1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Euroopan unioni

Kirjeenvaihtajalta: Voisiko Euroopan brändäys nostaa EU:n uuteen kukoistukseen – komission puheenjohtaja hakee apua sadan vuoden takaa Bauhaus-liikkeestä

Jos paras eurooppalainen osaaminen, äly ja suunnittelu istutetaan saman katon alle, voiko siitä syntyä made in Europe -brändi, pohtii EU-kirjeenvaihtaja Susanna Turunen.

Bauhaus Masters' House löytyy Dessau-Roßlaun kaupungista Saksasta. Kuva: AOP

BRYSSEL Kun komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen keskiviikkona linjasi EU:n tulevaisuutta, esille nousivat odotetusti talous, terveys ja teknologia.

Korona-aikana huomiot olivat odotettuja ja tarpeellisia.

Mutta kun puhetta luki ajan kanssa uudelleen läpi (ainahan jää jotain huomaamatta), huomio kiinnittyi puheenjohtajan tavoitteeseen nostaa made in EU brändiksi.

Ursula von der Leyen puhui uudesta Bauhausista. Hän ei tarkoittanut Suomessakin tunnettua rakennustarvikeketjua, vaan Bauhaus-liikkeenä tunnettua koulukuntaa eli sadan vuoden takaista ideologiaa yhdistettynä teknologiaan.

Kulttuuriprojekti oli kotoisin Saksasta.

Walter Gropius perusti Bauhaus-taidekoulun ensimmäisen maailmansodan jälkeen vastaamaan uuden aikakauden tarpeisiin. Sen perusperiaate oli funktionalismi eli tarkoituksenmukaisuus: arkkitehtuurin ja huonekalujen tuli soveltua massatuotantoon vastatakseen sodan jälkeiseen asuntopulaan ja köyhyyteen.

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kuvattiin 16. syyskuuta Brysselissä. Kuva: Olivier Hoslet / EPA

Nyt von der Leyen ja komissio haluavat herättää Bauhaus-liikkeen henkiin koronapandemian ja ilmastonmuutoksen haastamassa Euroopassa.

Ideana on tarjota yhteinen tila arkkitehdeille, taiteilijoille, opiskelijoille, insinööreille ja suunnittelijoille. Heidän tehtävänsä olisi antaa Euroopan taloudelliselle ja ympäristöystävälliselle muutokselle myös esteettiset kasvot, kytkeä tyyli kestävyyteen, kuten von der Leyen totesi.

Ajan myötä tarkentunee esimerkiksi se, onko kyseessä ensimmäisen Bauhausin kaltainen fyysinen koulu vai jotain muuta. Mutta ajatus itsessään on mielenkiintoinen.

Tavoitteena on eurooppalainen brändi.

Eurooppa on pullollaan osaamista ja laatua, mutta me ostamme halvalla Kiinasta ja myymme sinne vähän.

Kun koronan takia kaupat olivat alkuvuonna kiinni, moni eurooppalainen vaateyritys kamppaili eloonjäämisestä kehittämällä nettikauppaansa.

Samaan aikaan kiertotaloudesta on ilmastonmuutoksen takia tullut myyntivaltti.

Made in Europe tarkoittaa usein kalliimpaa tuotetta kuin made in China, ja taloudellisesti vaikeana aikana ihmiset äänestävät kukkarolla. Mutta jos kalliimmalla saisikin tuotteita, jotka eivät ainoastaan kestä kulutusta ja aikaa vaan ovat myös arvolatautuneita ja esteettisiä?

Von der Leyen tuntuu uskovan, että eurooppalaisuus on jo suuri lisäarvo.

Domus Arctican puukerrostalo Kelo oli lokakuussa 2019 Rovaniemen ja Lapin ensimmäinen näin suuri asuinpuukerrostalo. Kuva: Jarmo Honkanen / Yle

– Haluan EU:n käynnistävän Euroopan laajuisen remonttiaallon ja johtavan kiertotaloutta. Se ei saa jäädä vain ympäristö- ja talousprojekteiksi, vaan sen pitää olla myös kulttuuriprojekti, von der Leyen sanoi puheessaan.

Bauhaus-taidekoulun toiminta loppui 1933, kun natsit tekivät sen käytännössä mahdottomaksi. Kansallissosialistien ja äärioikeiston mielestä funktionaalinen suuntaus oli epäsaksalaista ja rappiotaidetta tai massatuotantoineen liian vasemmistolaista.

Mutta Bauhaus elää yhä. Tyylisuunta on edustettuna ympäri maailmaa, eikä ajatus toiminnallisuudesta aikansa haasteisiin vastaamassa ole kadonnut mihinkään.

Menneen ajan Bauhaus- eli funkkistyyliä löytyy yhä kaupungeista ja kodeista. Ihailemme suoralinjaisia rakennuksia niiden käytännöllisyyden takia, asumme kaupungeissa, joiden kaavoitus on toiminnallinen. Monen kodista löytyy vaikkapa Alvar Aallon suunnittelemia huonekaluja, jotka kestävät kulutusta.

Aallon suunnittelemissa rakennuksissa korostuu ihmisen, valon ja luonnon yhteys. Kuva: Aino Aalto / Aallon perhe

Uuden ajan pellepelottomilta vaaditaan vielä enemmän: vihreään, järkevään, kestävään ja esteettiseen elämään pitää yhdistää teknologia.

Koronapandemia on kiihdyttänyt teknisten ratkaisujen etsimistä niin työ- kuin yksityiselämässä. Vihreys ja energiatehokkuus asettavat haasteita niin rakennusinsinööreille kuin vaatesuunnittelijoille.

Kuten von der Leyen monesti unionin tilaa koskevassa puheessaan korosti, korona ei ole vain menetyksiä, vaan myös mahdollisuuksia.

Korona paljasti heikkoutemme ja uudistustarpeemme. Jos haluamme turvata eurooppalaisen elämäntavan, kilpailukyvyn, työpaikat, sosiaalisen mallin ja teknologisen kehityksen, asialle on von der Leyenin mukaan tehtävä jotain nyt.

– Nyt on aika investoida eurooppalaisiin teknologiayrityksiin. Pieniä digikeskittymiä nousee ympäri Eurooppaa. Meillä on tekijät, ideat ja kyky onnistua yhdessä, hän sanoi.

Made in EU voi olla Euroopan uuden nousun avain, mutta se vaatii paljon investointeja ja yhteistyötä. Elvytyspaketista 20 prosenttia ohjataan digitalisointiprojekteihin. Osa 750 miljardista eurosta menee myös yritysten viherryttämisen tukemiseen.

Kaikista projekteista ei voi syntyä maailmanluokan brändiä. Mutta pienistä puroista syntyy se iso joki, jonka jonain päivänä voimme ehkä kokea eurooppalaisena brändinä, olipa innovaatio ja tuote suomalainen, saksalainen tai italialainen.

Voit keskustella aiheesta 19.9. klo 23 asti.