1. yle.fi
  2. Uutiset

Tuhansittain markettien kylmäkoneita menee vaihtoon lähivuosina – jättiurakka takaa täystyöllisyyden, mutta mistä löytyy työntekijöitä hyväpalkkaiselle alalle?

Kylmäkoneiden vaihdon arvioidaan tarjoavan varman työn kunnon palkalla jopa 15 vuodeksi 2 000 ihmiselle.

kylmätekniikka
Markus Laakso ja Joni Lehtonen asentavat kylmälaitetta Lahden Vahva-Jussin alueelle rakenteilla olevaan K-Supermarkettiin.
Uutuuttaan kiiltäviä kylmälaitemoduuleita kootaan ja viimeistellään Lahden Hennalaan rakenteilla olevan K-Supermarketin myymälähallissa.Toni Määttä / Yle

Suomen tuhansissa ruokamarketeissa on menossa valtava kylmäkoneiden uusimisurakka. Työ on vasta aluillaan, mutta vuoteen 2030 mennessä pitäisi olla valmista.

Sen vaatii EU:n niin sanottu F-asetus (siirryt toiseen palveluun), jolla ilmastoa pilaavien kylmäaineiden käyttöä rajoitetaan tuntuvasti vuoteen 2030 mennessä. Pahimmat ilmastoa pilaavat kylmäaineet on tarkoitus poistaa markkinoilta kokonaan.

Käytännössä kylmälaitteistot on vaihdettava kokonaan, koska pelkkä kylmäaineen vaihtaminen ei onnistu vanhoihin laitteisiin noin vain.

Uusien laitteiden kylmäaine on pääsääntöisesti hiilidioksidi, jonka käyttöpaine on sen verran korkea, että vanhojen laitteiden tekniikka ei kestä sitä

Kauppaketjuille muutosurakka onkin valtavan iso sekä mittakaavaltaan että kustannuksiltaan.

– Pienemmissä kaupoissa remontit maksavat ehkä satoja tuhansia euroja ja isoimmissa marketeissa voi olla kysymys jo miljoonista euroista, Keskon talotekniikkapäällikkö Antti Kokkonen sanoo.

Keskon talotekniikkapäällikkö Antti Kokkonen seisoo Lahteen rakenteilla olevan marketin katolla ja katsoo kameraan.
Talotekniikkapäällikkö Antti Kokkonen odottelee uuden marketin katolle 40 aurinkopaneelia. Parhaina aurinkopäivinä ne riittänevät kattamaan marketin sähköntarpeen.Toni Määttä / Yle

Jotain kauppojen kylmäntarpeesta kertoo se, että yhden S-Marketin (tai K-Supermarketin) kylmälaitteiden tuottama jäähdytysenergia vastaa noin 1100 tavallisen perhejääkaapin tehoa.

Ja näiden perhejääkaappien kylmäaineena on muuten alettu käyttää asetukset täyttäviä kylmäaineita jo pari vuosikymmentä sitten. Lopullinen kielto käyttää esimerkiksi jääkaapeissa ilmastoa liikaa rasittavia kylmäaineita annettiin vuonna 2015.

Päästöt nollaan

Keskon liikkeistä koneet on uusittu noin joka neljänteen kauppaan. S-ryhmään kuuluvan HOK Elannon tahti on ollut vähän ripeämpi, valmista alkaa olla jo 40 prosentissa kauppoja.

Vaikka tehtävää riittää ja rahaa palaa, niin palkintona on huomattava parannus kylmäkoneistojen energiatehokkuuteen ja ilmastoystävällisyyteen.

HOK-Elannon vastuullisuuspäällikkö Satu Kattilamäki seisoo S-Marketin pakastekaappien edessä ja nauraa.
Vastuullisuuspäällikkö Satu Kattilamäki sanoo, että kylmälaitosten uusimisella on iso merkitys S-Ryhmän pyrkiessä kohti hiilinegatiivista toimintaa jo vuonna 2025. Toni Määttä / Yle

– Käyttämämme sähkö on meillä jo käytännössä päästötöntä. Niinpä kauppojen päästöt syntyvät meillä kylmäainevuodoista ja lämmityksestä. Näistä kylmäainevuotojen osuus on kaikkein suurin päästöjen aikaansaaja. Näillä muutoksilla tietysti pyrimme siihen, että päästöt olisivat nolla, HOK Elannon vastuullisuuspäällikkö Satu Kattilamäki kertoo.

Uudellamaalla toimiva HOK Elanto on S-ryhmän osuuskaupoista suurin ja uudistanut kylmälaitteistoja hieman nopeammassa tahdissa kuin S-ryhmässä kokonaisuutena.

Energiaa säästyy

Kylmäremontit pyritään suunnittelemaan siten, että markettien talotekniikkaa voitaisiin uusia samalla entistä energiaa säästävämmäksi.

Kylmälaitteistoremontin yhteydessä kauppoihin asennetaan käytännössä poikkeuksetta myös lämmön talteenotto.

Viime vuonna Kesko pokkasi jopa palkinnon (siirryt toiseen palveluun) yhteistyökumppaninsa kanssa kylmälaitteiden käytön ja kiinteistön lämmityksen yhdistävästä laitteistosta.

– Tällä tavalla uudistettu kauppa kuluttaa lämmitysenergiaa parhaimmillaan jopa 90 prosenttia vähemmän kuin ennen uudistusta. Nämä investoinnit ovat todella merkittäviä myös energian käytön vähentämisen kannalta, Antti Kokkonen sanoo.

Työvoimapula uhkaa

Kaupan remonttiurakka on vasta alussaan, mutta onhan aikaakin niiden tekemiseen vielä kymmenisen vuotta. Merkit urakoiden ruuhkautumisesta loppua kohti ovat kuitenkin jo ilmassa ja siihen on syykin selvillä.

Kylmäliikkeiden liiton toimitusjohtaja Mika Kapanen seisoo vanhojen lehmusten alla ja katsoo kameraan.
Toimitusjohtaja Mika Kapanen on tyytyväinen siihen, että kylmäasennusalan heikohko imago on hiljalleen kohentunut.Toni Määttä / Yle

– Nyt olisi heti tarve noin 500 uudelle kylmäasentajalle ja seuraavan viiden vuoden aikana tarvittaisiin noin 2000 uutta kylmäasentajaa, että kaikki kaupat ja ammattikeittiöt saataisiin korjattua asetuksen mukaiseen kuntoon vuoteen 2030 mennessä, Kylmäliikkeiden liiton toimitusjohtaja Mika Kapanen sanoo.

Kylmäasennusala on kärsinyt pitkään vähän huonosta imagosta. Tilanne on hiljalleen kohentunut, mutta edelleenkin koulutettavia saisi olla enemmän.

– Meillä on talotekniikka-alan parhaat vuosiansiot ja työllisyys on taattu seuraavat viisitoista vuotta, joten luulisi alan alkavan kiinnostaa ihmisiä, Kapanen mainostaa.

Remonttien tekijöiksi ei ole tarjolla työvoimaa ulkomailtakaan, koska tilanne on siellä sama: kylmälaiteremontit odottavat tekijäänsä kautta Euroopan unionin.

Lue seuraavaksi