1. yle.fi
  2. Uutiset

"Aktiivimalli 2 nousi kuolleista", sanoo työttömien etujärjestö – miksi Sipilän hallituksen inhokki kelpasi vasemmistolle nyt?

Vasemmistovetoinen hallitus hyväksyi nyt työllisyysmallin, joka porvarihallituksessa kaatui sen vastustukseen.

karenssi
Pääministeri Sanna Marin (oik.) ja tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko saapuivat hallituksen talousarvioneuvotteluiden kolmannen päivän istuntoon.
Marinin hallituksen keskiviikkona esittelemässä yksilöllisen työnhaun mallissa on erittäin paljon samoja piirteitä kuin Sipilän hallituksen kaatuneessa aktiivimalli 2:ssa. Emmi Korhonen / Lehtikuva

Vaikea sitä on kieltää: pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen tärkeimmässä työllistämiskeinossa eli "yksilöllisessä työnhaun mallissa" sekä Juha Sipilän (kesk.) hallituksen "omaehtoisen työnhaun mallissa" (jota myös aktiivimalli 2:ksi kutsutaan) on paljon samaa.

– Kuolleena syntynyt ajatus heräsi kuolleesta – ”aktiivimalli 2”, summasi Työttömien Keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski blogissaan.

Työministeri Jari Lindströmin (ps/sin.) omaehtoisen työnhaun malli kuopattiin kolmikannassa kevättalvella 2019. Sitä vastustivat palkansaajajärjestöt SAK ja STTK, eikä silloinen oppositiopuolue vasemmistoliittokaan sitä hyväksynyt.

”Hakemustehtailuun pakottaminen ei sovi suomalaisten oikeudentajuun. Työttömyyttä vastaan kamppaillaan parhaiten luomalla uusia työpaikkoja ja tukemalla ja kouluttamalla työnhakijoita”, Lindströmille osoitetussa vasemmistoliiton vetoomuksessa (siirryt toiseen palveluun) todettiin.

Keskiviikkona julkistetussa Marinin hallituksen versiossa hakematta jättämisestä selviää lyhyemmillä karensseilla, mutta ydinajatus on sama: työttömän pitää tapauskohtaisesti hakea 0–4:ää työpaikkaa, muuten kolahtaa karenssi. Hakemuksen kelvollisuutta arvioi TE-toimiston virkailija.

– Näin laveat puitteet työttömän työnhakijan kokeen läpäisemiseksi ei voi johtaa muuta kuin isoon sotkuun, työttömien Haapakoski jatkaa.

Silti malli meni nyt SDP:n, vasemmistoliiton, keskustan, vihreiden ja RKP:n hallituksessa läpi, vaikka porvarihallituksessa se kaatui. Miten se on poliittisesti mahdollista?

Miten malliin päädyttiin, Paavo Arhinmäki?

Oppositiokaudellaan vasemmistoliitto vastusti raivokkaasti Lindströmin omaehtoisen työnhaun mallia.

Nykyinenkin on vasemmistoliiton toiveiden kannalta kompromissi, myöntää puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki.

Vasemmistoliitolle olisi kelvannut malli, jossa velvoitetta maksimissaan neljän työpaikan hakemisesta ei olisi ollut.

– Ollaan tyytyväisiä, että karensseja, jotka ovat olleet rajuja leikkauksia, kevennettiin merkittävällä tavalla.

– Kun me saimme karenssien lyhentämiset ja työvoimapalvelujen parantamiset mukaan, niin kompromississa on aina hyviä ja vähemmän hyviä osioita meidän näkökulmasta, Arhinmäki sanoo.

Hallitus käyttää 70 miljoonaa euroa 1 200 työntekijän palkkaamiseen TE-keskuksiin.

Tulevassa karenssimallissa työtön saa hakematta jättämisestä ensin huomautuksen, sitten viiden päivän ja seuraavaksi kymmenen päivän karenssin. Toistuvasta työnhakuvelvoitteen rikkomisesta seuraa työssäolovelvoite (siirryt toiseen palveluun) eli oikeus työttömyysturvaan palautuu vasta, kun työssäoloehto täyttyy.

Tällä hetkellä karenssi TE-toimiston työtarjouksesta kieltäytymisestä on 30–90 päivää. Toisaalta tulevaisuudessa karenssia aiotaan kuitenkin käyttää nykyistä useammin.

Alun perin Lindströmin mallin karenssi oli 60 päivää

Arhinmäki lisää, että vasemmistoliiton jyrkästi vastustamassa, alkuperäisessä Lindströmin mallissa karenssi oli huomattavasti pidempi kuin se, joka kolmikannassa lopuksi kaatui.

– Alunperin esitys oli siis suoraan 60 päivää karenssia. Tätä vastustettiin raivokkaasti ja tuolloin muun muassa vasemmistoliitto teki vetoomuksen vastaan.

– Kritiikin jälkeen (Sipilän) hallitus muutti Lindströmin mallia.

Miten Sipilän hallituksen ehdottama "aktiivimalli 2" ja Marinin hallituksen työnhakumalli eroavat?

Arhinmäen mukaan yksilöllisen työnhaun mallin hyväksymistä helpotti nyt sekin, että edellisen hallituksen aktiivimallin ykkösosa oli aikaisemmin kumottu.

– Kun puhutaan aktiivimallista, ihmisille tulee ensimmäisenä mieleen Sipilän hallituksen rankaiseva malli, jonka ministeri (Aino-Kaisa) Pekonen (vas.) ensi töikseen purki.

Sipilän hallituksen säätämä, vuosina 2018 ja 2019 voimassa ollut aktiivimalli on eri asia kuin työnhaun velvoite, vaikka nimiensä perusteella ne menevät helposti sekaisin.

Aktiivimallissa työtön pystyi estämään 4,65 prosentin leikkauksen työttömyysturvaan tekemällä tarkastelujaksolla esimerkiksi tietyn tuntimäärän palkkatyötä, ansaitsemalla yrittäjänä noin 245 euroa tai osallistumalla työvoimakoulutukseen.

Arhinmäki haluaakin verrata yksilöllisen työnhaun mallia myös jo kuopattuun aktiivimalli ykköseen.

– Onhan tämä merkittävästi erilainen ja parempi kuin se malli, jota Sipilän hallitus julman aktiivimalli ykkösen perään ajoi, Arhinmäki näkee.

90-prosenttisesti sama malli. Onneksi se nyt näyttää kelpaavan.

Kai Mykkänen

Mykkänen: Harmi ettei malli kelvannut kaksi vuotta sitten

Nykyinen oppositiopuolue kokoomus oli hallituksessa, kun aktiivimalli 2:sta valmisteltiin. Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Kai Mykkäsen mukaan on selvä, että kyse on käytännössä samasta työllisyysmallista.

– Kyllä se on 90-prosenttisesti sama työnhakuvelvoitteen malli, joka silloin oli Jari Lindströmin valmistelussa. Silloin se jäi vasemmiston ja ay-liikkeen voimakkaan vastustuksen takia eduskunnalle esittämättä, Mykkänen sanoo.

– Onneksi se nyt näyttää kelpaavan.

Hän painottaa, että karenssi on sekä Marinin hallituksen mallissa että kuopatussa Lindströmin mallissa kovempi kuin aktiivimalli 1:ssä.

Kokoomus kannattaa työnhaun mallia oppositiossakin, mutta Mykkänen pitää harmillisena sitä, ettei sitä saatu ensimmäisellä kerralla poliittisista syistä voimaan vajaat pari vuotta sitten.

– Jos eduskunta olisi sen silloin säätänyt, meillä olisi jo 10 000 työllisen lisäys rullaamassa. Mutta mieluummin myöhään kuin ei milloinkaan, Mykkänen sanoo.

Mykkänen kiittelee hallitusta investoinneista työvoimapalveluihin. TE-keskusten työvoimaa Mykkänen olisi lisännyt hallitustakin enemmän.

– Muistutan, että meillä on 120 000 työtöntä enemmän kuin vuotta aiemmin eli asiakkaitakin on enemmän.

Nyt työvoimapalveluihin ollaan palkkaamassa 70 miljoonalla eurolla 1200 uutta työntekijää.

– Hallitus teki Säätytalolla neljän miljardin lisäykset, ja siitä pari prosenttia meni työvoimapalveluihin, olisin enemmän panostanut tähän vielä enemmän.

Keskusta "kaksoisagenttina" mallia rakentamassa

Keskusta oli pääministeripuolue, kun velvoittavaan työnhakuun perustuvaa mallia edellisen kerran rakennettiin. Keskustan puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko oli tuolloin hallituksen perhe- ja peruspalveluministeri.

Saarikon mukaan mallissa on paljon samoja piirteitä kuin aktiivimalli 2:n valmistelussa.

Velvoittavuutta ei ole kokonaan poistettu.

– Ei voi olla niin, että Suomessa on yhtäaikaisesti paljon työttömiä ja toisaalta avoimia työpaikkoja. Näiden asioiden pitää kohdata paremmin.

– Sen lisäksi, että tulee ehkä enemmän karensseja, ne ovat myöskin kohtuullisempia sitä kautta ne tulevat varmasti helpommin käyttöön.

Isoin ero on Saarikon mukaan työvoimapalveluihin investoiminen, kuten 70 miljoonan lisäraha henkilökunnan palkkaamiseen.

– Kaiken ydin on myös siinä, että samanaikaisesti tehdään merkittävä lisäpanostus työvoimapalveluihin niin, että aidosti meidän viranomaisten tehtävä on auttaa työn löytymiseen niin, että se työttömyysjakso jää mahdollisimman lyhyeksi.

Malli on tulossa voimaan työ- ja elinkeinoministeriön mukaan (siirryt toiseen palveluun) aikaisintaan 2022.

8:12 Juttua muutettu: Lisätty tieto, että karenssi aktiivimalli 2:ssa olisi ollut alkuperäisessä ehdotuksessa 60 päivää.

Lue seuraavaksi