1. yle.fi
  2. Uutiset

Eurooppa-kirje: Suomalaiset haluttomia auttamaan muita ja "Tuleeko tästä täysi kaaos", kysellään brexit-Britanniassa

Saat Euroopan unionin sisäpiirijutut kerran viikossa suoraan sähköpostiisi, kun tilaat Ylen Eurooppa-uutiskirjeen.

Euroopan unioni
Pasi Myöhänen
Pasi Myöhänen, Lontoo

Huolestunut naapuri tietää, että seuraan toimittajana brexitiä. Hän kyselee säännöllisesti mielipiteitä siitä miten EU:n ja Britannian vapaakauppa-neuvotteluissa käy.

Kuluneen viikon jälkeen lohdutuksen sanoja on vaikea löytää.

Britannian hallituksen lakialoite jo allekirjoitetun EU-erosopimuksen kiertämiseksi oli niin järisyttävä veto, että sen voi nähdä pääministeri Boris Johnsonin yrityksenä kaataa neuvottelut.

Johnson väitti hiljattain kirjoituksessaan (siirryt toiseen palveluun), että hän pitää sopimuksetonta eroa “hyvänä neuvottelutuloksena”. Ehkäpä nyt on syytä uskoa, että hän tarkoitti sanoillaan totta.

Tämä juttu on osa perjantaisin ilmestyvää Eurooppa-uutiskirjesarjaa. Voit tilata kirjeen suoraan sähköpostiisi tästä linkistä. (siirryt toiseen palveluun)

Elinkeinoelämän piirissä toivotaan silti edelleen, että Johnsonin lakihanke on neuvottelujuoni.

Tulkinnan mukaan hallitus haluaa vain luoda riitelyn savuverhon (siirryt toiseen palveluun). Sen suojissa pääministeri voi tehdä vapaakauppasopimukseen tarvittavat kompromissit – esiintyen kotiyleisön edessä Britannian puolustajana.

Johnson saattoi kuitenkin sytyttää savupommin sijaan dynamiitin sytytyslangan. Hänen on vaikea perääntyä EU-erosopimuksen kiertävästä lakialoitteestaan (siirryt toiseen palveluun) kasvojaan menettämättä, sillä se on jo parlamenttikäsittelyssä.

Pitkämielisenä esiintynyt EU:kaan ei voi antaa tässä kysymyksessä kiukuttelevalle Britannialle siimaa. EU sanoo, (siirryt toiseen palveluun) että Britannia rikkoo kansainvälistä lakia vastaan, ja Johnsonin on luovuttava lakialoitteestaan viimeistään tämän kuun loppuun mennessä. Muutoin minkä tahansa sopimuksen allekirjoittaminen Britannian kanssa on mahdotonta.

Britannian parlamentin alahuonekin hyväksyi sisämarkkinalain äänestyksessä tiistaina. Käsiteltyään asian kokonaan lakiehdotus menee parlamentin ylähuoneeseen.

Toivo elää niin kauan kuin peliä ei ole vihelletty poikki, mutta kävipä vapaakauppaneuvotteluissa miten tahansa, Britannia on monella tapaa jo nyt niiden häviäjä.

Maan kansainvälinen maine on saanut lakialoitejupakasta kovan kolauksen. Brexitin jälkeistä asemaansa etsivän Britannian on vaikea vaatia vaikkapa Kiinaa tai Venäjää kansainvälisten lakien noudattamiseen oman toimintansa jälkeen.

Täsmennetty 20.9. klo 15.52 Lakiesitys siirtyy parlamentin ylähuoneelle kun alahuone on käsitellyt asian kokonaan.

Lue alta Ylen EU-toimituksen tiivistys siitä, mitä eurooppalaista keskustelua seuraavan on hyvä tietää tämän ja ensi viikon puheenaiheista.

#SOMESSA: Ursula von der Leyen piti odotetun puheen EU:n tilasta – twitteristien mielestä puhe oli sekä hyvä, huono, visionäärinen että visioton

EU:n ei olisi kannattanut nimetä komission puheenjohtajan vuotuista puhetta samaksi kuin Yhdysvaltain presidentin joka tammikuinen puhe: State of the Union. Kun nyt etsii tuolla tunnisteella kuvia ja kommentteja esimerkiksi Instagramista (siirryt toiseen palveluun), tulokseksi saa pelkästään amerikkalaisia politiikkoja ja Yhdysvaltain, ei EU:n, tähtilippuja. Mitä tästä opimme? Eurooppalainen some-yhteisö on vain haavekuva.

Ensimmäisen eurooppalaisen Unionin tila -puheen EU-parlamentille piti kymmenen vuotta sitten komission puheenjohtaja José Manuel Barroso. Finanssikriisin jälkimainingeissa hän pohti lähinnä taloutta ja työttömyyttä.

Ursula von der Leyenin sanoma keskiviikkona oli jo selvästi konkreettisempi, ja se kertoo finanssikriisiäkin vaikeammista ajoista. Von der Leyen listasi uusia toimenpide-esityksiä digilainsäädännöstä lääketieteen tutkimusresurssien lisäämiseen (niistä lisää kirjeessä alempana). Twitteristien arviot puheesta lainehtivat taas laidasta laitaan. Yhden mielestä siitä puuttui visio (siirryt toiseen palveluun), toisen mielestä hän toi pöytään juuri sen mitä koronakansa odottaakin (siirryt toiseen palveluun) eli muutosesityksiä, moni piti esitystä merkittävänä eri syistä (siirryt toiseen palveluun), jopa historialliseksi (siirryt toiseen palveluun) esitystä arvioivat useat.

Puhe oli von der Leyenin ensimmäinen laatuaan. Se oli myös ensimmäinen, jota ei häiriköity taustalta (siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun) Nigel Faragen johtamia brexit-meppejä kun ei parlamentin täysistuntosalissa enää ole buuailemassa ja meluamassa.

#FAKTA: Suomalaiset ovat haluttomampia auttamaan muita kuin muut meitä

Infokartta keitä eurooppalaisista suomalaiset haluaisivat auttaa.
Seppo Suvela / Yle, Harri Vähäkangas / Yle

Etelän, pohjoisen, idän ja lännen väliset railot näkyvät myös kansalaisten halussa auttaa muita maita. Kun verkkoyhteisö YouGov kysyi 14 Euroopan maan kansalaiselta näiden auttamishaluista luonnonkatastrofissa, sotilaallisessa hyökkäyksessä tai tautiepidemiassa, ihmiset olivat yleisesti ottaen halukkaita ojentamaan kätensä. Esimerkiksi ilmastonmuutoksesta johtuvassa kriisissä vain suomalaiset eivät halunneet auttaa muita.

Kun vastaajilta kysyttiin, mitä maita he auttaisivat suuressa kriisissä, suomalaisvastaajat löysivät kaikkein eniten maita, joita he eivät auttaisi. Enemmistö täkäläisistä jättäisi auttamatta 12 EU-maata. Muiden maiden asukkaat taas auttaisivat suomalaisia. Vain kreikkalaisten ja unkarilaisten enemmistö kieltäisi meiltä avun.

Espanjalaiset, puolalaiset, romanialaiset, tanskalaiset ja saksalaiset ovat jalomielisimpiä: he olisivat valmiita tukemaan kaikkia EU-maita. YouGov kysyi auttamishaluja yhteensä 21 000 ihmiseltä (siirryt toiseen palveluun).

ÄLÄ OHITA NÄITÄ: Von der Leyenilta vahva puhe EU:n kehityksestä, maahanmuutto nousee yhteisellä agendalla

Ursula von der Leyen
Ursula von der Leyenin haluaisi EU:hun paljon uudistuksia, joita parlamentti laajalti kannattaa. Jäsenmaat ovat vastahakoisempia.Olivier Hoslet / EPA
Agatha Christie katsoo kameraan kahden korkean kirjapinon välistä.
Agatha Christien ura kesti yli viisi vuosikymmentä ja kaksi maailmansotaa. Bridgeman Images

Tiistaina tuli kuluneeksi 130 vuotta brittiläisen dekkarikirjailijan (siirryt toiseen palveluun) Agatha Christien syntymästä. Christie oli mitä kansainvälisin kirjailija: romaaneissa liikutaan maasta toiseen, kansainväliset tapahtumat puhuttavat kirjojen henkilöitä ja Lontoon ja pienten brittikylien lisäksi mysteerien tapahtumapaikkana on milloin Kaksoisvirranmaa, milloin Istanbul–Pariisi -juna, milloin Karibia. Yle Areenassa voit seurata belgialaisetsivä Hercule Poirotin seikkailuja.

ENSI VIIKOLLA: Huippukokous pohtii ainakin Turkkia, sisämarkkinoita ja brexitiä

EU-maiden valtioiden ja hallitusten johtajien asialistalla torstaina ja perjantaina on vihdoinkin itäisen Välimeren tilanne. Kreikka, Ranska ja Kypros ovat jo viikkokaupalla vaatineet unionilta tiukkoja toimia Turkkia kohtaan. Lue täältä, miksi juuri Ranska tukee Kreikkaa tilanteessa niin voimakkaasti. Epäilemättä myös muut ajankohtaiset asiat kuten EU:n sisämarkkinoiden tilanne koronapandemiassa ja brexit nousevat keskusteluun.

Myös kauppaministerit, ulkoministerit ja maatalousministerit kokoustavat ensi viikolla. Maatalousministerit käyvät läpi ensi vuodesta alkavaa uutta seitsenvuotista EU-budjettikautta ja vaihtavat näkemyksiä siitä, miten parantaa maatalouden ympäristönsuojelua tukipolitiikan avulla.

Piditkö Eurooppa-kirjeestä? Voit tilata sen tästä linkistä suoraan omaan sähköpostiisi. (siirryt toiseen palveluun)

Lue seuraavaksi