1. yle.fi
  2. Uutiset

THL: Omalle lapselle murjottaminen on henkistä väkivaltaa – tämä 7 kohdan lista paljastaa, syyllistytkö samaan

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan osa vanhemmista suhtautuu henkiseen väkivaltaan liian kevyesti, eikä sitä välttämättä edes tunnisteta.

henkinen väkivalta
Lapsi istuu sisällä portailla.
Kuvituskuva. Henkisellä väkivallalla on haitallinen vaikutus lapsen psyykkiselle ja tunne-elämän kehitykselle.Henrietta Hassinen / Yle

Suuri osa vanhemmista tietää, että lasten fyysinen kuritus on Suomessa kielletty. Harvempi sen sijaan kiinnittää huomiota siihen, että lapsen kasvatuksessa ehkä viattominakin koetut keinot voivatkin olla henkistä väkivaltaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan esimerkiksi äidin tai isän mykkäkoulu omalle lapselleen on henkistä väkivaltaa.

Yle kertoi viime viikolla toisesta vaikeasti tunnistettavasta väkivallan muodosta.

Tuoreimman, viime vuonna julkaistun kouluterveyskyselyn mukaan moni lapsi ja nuori kertoo saavansa vanhemmiltaan kohtelua, joka luokitellaan henkiseksi väkivallaksi. Vertailutietoa aikaisempaan vuoteen ei ole, koska kysymykset oli muotoiltu uudella tavalla vuoden 2019 kyselyssä.

THL:n kyselyn (siirryt toiseen palveluun)mukaan 4-5.-luokkalaisista lähes joka viides, 8-9.-luokkalaisista ja lukiolaisista noin joka neljäs sekä ammattikoululaisista noin joka viides oli kokenut henkistä väkivaltaa vanhemmiltaan tai muilta hänestä huolta pitävien aikuisten toimesta.

Kyselyn tulokset kertovat THL:n erikoistutkijan Riikka Ikosen mukaan siitä, että nuoren ja vanhemman välisessä vuorovaikutuksessa on korjattavaa. Hänen mielestään vanhemmat tarvitsevat rakentavia tapoja ja esimerkkejä ratkaista konfliktitilanteita.

– Vanhemmilla ei ole tietoa siitä, että se on yhtä haavoittavaa kuin fyysinen väkivalta. He tarvitsevat eväitä toimiakseen oikein konfliktitilanteissa, etteivät sortuisi henkisen väkivallan käyttämiseen.

Ikonen sanoo, että aina kannattaa miettiä asiaa uhrin näkökulmasta.

– Lapset ja nuoret vasta opettelevat vuorovaikutusta. Etenkin konfliktitilanteissa on aikuisen tehtävä hillitä itsensä ja antaa samalla hyvää esimerkkiä siitä, miten tilanteissa toimitaan.

Onko vanhempasi kieltäytynyt puhumasta pitkän aikaa?

Lapsilta ja nuorilta kysyttiin kouluterveyskyselyssä henkisestä väkivallasta seitsemän eri väittämän kautta. Mittari oli sensitiivinen eli jos vastasi yhteenkin kohtaan kyllä, silloin lapsi tai nuori oli kokenut henkistä väkivaltaa.

Seitsemän kohtaa olivat:

  • Kieltäytynyt puhumasta sinulle pitkän aikaa
  • Loukannut sanallisesti, esimerkiksi haukkunut sinua
  • Nöyryyttänyt tai nolannut sinua
  • Uhannut hylätä tai jättää sinut yksin
  • Heittänyt, lyönyt tai potkinut esineitä (esimerkiksi paiskonut ovia)
  • Lukinnut sinut johonkin paikkaan
  • Uhannut sinua väkivallalla

Ikosen mukaan kyselyssä ei kysytty suoraan, onko lapsi kókenut henkistä väkivaltaa vaan asiasta kysyttiin erilaisten teon kuvausten kautta.

Esimerkiksi vanhemman kieltäytyminen puhumasta lapselle pitkään aikaan ja muu pitkäaikainen murjottaminenon Ikosen mukaan hyvin vahingollista.

– Tiedetään, että vuorovaikutuksesta kieltäytyminen ja aktiivinen eristäminen on yhtä vahingollista kuin esimerkiksi suora haukkuminen.

Vanhemman kieltäytyminen vuorovaikutuksesta voi olla Ikosen mukaan jo lyhyellä aikataululla haavoittavaa lapselle, kun taas nuori kestää sitä pidempään.

– Silloinkaan se ei saisi olla tarkoituksellista. Toki tiedetään, että parisuhteessakin päiviä tai viikkoja kestävä mykkäkoulu voi olla todella satuttavaa väkivaltaa.

Parisuhteessa koettu henkinen väkivalta ja vanhemmilta koettu henkinen väkivalta tulkitaan THL:n käyttämissä kansainvälisissä mittareissa eri tavalla.

– Toki samanlaiset teot ovat väkivaltaa, kohdistuvat ne sitten parisuhteen toiseen osapuoleen tai omaan lapseen. Nämä kyselyn mittarit keskittyvät kansainvälisiin mittareihin, jotka ovat mitanneet vanhemman lapseen kohdistuvaa henkistä väkivaltaa.

Miksi yläkoululaiset ja lukiolaiset kokivat eniten?

8-9. luokkalaiset sekä lukiolaiset kokivat henkistä väkivaltaa eniten. Ikosen mukaan se selittyy ainakin osittain murrosiän kuohuilla. Konflikteja tulee hänen mukaansa esille enemmän yläkouluikäisten ja sitä vanhempien perheissä kuin neljännen tai viidennen luokan oppilailla.

– Jos vanhemmilla ei ole voimavaroja vastata teinin kuohuihin, se voi mennä haukkumisen, nolaamisen tai muun henkisen väkivallan puolelle.

Tytöt kokevat kyselyn mukaan enemmän henkistä väkivaltaa yläkoulussa ja toisella asteella kuin pojat. Vielä alakoulussa poikien ja tyttöjen välillä ei ole eroa.

Näin tilanteissa pitäisi toimia

Mitä useammin henkistä väkivaltaa tapahtuu, sitä pahemmat seuraukset sillä on. Henkisellä pahoinpitelyllä on Ikosen mukaan haitallinen vaikutus lapsen psyykkiselle ja tunne-elämän kehitykselle.

– Jos nuoren kanssa käsitellään yksittäisessä konfliktitilanteessa tapahtunut väkivallan teko, sen yleensä kestää. Jatkuva nolaava ja alistava ilmapiiri tai haukkuminen ja esimerkiksi hylkäämisellä uhkaaminen on haitallisempaa.

Asenteet saattavat kuitenkin olla pikkuhiljaa muuttumassa. Lastensuojelun keskusliiton vuoden 2017 verkkojulkaisussa sanotaan, että suomalaiset pitävät (siirryt toiseen palveluun) lapseen kohdistuvaa henkistä väkivaltaa hyvin haitallisena lapsen kasvulle ja kehitykselle.

– Yhä useammat näkevät, että se ei ole hyvä kasvatuskeino, sanoo myös Riikka Ikonen.

Ikosen mukaan perheitä ei saisi jättää yksin. Nuorenkin kannattaa hänen mukaansa puhua esimerkiksi terveydenhoitajalle tai opettajalle tai ottaa yhteyttä auttavaan puhelimeen tai chattiin.

Kun konfliktitilanne nuoren kanssa tulee eteen, vanhemman pitäisi ensisijaisesti yrittää rauhoittaa itsensä ja pysyä aikuisena.

– Tällä tarkoitan sitä, että nuorta pitää kuunnella. Voi esimerkiksi kysyä, mikä sinua harmittaa. Ikään kuin nähdä sen nuoren hankalan käytöksen taakse.

Mitä ajatuksia uutinen herättää? Voit keskustella aiheesta alla 23.9. klo 23 asti.

Lue myös:

Häpeä estää äitejä puhumasta lapseen kohdistuvasta väkivallasta: ”Kukaan ei uskoisi, mikä raivotar olen kotona”

Psykologi: "Koivunoksien isku kuului ennen arkiseen elämään, mutta nyt mennään ojasta allikkoon lasta alistamalla ja uhkailemalla"

Lue seuraavaksi