1. yle.fi
  2. Uutiset

"TE-toimistoon meneminen ei ole vaihtoehto" – Susie, Hanna ja lukuisat muut ulkomaalaiset pelkäävät karkotusta, jos hakevat työttömyystukea

Ulkomaalaisia on koronakriisin aikana ilmoittautunut työttömäksi suhteellisesti vähemmän kuin suomalaisia.

työttömyys
Nuori mies pesee ikkunaa.
Suomessa työskenteli toissa vuonna noin 105 000 ulkomaan kansalaista. Esimerkiksi noin joka viides siivooja on ulkomaan kansalainen. Tiina Jutila / Yle

Kosovolaiselle Hannalle, 23, kävi maaliskuussa kuten monelle muullekin. Helsinkiläinen ravintola, jossa hän on töissä, sulki ovensa ja lomautti työntekijänsä.

Hanna ei uskaltanut hakea työmarkkinatukea, vaikka hänellä Suomessa työskentelevänä olisi siihen oikeus. Kulutettuaan säästöt loppuun hän kääntyi Kosovossa asuvien vanhempiensa puoleen.

– Pelkäsin, että työttömyyskorvauksen hakeminen voisi vaikuttaa jatkoluvan saamiseen myöhemmin.

Korona on pistänyt pinteeseen tuhannet Suomessa työluvalla olevat ulkomaalaiset, jotka Hannan tavoin pelkäävät menettävänsä työnsä ja siten perusteen Suomessa ololleen. Tästä syystä Hanna ja muut tähän juttuun haastatellut eivät halua esiintyä omilla nimillään.

Vaikka tarkkoja tilastoja ei ole, työntekijän oleskeluluvan haltijoita on Suomessa ainakin pitkälti toistakymmentä tuhatta. Lisäksi monella heistä on mukanaan esimerkiksi puoliso tai lapset, joiden maassaolo on kiinni myös perheen ainosta työpaikasta.

Viimeksi kuluneen vuoden aikana Maahanmuuttovirasto (Migri) on myöntänyt 4 800 ensimmäistä työntekijän oleskelulupaa, jotka ovat yleensä voimassa vuoden. Sen jälkeen haettava jatkolupa on voimassa korkeintaan neljä vuotta.

Asiakas astuu Helsingin Työllisyyden palvelutorille Pasilan TE-toimistoon 28. heinäkuuta.
Heinäkuussa Migri tiedotti, etteivät koronasta johtuvat väliaikaiset työttömyysjaksot vaikuta oleskelulupiin tänä vuonna. Moni ulkomaalainen sinnittelee silti mieluummin säästöillä, tuttavien avulla ja keikkatöillä kuin koskee tukiin. Markku Ulander / Lehtikuva

"TE-toimistoon meneminen ei yksinkertaisesti ole vaihtoehto"

Venäläinen Susie menetti kaksi vuotta sitten markkinoinnin alan työpaikkansa ajauduttuaan erimielisyyksiin pomonsa kanssa.

– TE-toimistoon meneminen ei yksinkertaisesti ole vaihtoehto. Ajattelin, että jos Migri saa tietää irtisanomisestani, he soittavat minulle heti ja kysyvät, miksi olen vielä täällä.

Huoli oli periaatteessa perusteltu.

Jos työsuhde on päättynyt eikä ole muita perusteita olla Suomessa, oleskelulupaan tehdään peruuttamispäätös.

Migrin lupa- ja kansalaisuusyksikön johtaja Anna Hyppönen

– Oleskelulupa voidaan peruuttaa, jos edellytyksiä joiden perusteella se myönnettiin, ei ole enää olemassa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi tilannetta, että työsuhde on päättynyt ja lupa perustuu työskentelyyn Suomessa, Migrin lupa- ja kansalaisuusyksikön johtaja Anna Hyppönen kuvailee koronaa edeltäneitä käytäntöjä (siirryt toiseen palveluun).

– Kuulemme henkilöä asiasta, ja jos työsuhde tosiaan on päättynyt eikä ole muita perusteita olla Suomessa, oleskelulupaan tehdään peruuttamispäätös.

Työluvan jatkuminen vaatii myös riittävät tulot. Esimerkiksi yksin maahan tulleelta aikuiselta nettosumma on 1 000 euroa kuukaudessa.

Anna Hyppönen
Anna Hyppönen kertoo, ettei Migri yleensä saa tietoa irtisanomisesta, ellei työntekijä tai työnantaja ilmoita asiasta.

Venäläinen Marina on työskennellyt Suomessa ohjelmoijana kuusi vuotta ja kokenut lomautuksen kahdesti. Hänestä on kohtuutonta, että työluvan menettämistä pitää pelätä välittömästi irtisanomisen jälkeen.

– Reilumpi käytäntö olisi, että uuden työn etsintään on vaikkapa kolme kuukautta aikaa. Se vähentäisi stressiä huomattavasti.

Toinen pelko on jatkolupahakemuksen hylkääminen.

– Jokainen ulkomaalainen on kuullut tarinan jostakusta, jonka jatkolupa on evätty, koska he joutuivat työttömiksi ja nostivat jonkin aikaa työttömyyskorvausta tai muita tukia, Susie toteaa.

On kuitenkin epäselvää, kuinka usein nämä pelot todellisuudessa toteutuvat.

Migristä ei osata sanoa tarkasti, kuinka paljon oleskelulupia perutaan tai jatkolupahakemuksia hylätään työn loppumisen vuoksi.

– Ei niin kovin usein käy, arvioi tulosalueen johtaja Marja Toivonen.

– Eivätpä työttömät toisaalta kovin usein työlupaa haekaan.

Jatkolupia on tämän vuoden puolella evätty 626, kun taas myönteisiä päätöksiä on tehty 2 833.

Me ulkomaalaiset maksamme yhtä paljon veroja, joten meidän pitäisi saada hakea samaa työttömyysturvaa ilman pelkoa.

Markkinoinnin alalla työskentelevä "Susie"

Työ- ja elinkeinoministeriössä ulkomaalaisten työntekijöiden pelot ovat tiedossa.

– Ulkomaalaisilla on suomalaisia korkeampi kynnys hakea työttömyyskorvausta. Kynnystä pitää korkealla linkki maassa oleskelun oikeuteen ja tietämättömyys omista oikeuksista, kertoo hallitusneuvos Olli Sorainen.

– Onhan se väärin siinä mielessä, että se on etuusjärjestelmän alikäyttöä.

Susie onnistui löytämään uuden työpaikan alle kuukaudessa. Hän tietää olevansa hyvässä tilanteessa, sillä hänellä on kaupallisen alan korkeakoulututkinto ja hän pärjäsi säästöillään työttömyyden yli.

– Monella ei kuitenkaan ole yhtä hyvä tilanne. Ulkomaalaiset maksavat työstään yhtä paljon veroja kuin Suomen kansalaiset, joten meidän pitäisi saada hakea samaa työttömyysturvaa ilman pelkoa.

Koronakevät lisäsi monen ahdinkoa

Keväällä korona iski kovaa myös paljon ulkomaalaisia työllistäville aloille.

Esimerkiksi Uudenmaan ELY-keskuksen alueella työlupien myöntämistä on helpotettu (siirryt toiseen palveluun) muun muassa ravintolatyöntekijöiden, tarjoilijoiden, lastenhoitajien ja siivoojien osalta.

– Monella asiakkaallani on nyt kauhea paniikki niin omasta kuin perheenkin oleskeluluvasta, kertoo ulkomaalaisia työntekijöitä auttava erityisasiantuntija Pia Marttila Rikosuhripäivystyksestä.

Kvinna sitter på en stol i ett rum.
Rikosuhripäivystyksen Pia Marttila toivoisi, että Migrin linjauksista saisi tarkempaa tietoa. "Monesti kun asiaa kysyy, he sanovat, että asiaa tarkastellaan tapauskohtaisesti. Sillä perusteella on todella vaikea neuvoa asiakkaita”, Marttila toteaa. Yle/ Heini Rautoma

Heinäkuussa Migri tuli vastaan ja tiedotti (siirryt toiseen palveluun), että korkeintaan kuuden kuukauden mittaiset, koronasta johtuvat työttömyys- tai lomautusjaksot eivät poikkeuksellisesti vaikuta oleskelulupiin.

Riittävän toimeentulon voi osoittaa työmarkkinatuella, joka on 724 euroa kuukaudessa. Tukea voivat saada (siirryt toiseen palveluun) Suomessa asuvat, työnhakijoiksi ilmoittautuneet ulkomaalaiset.

Kun Migri antaa tällaisen lupauksen, josta ei ole varmaa näyttöä, ihmiset eivät luota siihen.

Moni jättää silti tuen hakematta, varmuuden vuoksi.

– Valitettavasti Migrillä ei ole kovin hyvä maine viraston kanssa toimivien keskuudessa. Kun Migri antaa tällaisen lupauksen, josta ei ole varmaa näyttöä, ihmiset eivät luota siihen. Kyse on heidän elämästään, joten on parempi pelata varman päälle kuin ottaa riski, kertoo turvapaikanhakijoiden parissa työskentelevä Nadia.

Työ- ja elinkeinoministeriön Olli Soraisen mukaan ulkomaalaisilla työntekijöillä ei myöskään aina ole päivitettyä tietoa järjestelmistä.

– Monetkaan ulkomaalaiset Suomessa eivät ole online-viestinnässä maahanmuuttoviraston kanssa. Tärkein tietolähde on usein se, mitä kaveri tai tuttava tietää. Ja tämä tietäminen ei aina ole ajantasaista eikä ehkä muutenkaan oikeaa.

Työttömyysturvasta vähän ja väärää tietoa

Ulkomaalaisten työntekijöiden aseman tekeekin erityisen tukalaksi tiedon puute.

– Itse en ainakaan koskaan uskaltaisi soittaa mihinkään ja kysyä työttömyyteen liittyvistä asioista, Susie toteaa.

– Yleensä ulkomaalaiset tuntevat vain muita ulkomaalaisia, jotka tietävät asioista aivan yhtä vähän.

Osa jättää hakematta työttömyyskorvausta yksinkertaisesti siksi, ettei tiedä olevansa siihen oikeutettu.

– Kevään aikana minulla oli paljon asukkaita, jotka eivät tienneet, miten työttömäksi ilmoittaudutaan. He tarvitsisivat kädestä pitäen apua jo kielivaikeuksienkin takia, kertoo Pia MarttilaRikosuhripäivystyksestä.

Itse en koskaan uskaltaisi soittaa mihinkään ja kysyä työttömyyteen liittyvistä asioista.

Markkinoinnin alalla työskentelevä Susie

Rakennusteollisuus RT ry:n työmarkkinajohtaja Kim Kaskiaron mukaan rakennusalan työntekijöiden lisäksi myös monet alihankkijayritysten työnantajat kokevat järjestelmän vieraaksi.

– Monet tulevat Baltiasta, Puolasta tai Tsekistä. Siellä ei työttömyysturvaa ole, joten he eivät välttämättä tunne järjestelmää niin hyvin, että voisivat hakeutua sen piiriin.

– Totta kai haluaisimme, että kaikki työnantajayritykset toimisi mallikkaasti, mutta ymmärrettävää on, että tietotaso ei aina ole sama. Pakko tunnustaa, että ei meillä ole mitään mahdollisuuksia kontrolloida tilannetta.

Mies työskentelee rakennustyömaalla.
Rakennusteollisuus RT:n arvion mukaan alalla työskentelee 30 000 ulkomaalaista työntekijää. Tiina Jutila / Yle

"Työnantaja on diktaattori, joka päättää työntekijän kohtalosta"

Viime talvena irakilaisella Yahyalla oli kova yskä. Hän ei kuitenkaan saanut sairauslomaa siivoojan työstään.

– Työnantajani vain sanoi, että hän tarvitsee minua töissä. Ja muistutti, ettei ole vielä antanut TE-toimistolle työlupaan vaadittavaa lausuntoa.

Työluvan saaminen edellyttää lausuntoa työnantajalta. Samoin työluvan voi menettää, jos työnantaja ilmoittaa irtisanomisesta.

Rikosuhripäivystyksen Pia Marttila vahvistaa, että osa työnantajista käyttää tilannetta hyväkseen ja kiristää työluvalla toimivia työntekijöitä.

– TE-toimisto tekee työnantajasta diktaattorin, joka päättää työntekijän kohtalosta, Yahya jatkaa.

– Me työluvalla työskentelevät olemme orjan asemassa, emmekä uskalla sanoa mihinkään ei.

Me työluvalla työskentelevät olemme orjan asemassa, emme uskalla sanoa mihinkään ei.

Siivoojana työskentelevä "Yahya"

Tilanne tiedostetaan työ- ja elinkeinoministeriössä.

– Työnteko-oikeutta ja siihen liittyvää maassaolo-oikeutta voidaan myöskin käyttää hyväksi äärimmäisissä tapauksissa, myöntää Olli Sorainen.

Sorainen on huolissaan siitä, että ulkomaalaisten työntekijöiden tietämättömyys sosiaaliturvajärjestelmästä ja omista oikeuksistaan asettaa heidät haavoittuvaan asemaan.

– Tietämättömyys antaa paremmat edellytykset sellaiselle työnantajalle, joka haluaa menetellä vilpillisesti. Siinä on riski myös työvoiman hyväksikäyttöön.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Olli Sorainen
Sorainen on samaa mieltä siitä, että viranomaisten viestinnässä on selkeyttämisen varaa. Esimerkiksi lähtömaiden suurlähetystöihin ollaan parhaillaan laatimassa tietopaketteja suomalaisesta työelämästä.Antti Kolppo / Yle

Ulkomaalaisten työttömien määrä kasvanut suomalaisia vähemmän

Viime kuukausina on ihmetelty, miksi ulkomaalaisten työttömien määrä on koronan aikana kasvanut suomalaisia vähemmän.

Kuten graafi näyttää, suomalaisten työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi 45 prosenttia kriisiä edeltäneistä lukemista ja ulkomaalaisten vain 34 prosenttia.

Työ- ja elinkeinoministeriön Sorainen arvelee, että tärkein syy tilanteelle on se, että ulkomaalaisilla on työttömyyden ilmoittamiselle suomalaisia korkeampi kynnys. Ilman työtä jääneiden ulkomaalaisten todellista määrää on siis vaikea arvioida.

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) asiantuntija Antti Kaihovaaran mukaan tilanne on poikkeuksellinen.

– Yleensä ulkomaalaisten työttömyys on selvästi suhdanneherkempää kuin valtaväestön. Tämä näkyy muualla Euroopassa: minun näkemieni tilastojen valossa ulkomaalaisten työttömyys on kasvanut kaikkialla muualla valtaväestöä enemmän epidemian aikana.

Suomalaisten ja ulkomaalaisten työttömien määrä Suomessa.

Yllättävälle tilanteelle voi toki olla muitakin syitä.

Ensinnäkin, on toki ulkomaalaisten työttömyys on voinut kasvaa vähemmän siksi, että se oli jo valmiiksi niin korkea.

Viime vuonna ulkomaan kansalaisten työttömyysaste oli 12,5 prosenttia ja Suomen kansalaisten 6,5 prosenttia. Meillä ero on suurempi kuin useimmissa muissa EU-maissa.

Lisäksi osa työntekijöistä on voinut työttömäksi jäätyään lähteä maasta.

Ulkomaalaisilla on myös suomalaisia useammin määräaikainen, osa-aikainen tai nollatuntisopimus, jota ei välttämättä tarvitsekaan irtisanoa.

EU:n ulkopuolella syntyneet työskentelevät selvästi useammin määräaikaisella työsopimuksella kuin saman ammattikunnan kantasuomalaiset. Ero kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä on Suomessa yksi EU:n suurimmista (pdf, s. 9 kuvio 5 (siirryt toiseen palveluun)).

Osa-aikaisella sopimuksella taas työskenteli 25 prosenttia ulkomailla syntyneistä ja 16 prosenttia Suomessa syntyneistä vuonna 2018.

Poikkeuksellisesti suljettu -lappu ravintolan ikkunassa.
Noin joka kymmenes avustava ravintola- ja keittiötyöntekijä on ulkomaan kansalainen. Tiina Jutila / Yle

Hanna pääsi lomautuksensa jälkeen palaamaan ravintolaan töihin kesäkuun alussa. Hän on kuitenkin huolissaan siitä, joutuuko hän palaamaan Kosovoon, jos toinen aalto tulee ja iskee suoraan palvelusektoriin.

Yahyan ensimmäinen työlupa päättyy syksyllä, mutta jostain syystä hänen pomonsa ei ole vielä antanut lausuntoa jatkolupaa varten. Hän yritti äskettäin soittaa kysyäkseen asiasta ja työnantajan assistentti kertoi tämän olevan poissa, vaikka Yahya tiesi sen olevan valetta.

Marina ja Susie ovat molemmat vastikään saaneet kansalaisuuden. Vain pari viikkoa myöhemmin Susie irtisanoutui työpaikastaan, jossa hänen työpanostaan ei arvostettu, ja etsi paremman pestin.

Marina taas perusti oman IT-alan konsulttiyrityksen.

– En olisi voinut tehdä tätä silloin, kun olin Suomessa työluvalla. Se olisi ollut liian riskialtista.

Aiheesta voi keskustella 23. syyskuuta kello 23 saakka.

Lisää aiheesta:

Vantaalaisen keittiönpöydän ääressä syntyi verkkoalusta, joka hyökkää Suomessa asuvien ulkomaalaisten työttömyyttä vastaan – korona-ajan työttömyyskäyrät hämmentävät

Suomeen töihin haluavien jono kasvaa Migrin ovella, apulaisoikeuskansleri moittii venyneistä käsittelyajoista: "Nyt ei mene hyvin"

Työperäistä maahanmuuttoa halutaan lisää, nykyään se on hidasta ja kallista – työnantajat ja viranomaiset ovat pullonkauloista eri mieltä

Lue seuraavaksi