1. yle.fi
  2. Uutiset

Näin valtiovarainministeriö arvioi hallituksen työllisyystoimia: Työnhakuvelvoitteella vain vähäiset vaikutukset, monet keinoista kalliita

Yle kävi läpi valtiovarainministeriön taustalaskelmat budjettiriihessä julkistetuista työllisyyskeinoista.

Budjettiriihi
Asiakas Helsingin Työllisyyden palvelutorilla Pasilan TE-toimistossa 28. heinäkuuta 2020.
Hallituksen työllisyystoimissa työnhakijoiden henkilökohtaisten haastatteluiden lisäämisellä on iso merkitys. Markku Ulander / Lehtikuva

Hallitus ilmoitti budjettiriihessä sopineensa toimista, joiden tarkoituksena on tuoda 31 000–36 000 lisätyöllistä vuosikymmenen loppuun mennessä.

Hallitus myös päivitti työllisyystavoitettaan. Hallitusohjelmassa tavoiteltiin 60 000 työllisen lisäystä hallituskauden loppuun mennessä. Nyt määrä on nostettu 80 000 henkilöön, mutta aikajänne on vuosikymmenen loppuun, sillä alunperin tavoiteltua työllisyyden kasvua ei pidetä realistisena koronaviruksen aiheuttamassa syvässä taantumassa.

Budjettiriihessä eilen keskiviikkona sovittujen toimien vaikutukset arvioidaan valtiovarainministeriössä. Virkamiesten arviot perustuvat tavallisesti taloustieteen tutkimuskirjallisuuteen, jossa on tutkittu vastaavien toimien vaikutuksia muualla maailmassa.

Yle kävi läpi valtiovarainministeriön julkistamia laskelmia (siirryt toiseen palveluun)budjettiriihessä sovituista työllisyystoimista. Laskelmat ovat alustavia ja arviot voivat muuttua jatkovalmistelussa.

Hallituksen työllisyystoimien arvioitu vaikutus
Samuli Huttunen / Yle

Pohjoismaisen työnhaun malli

Valtiovarainministeriö arvioi, että työ- ja elinkeinoministeriössä valmisteltu pohjoismaisen työnhaun malli vahvistaisi työllisyyttä noin 9 400 henkilöllä. Hallituksen budjettiriihen jälkeen esittämä arvio (siirryt toiseen palveluun) puolestaan on 9 500–10 000 lisätyöllistä.

VM:n laskelmissa perataan mallin keskeisiä ominaisuuksia. Suurin vaikutus olisi työnhaun tehostamisella. Ensimmäisen kolmen kuukauden aikana työnhakijaa haastatellaan TE-toimistossa aiempaa useammin. Tämän arvioidaan tuovan 8 600 työllistä lisää.

Kaavaillussa mallissa työntekijän olisi haettava noin yhtä työpaikkaa viikossa. Hakuvelvoitteen arvioidaan vähentävän työllisten määrää 1 200 henkilöllä, mikäli samalla luovutaan nykyisistä velvoittavista työtarjouksista, joita VM pitää tehokkaana keinona kasvattaa työllisyyttä.

Valtiovarainministeriö arvioi, että työnhakuvelvoitteella ei olisi juuri vaikutuksia, sillä se vaikuttaisi vain niihin, jotka hakevat nykyisellään vähempää kuin neljää työpaikkaa kuukaudessa. Tämä ryhmä on VM:n mukaan pieni, minkä vuoksi myös vaikutukset olisivat vähäisiä.

Työnhaun aktiivisuuden tarkempi valvonta ja sanktiojärjestelmä puolestaan toisi VM:n mukaan 2 000 lisätyöllistä.

Laskelmissa hyödynnetään erityisesti Ruotsissa ja Tanskassa tehtyjä tutkimuksia työttömyyden alkupuolella tehtyjen määräaikaishaastattelujen vaikutuksesta työllisyyteen.

Muistiossa ei arvioida, miten uudistus kokonaisuutena vaikuttaa julkiseen talouteen.

Työllisten määrän kasvaminen tuo lisää verotuloja ja vähentää maksettavien tukien määrää, mutta toisaalta henkilökohtaisen palveluiden lisääminen te-toimistoissa tarkoittaa lisämenoja. Hallitus osoitti budjettiriihessä 70 miljoonaa euroa te-palveluiden määrärahoihin.

Yli 55-vuotiaiden työllisyysasteen nostaminen

Ikääntyneiden työllisyysasteen nostamisessa hallitus syötti pallon työmarkkinajärjestöille.

Järjestöjen on esitettävä marraskuun loppuun mennessä toimia, jotka nostavat yli 55-vuotiaiden työllisyysastetta. Toimien lopputuloksena pitäisi saada 10 000–12 000 työllistä vuosikymmenen loppuun mennessä. Toimenpiteiden pitäisi myös kokonaisuutena vahvistaa julkista taloutta.

Mikäli halutunlaisia toimia ei kuulu, hallitus on luvannut tehdä itse vaadittavat päätökset joulukuussa. Käytännössä haluttuja työllisyysvaikutuksia on vaikea saada ilman, että niin sanottuun eläkeputkeen eli ansiosidonnaisen lisäpäiviin tehdään muutoksia.

Valtiovarainministeriön taustalaskelmissa näitä työllisyysvaikutuksia ei arvioida, sillä konkreettisista toimista ei ole vielä tarkempaa tietoa.

Varhaiskasvatusmaksujen alentaminen

Valtiovarainministeriö arvioi, että varhaiskasvatusmaksujen alentaminen parantaa työnteon kannustimia. Työnteosta jää siis enemmän käteen, kun lasten vieminen päiväkotiin ei vie palkasta yhtä suurta osaa kuin aikaisemmin.

Varhaiskasvatusmaksun alentamista koskevien vaihtoehtojen laskemisessa valtiovarainministeriö käyttää omaa mikrosimulointimalliaan. Sen perusteella hallituksen eilen ilmoittama päätös varhaiskasvatusmaksujen alentamisesta toisi 2 500–3 700 työllistä.

Työllisyyden kasvu tuo valtiolle lisää verotuloja ja säästää sosiaaliturvamaksuissa. Kääntöpuolena varhaiskasvatusmaksujen alentaminen heikentää julkista taloutta vähentämällä varhaiskasvatuksesta saatavia tuloja ja kasvattamalla varhaiskasvatuksen kysyntää. Rahaa menisi siis aiempaa enemmän esimerkiksi varhaiskasvatuksen henkilöstön palkkaamiseen.

Työllisyyden kasvusta huolimatta varhaiskasvatusmaksujen alentaminen heikentäisikin VM:n arvion mukaan julkista taloutta noin 100 miljoonalla eurolla vuodessa.

Hallituksen eilen budjettiriihen jälkeen julkaisemassa muistiossa (siirryt toiseen palveluun) viitataan toiveikkaasti siihen, että varhaiskasvatuksen osallistumisasteen kasvu voitaisiin toteuttaa niin, että kiinteät kustannukset eivät merkittävästi kasvaisi.

Tässä perusteluna on varhaiskasvatusikäisten ikäluokkien pienentyminen. Aiempaa isompi osa vanhemmista voisi siis käydä töissä ilman, että lapsimäärä varhaiskasvatuksessa merkittävästi kasvaisi.

Valtiovarainministeriön laskelmissa tähän mahdollisuuteen ei viitata.

Oppivelvollisuusiän pidentäminen

Hallituksen kaavailema oppivelvollisuusiän pidentäminen vahvistaisi valtiovarainministeriön mukaan työllisyyttä noin 1 600 henkilöllä vuosikymmenen loppuun mennessä, jos pidentäminen astuu voimaan vuonna 2021.

Positiiviset työllisyysvaikutukset näkyisivät vasta vuodesta 2023 lähtien. Työllisyysvaikutukset kasvaisivat vuosien mittaan useamman ikäluokan siirtyessä työelämään. Hyvin pitkällä aikavälillä, vuoteen 2065 mennessä, työllisyysvaikutus olisi VM:n mukaan noin 15 000 henkilöä.

VM:n muistiossa viitataan Talouspolitiikan arviointineuvoston raporttiin (siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan oppivelvollisuusiän pidentäminen vahvistaa julkista taloutta vasta pitkällä aikavälillä. Lyhyellä aikavälillä kyseessä on julkista taloutta heikentävä uudistus.

Aiheesta voi keskustella perjantaihin 18.9. klo 23.

Lisää aiheesta:

Näin hallitus muuttaa työttömien elämää: Työnhakuun uusi velvoite, karenssit lievenevät, virkailija tavattava yhä useammin

Ministerienkin kuuntelema Vesa Vihriälä: Hallituksella löysät eväät talouden oikaisuun

Analyysi: Eläkeputken loppu häämöttää – Hallitus teettää likaisen työn järjestöpomoilla

Lue seuraavaksi