1. yle.fi
  2. Uutiset

Pienituloiset yksinhuoltajat haluavat estää köyhyysjatkumon lastensa elämässä – viisi asiaa, jotka auttavat selviämään arjesta

Köyhät yksinhuoltajaäidit pelkäävät, että köyhyys leimaa heidän lastensa elämää.

köyhyys
Mamma med barnvagn
Yksinhuoltajaäidin vaakakupissa ovat hyvä vanhemmuus ja pienet tulot.Mikael Crawford/Yle

Jo pienikin yksittäinen apu voi auttaa katkaisemaan vähätuloisen yksinhuoltajaäidin velkakierteen, selviää Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta tutkimuksesta.

Pieni yksittäinen tuki voi olla vaikkapa hajonneen pesukoneen hankinta-apu.

Tutkimuksessa selvitettiin pitkän aikavälin aikana yli 30 yksinhuoltajaäidin kokemuksia köyhyydestä. Tutkituissa perheissä oli siis vain yksi huoltaja, eikä toista aikuista ollut jakamassa kustannuksia tai lastenhoitoa, kuten esimerkiksi etävanhempi tekee.

Tutkimuksessa selvisi, että äidit saattoivat uhrata oman hyvinvointinsa lapsen paremman elämän puolesta. He pelkäsivät usein, että köyhyys siirtyy pysyväksi osaksi heidän lastensa elämää.

– Äidit halusivat satsata enemmän lasten hoitoon, kuin että olisivat satsanneet omaan työelämään ja sitä kautta kerryttäneet eläkettä tai saaneet enemmän työtuloja, THL:n tutkimusprofessori Heikki Hiilamo sanoo.

Pienituloisten yksinhuoltajaäitien mahdollisuudet työelämässä ovat usein rajallisemmat kuin keskituloisella. Tämä tarkoittaa matalapalkkatöitä, joissa työ on usein vuorotyötä, jolloin lapsen kanssa olemisen mahdollisuudet ovat myös rajallisemmat.

– Yksinhuoltajaköyhyyteen liittyvät sekä tuloköyhyys että hoivaköyhyys ja siinä joutuu tasapainoilemaan, että millä tavoin käyttää aikaansa lastenhoidon ja työssäkäynnin välillä, Hiilamo kuvaa.

Äidit myös pelkäsivät, että lapset tulevat leimatuksi köyhyyden vuoksi. Lapsi voidaan leimata köyhän perheen lapseksi esimerkiksi niin, että hän joutuu käyttämään erilaisia vaatteita kuin luokkatoverinsa tai että lapsen harrastukseen ei ole varaa.

Äitien kertomuksissa nousi esille viisi asiaa, jotka voivat auttaa selviytymään arjesta.

1. Sosiaaliturva.

Sosiaaliturva luo yksinhuoltajaäidille toimeentulon perustan, vaikka sen nöyryyttäviltä tuntuvat käytännöt voivat hankaloittaa arkea.

Hiilamo sanoo, että köyhien yksinhuoltajaäitien tilannetta voitaisiin parantaa sosiaaliturvalla, joka olisi enemmän yksilön oikeus, eikä kotitalousperusteinen.

– Esimerkiksi sekä toimeentulotuessa että asumistuessa vaikuttaa asuinkumppanin tulot. Jos yksinhuoltajalla on uusi elämänkumppani, niin silloin talous on automaattisesti sosiaaliturvan näkökulmasta yhteistä, vaikka se ei sitä olisi, Hiilamo sanoo.

2. Yhteisölliset toimintavalmiudet.

– Jos toisella oli tiukka tilanne, toinen pystyi tekemään ostoksia, tai jos toisen piti mennä lääkäriin, niin toinen pystyi hoitamaan lapsia sillä aikaa, kuvailee Hiilamo.

Konkreettinen ja arkinen apu on tärkeää Hiilamon mukaan siksikin, että siihen liittyy tunne, että on ihmisiä, joilta saa apua ja solidaarisuutta.

3. Valinnan mahdollisuudet.

Vanhemmilla on ulottuvillaan mahdollisuuksia, jotka uhkaavat kiireen takia jäädä hyödyntämättä. Pienituloisella yksinhuoltajalla tämä vaikuttaa pohdintaan siitä, jääkö kotiin tai meneekö töihin.

Tällainen mahdollisuus voi esimerkiksi olla lapsen harrastus koulun jälkeen. Silloin äiti tietää, ettei lapsen tarvitse olla pitkää päivää yksin kotona. Tämä voi helpottaa töihin menoa.

4. Riittävät tulot.

Riittävät tulot auttaisivat auttamaan lasta aikuisenakin, mutta pitkään työelämästä pois olleen äidin on vaikea työllistyä. Lisäksi eläketulot jäävät pieneksi.

Sosiaaliturva on mitoitettu perustilanteeseen, jossa ei oteta huomioon esimerkiksi äkillistä pesukoneen rikkoutumista tai tarvittavaa vuokravakuussummaa. Tällöin tärkeässä asemassa ovat erilaiset kertaluontoiset avustukset, kuten kirkon diakonirahaston apu, joka voi kustantaa esimerkiksi uuden pesukoneen oston. Kunnalta voi puolestaan saada ehkäisevää ja täydentävää toimeentulotukea.

Hiilamon mukaan isompi, kertaluontoinen tuki, voi myös vähentää pitkäaikaista avustustarvetta myöhemmin, jos tuella saadaan maksettua esimerkiksi velkataakka pois.

5. Irrottautuminen arjesta.

Henkiset tai fyysiset mahdollisuudet irrottautua huolien täyttämästä arjesta auttavat.

Kun köyhän yksinhuoltajaäidin elämä on jatkuvaa penninvenytystä, pienikin tauko siihen voi antaa kaivatun hengähdyshetken. Joku haluaa törsätä hyvään illalliseen, joku saa tarvitsemansa viikon loman tuettuna.

– Usein moralisoidaan, että miten noin köyhä ihminen tuhlaa rahansa vaikkapa ravintolaillalliseen, mutta kun sen tulkitsee niin, että se on yritys päästä hetkeksi irti ankeasta arjesta, se näyttäytyy erilaiselta, Hiilamo sanoo.

Lue lisää:

Joka seitsemäs suomalaislapsi elää köyhyydessä – Yksinhuoltajan mukaan 10 euron lapsilisäkorotus ei riitä parantamaan köyhien perheiden arkea

Pukisitko lapsellesi risan ja tahraisen vaatteen? Niitä suomalaiset lahjoittavat yhä enemmän – "Köyhyys tuntuu aina olevan ihmisen oma vika"

Lue seuraavaksi