1. yle.fi
  2. Uutiset

RS-virus on yleisin pienen vauvan sairaalaan joutumisen syy Suomessa – tautiin yritetään kehittää rokotetta, myös suomalaisäitejä haetaan mukaan

Tehohoidon ansiosta vauvoja menehtyy meillä RS-virukseen harvoin. Maailmalla se on imeväisten toiseksi suurin kuolinsyy.

RS-virus
Vauva makaa hoitopöydällä
Valtaosa sairaalahoitoon johtaneista RSV:n aiheuttamista hengityselininfektioista todetaan perusterveillä vauvoilla. Kuvituskuva.Antti Kolppo / Yle

Tavanomaisin syy, minkä vuoksi pieni vauva joutuu Suomessa sairaalaan, on meillä talvikuukausina esiintyvä pisaratartunnan kautta leviävän RS-viruksen aiheuttama hengityselininfektio.

Etenkin alle puolivuotiailla tämä RS-viruksen (RSV) aiheuttama pienten keuhkoputkien tulehdus eli bronkioliitti voi olla vakava, koska se kerryttää paksua limaa keuhkoputkiin aiheuttaen hengitysvaikeuksia ja hengityskatkoksia, kertoo lastenlääkärinä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUSin) Uudessa lastensairaalassa työskentelevä lastenlääkäri, RSV-tutkija Santtu Heinonen.

– Kehitysmaissa sairauden aiheuttama suuri lapsikuolleisuus ja kehittyneissä maissa sen aiheuttama tautitaakka ja tehohoidon tarve ovat antaneet pontta kehittää vauvoja RS-virukselta suojaavaa rokotetta, kertoo rokotetutkimustiimissä mukana oleva Heinonen.

Hän uskoo, että viiden vuoden sisällä nyt kehitteillä ja testausvaiheessa olevista rokotteista ainakin yksi olisi jo käytössä.

Suurin osa sairaalaan joutuneista RSV-potilaista on perusterveitä

Vaikka keskosena syntyminen ja tietyt perussairaudet lisäävät vakavan taudin riskiä, niin suurin osa sairaalahoitoon johtaneista RSV-infektioista todetaan perusterveillä vauvoilla.

– Lähes kaikki lapset sairastavat RSV–infektion kahden vuoden ikään mennessä. Infektion voi sairastaa montakin kertaa, mutta ensimmäinen infektio on yleensä rajuoireisin, Heinonen sanoo.

lastenlääkäri, tutkija Santtu Heinonen
Lastenlääkäri Santtu Heinosen mukaan rokotekehitys on edennyt ja kliinisissä tutkimuksissa on tällä hetkellä yli 20 RSV-rokotetta tai vasta-ainetta.Markku Pitkänen / Yle

Vanhemmilla lapsilla ja aikuisväestössä virus aiheuttaa usein limaisen flunssan ja joskus astman kaltaisia oireita.

– RSV:tä vastaan ei toistaiseksi ole olemassa rokotetta eikä tehokasta lääkitystä. Sairaalaan päätyneiden vauvojen hoidon kulmakivenä on hyvä perushoito, nesteytyksestä huolehtiminen ja hengityksen tukeminen tarvittaessa lisähapella ja erilaisilla hengitystukimuodoilla. Lisäksi hengitystä voidaan helpottaa ylähengitysteiden limaimuilla, lastenlääkäri kuvailee.

Vakavammin sairaita ja tehohoidossa olevia vauvoja yritetään auttaa lisäksi lääkityksellä, kuten keuhkoputkia avaavilla ja hengitystä helpottavilla salbutamolisulfaatilla tai adrenaliinilla.Lääkityksen teho RSV:n aiheuttamassa taudissa ei kuitenkaan ole selkeä.

RS-viruksen yleinen jälkitauti on korvatulehdus, joskin keuhkokuumekin on mahdollinen. Myös astmaoireiden puhkeamisesta myöhemmällä iällä on viitteitä.

– Jos halutaan peilata tautia koronaviruksen aiheuttamaan infektioon, tavanomaisena talvena RSV vie 200-300 lasta sairaalahoitoon, kun koronan vuoksi alle 10 lasta on toistaiseksi tarvinnut Suomessa HUSin alueella sairaalahoitoa, Heinonen huomauttaa.

Tauti tappaa joka vuosi 120 000 alle 5-vuotiasta

RS-virus tunnistettiin jo 1950-luvulla ja ensimmäiset tutkimukset rokotteen kehittämiseksi alkoivat 60-luvulla. Silloisessa rokotekehityksessä tapahtui kuitenkin vakava haittatapahtuma, joka keskeytti rokotteen kehittämisen vuosikymmeniksi.

– Tuolloin kaksi rokotetta saanutta lasta kuoli ja 80 prosenttia sitä saaneista joutui sairaalahoitoon. Selvityksissä on päädytty siihen, että kehitteillä ollut, kokonaisia formaliinilla inaktivoituja viruksia sisältävä rokote olikin virheellisesti voimistanut tautia suojaavien vasta-aineiden muodostamisen sijaan, Heinonen kertoo.

Viime vuosina rokotteen kehittämisessä on otettu taas edistysaskelia.

– Suomessa RS-virukseen kuolee vauvoja laadukkaan sairaalahoidon ansiosta harvoin, mutta maailmalla sen seurauksena menehtyy joka vuosi 120 000 alle 5–vuotiasta lasta.

Vauvaa hoidetaan happiviiksillä sairaalassa Indonesiassa.
RSV:n aiheuttamat alahengitystieinfektiot johtavat maailmanlaajuisesti vuosittain 3,2 miljoonaan sairaalahoitojaksoon alle 5-vuotiailla. Kuvituskuva.Bagus Indiahono / EPA

– Erityisesti matalan ja keskitulotason maissa se on yksi merkittävimmistä imeväisikäisten lasten kuolleisuutta aiheuttavista sairauksista. Kehitysmaissa RSV on heti malarian jälkeen seuraavaksi yleisin pienten vauvojen kuolinsyy, Heinonen korostaa.

Suomi on mukana rokotetutkimuksessa, jossa odottavan äidin rokottaminen saa elimistön tuottamaan vasta-aineita, joiden toivotaan siirtyvän istukan kautta sikiön verenkiertoon.

Rokotteen toivotaan näin suojaavan vastasyntynyttä RSV-infektiolta vauvan kriittisimmät ensimmäiset elinkuukaudet.

Suomessa tutkittavaa uutta rokotetta on Heinosen mukaan annettu aiemmin muualla ilman merkittäviä haittavaikutuksia jo yli 2 000 tutkimukseen osallistuvalle, mukaan lukien nelisen sataa raskaana olevaa naista.

Rokotteiden antaminen raskaana oleville naisille syntyvän lapsen suojaamiseksi ei ole uusi asia.

– Kausi-influenssarokotetta suositellaan kaikille raskaana oleville naisille Suomessa. Monissa muissa maissa myös hinkuyskärokotetta suositellaan odottaville äideille vastasyntyneen suojaamiseksi.

Nämä rokotteet on Heinosen mukaan todettu turvallisiksi ja syntyvää lasta suojaaviksi.

Rokotetutkimuksessa käynnissä useita eri haaroja

RS-viruksen torjumiseksi on maailmalla käynnissä erilaisia rokotetutkimushankkeita (siirryt toiseen palveluun):

1. Odottavan äidin rokottaminen, joka saa elimistön tuottamaan vasta-aineita, joiden toivotaan siirtyvän istukan kautta sikiön verenkiertoon, jossa Suomikin on mukana.

2. Jo käytössä olevasta pienten tai sydänvikaisten keskosten tai sydänvikaisten vauvojen RS-virusta ennaltaehkäisevästä monoklonaalisesta vasta-aineesta on kehitetty pitkäkestoisempi, ensimmäiset elinkuukaudet suojaava pistos, joka ei vaadi immuunivasteen kehittymistä.

3. Pinta-antigeenirokote, joka on suunnattu vanhemmille lapsille, aikuisille ja vanhuksille.

4. Vektorirokeote jossa käytetään apuna toista virusta, jota on muokattu siten, että se ilmentää pinnallaan RS-viruksen proteiineja.

5. Elävä heikennetty rokote, jota on geneettisesti muokattu siten, että se aiheuttaisi immuunivasteen nenäsuihkeena, kuten esimerkiksi yli 2-vuotiaille lapsille annettava suihkemuotoinen influenssarokote tekee.

Suomessa tutkimukseen haetaan 250 vapaaehtoista odottavaa äitiä

Suomi on mukana rokotevalmistaja Pfizerin suunnittelemassa ja rahoittamassa maailmanlaajuisessa tutkimuksessa, johon osallistuu yhteensä noin 6 900 odottavaa äitiä ja heidän vauvaansa 17 eri maasta.

Raskaana olevan nainen työntää lastenvaunuja.
Suomessa rokotetutkimukseen osallistuminen kestää äidin osalta noin 10 kuukautta ja vauvan osalta kaksi vuotta. Kuvituskuva.Henrietta Hassinen / Yle

Suomen rokotetutkimus toteutetaan HUSiin kuuluvassa Meilahden rokotetutkimuskeskus MeVacissa ja Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksen tutkimusklinikoilla eri puolella Suomea.

Meilahden rokotetutkimuskeskuksessa on parhaillaan käynnissä vapaaehtoisten raskaana olevien äitien rekrytointi, (siirryt toiseen palveluun) jonka tarkoituksena on löytää ja rokottaa 70 odottavaa äitiä kahden talven aikana. Kokonaisuudessaan Suomesta on tavoittena rekrytoida tutkimukseen 250 odottavaa äitiä. Osallistuminen kestää äidin osalta noin 10 kuukautta ja vauvan osalta noin kaksi vuotta.

Testattava roketevalmiste ei sisällä eläviä eikä tapettuja kokonaisia viruksia, eikä adjuvanttia eli tehosteainetta. Lumerokote, jota tutkimuksessa saa puolet rokotetuista, on suolaliuosta.

– Mielenkiintoista on nähdä on minkälaisena RSV-epidemia ilmenee tulevana talvena koronavarotoimien vuoksi, koska kevään influenssa ja RS-virus epidemia lähes katosivat koronan torjumisen myötä, Heinonen pohtii.

Lue myös:

Suomessa sairastetaan miljoonia flunssia vuodessa – ihmisen puolustusmekanismi taistelee viruksia vastaan, mutta omaa vastustuskykyään voi lähinnä vain heikentää

Lue seuraavaksi