori Suomen ihmisoikeusrikkomuksesta Kauhajoen koulusurma-asiassa: Tämä luo pohjan uudelle eurooppalaiselle standardille