Toukokuussa 2020 Ulla-Maaria Koivula sai Piilaaksosta tarpeekseen. Hän oli asunut San Franciscon kupeessa kuusi vuotta, mutta nyt legendaarisen laakson viimeinenkin hohto oli himmenemässä.
Kaikki syyt, joiden vuoksi hän oli Kaliforniaan lähtenyt, olivat murentuneet. Lasten hienot koulut olivat koronan vuoksi kiinni. Verkostoitumismahdollisuudet olivat jäissä, kun kukaan ei tavannut kasvokkain. Mahtavat teknologiafirmat olivat sulkeneet toimistonsa ja lähettäneet työntekijänsä kotiin. Pääsy upeisiin luonnonpuistoihin ja rannoille oli estetty.
Jo aiemmin jokavuotiset maastopalot olivat vaikeuttaneet ulkoilua neljänä–viitenä kuukautena vuodessa.
Kun yhtäkkiä tunsi olevansa vankina ylikalliissa talossaan, lumous oli tiessään.
Koivula varasi lentoliput ja lensi lapsineen Suomeen. Hänen yhdysvaltalainen miehensä tuli myöhemmin perästä.
He eivät ole ainoita. Piilaakso on alkanut korona-aikana tyhjentyä: Googlen ja Facebookin kaltaiset jätit ovat ilmoittaneet, että toimistotöihin ei palata ennen ensi kesää. Sadan neliökilometrin alueelle pakkautuneet teknologiaosaajat etsivät vaihtoehtoisia paikkoja asua. Heitä on lähtenyt muualle Yhdysvaltoihin, Uuteen-Seelantiin, Eurooppaan – ja Suomeen.
Miksei siis Kontiolahdelle?
Yöt Yhdysvaltain ajassa
Kello on kaksitoista päivällä. Ulla-Maaria Koivula on tehnyt jo monta tuntia töitä, kun mies Jonathan Hull heräilee. Hull on työskennellyt edellisyönä aamuviiteen, Yhdysvaltain länsirannikon aikaa iltaseitsemään.
Hull on töissä Facebookilla ja vastaa yhtiön VIP-kumppanuuksista. Hän vetää Kontiolahdelta käsin tiimiä, joka tekee yhteistyötä muusikkojen, näyttelijöiden, kirjailijoiden, mielipidejohtajien ja muiden julkisuuden henkilöiden kanssa.
Koivula syö lounasta, Hull aamupalaa. Kun pariskunnan ruokahetki on ohi, Hull menee hakkaamaan puita ja Koivula palaa töihinsä.
Ulla-Maaria Koivula johtaa Thinglinkiä, perustamaansa kasvuyritystä, joka keskittyy virtuaalisiin ja interaktiivisiin oppimisympäristöihin. Pandemia-aikana etäoppimistyökalujen tarve on kiihtynyt, Koivula sanoo. Töitä on enemmän kuin koskaan.
Silti aikaakin on enemmän kuin koskaan.
Palo Altossa elämänrytmi oli kiivasta jo ennen koronaa. Kun virus sulki vanhemmat ja kolme lasta neljän seinän sisään, arjesta tuli kaoottista. Työt muuttuivat entistä intensiivisemmiksi, kun kaikenlaisen teknologian kysyntä räjähti. Samaan aikaan iholla oli nelivuotias ja kaksi kotikoululaista.
Porrastettujen työaikataulujen takia perheellä on yhtäkkiä enemmän aikaa olla yhdessä. Iltapäivällä Hull hakee nuorimmaisen päiväkodista ja touhuaa lasten kanssa muutaman tunnin ennen etäyhteyden ottamista Kaliforniaan. Koivula hoitaa lasten aamut ja illat.
– Ja kun olen heidän kanssaan, olen todella heidän kanssaan, enkä yritä pallotella sataa asiaa yhtä aikaa. Ulla pystyy keskittymään työhönsä, ja ilta- ja yöaikaan minä pystyn keskittymään omaan työhöni, Hull selittää.
He ovat haltioituneita itäsuomalaisesta peltomaisemasta, joka aukeaa ikkunasta, ja mahdollisuudesta hengittää joka päivä raitista ilmaa.
Hullin kollegat Facebookilla ovat suhtautuneet järjestelyyn kannustavasti.
– Heistä on ihan villiä, että olen Suomen maaseudulla ja teen töitä iltakuudesta aamukahteen. Onhan tämä epätavanomaista, mutta jokaisen perheen täytyy löytää tapansa selviytyä tänä uutena aikana, Hull sanoo.
He ovat viettäneet Koivulan vanhalla sukutilalla jo aiemmin monta kesää ja joulua. Tällä kertaa he eivät ole halunneet elämöidä somessa Suomi-idyllistään, koska Yhdysvaltoihin verrattuna Suomen koronatilanne ja -vapaudet ovat eri planeetalta.
Mutta sen he haluavat sanoa, että etätyö Suomessa voisi olla heidän kaltaistensa teknologiaosaajien uusi normaali.
Kaliforniasta meneillään pako
Pandemia on Suomelle miljardiluokan mahdollisuus, sanoo Suomen Los Angelesin -konsulaatin päällikkö Stefan Lindström.
Hän on itsekin huomannut, että Kaliforniasta on meneillään jonkin sortin pako.
– Näen huomattavan muutoksen ystäväpiirissäni, moni liikkuu tällä hetkellä. Yksi kaverini, intialais–amerikkalainen, muuttaa parin viikon kuluttua Viroon. Kilpailu talentista on nyt todella kovaa, hän sanoo.
Viron lisäksi start-up-yrittäjiä, it-osaajia ja sijoittajia houkuttelee erilaisin pikakaistoin esimerkiksi Hollanti. Kanada lupaa kansainvälisille osaajille työ- ja oleskeluluvan kahdessa viikossa.
Suomella olisi tässä kilpailussa paljon annettavaa, pääkonsuli sanoo.
– Koulutus lapsille, työn ja vapaa-ajan tasapaino, luonto, ympäristöajattelu. Se, että Suomi on turvallisin maa, herättää aina mielenkiintoa. Ja onnellisuusjuttu, Lindström listaa.
Pandemia-aikana amerikkalaisten Suomea koskevat tiedustelut ovat hieman lisääntyneet. Hiljattain esimerkiksi kolmikymppinen arkkitehti kysyi Lindströmiltä, mitä hänen pitäisi tehdä, jotta voisi muuttaa perheineen Suomeen.
Mutta Suomeen ei saa työlupaa, ellei ole suomalaista työnantajaa.
– Nämähän eivät ole ihmisiä, jotka rasittavat sosiaaliturvajärjestelmäämme. He työllistävät itsensä sekunnissa. Myös heidän pitäisi olla mahdollista tulla, Stefan Lindström sanoo.
Hän muistuttaa, että kärkiosaajat tuovat mukanaan innovaatioita, investointeja ja muita kerrannaisvaikutuksia. Samaa sanoo Ulla-Maaria Koivula.
– Välitön etu ei ole se, että saadaan heti verotuloja. Välitön etu on se, että luodaan osaajaverkkoa, joka houkuttelee lisää osaajia.
Jos maassa on ennestään yksikin tuttava, se vaikuttaa muuttopäätökseen, Koivula sanoo. Hän kertoo jo saaneensa ystäviltään kyselyitä Kontiolahdelle muutosta.
Tähän havaintoon yhtyy Shoshana Berger, Kalifornian Berkeleyssä asuva suunnittelujohtaja, joka miettii parhaillaan perheensä ja ystäviensä kanssa, mihin he voisivat muuttaa muutamaksi vuodeksi.
– Se, että tunnemme Suomesta jonkun, on ehdottomasti plussaa ja auttaa päätöksen tekemisessä, Berger kertoo puhelimessa.
Hän tuntee yrittäjä–sijoittajat Jyri Engeströmin ja Caterina Faken, jotka asuvat nyt Suomessa. Suomi tuntuu varteenotettavalta vaihtoehdolta myös siksi, että Berger on asunut Tanskassa ja käynyt Helsingissä muun muassa esiintymässä Slushissa.
– Pimeästä ja kylmästä huolimatta elämänlaatu on hyvää. Rakastamme Pohjoismaissa lasten itsenäisyyttä ja tunnetta yhteisestä edusta yksilön edun sijaan.
Berger kuuluu kansainvälisen suunnittelu- ja innovaatioyrityksen IDEOn johtoon ja haaveilee innostavista töistä Suomessa. Hänen miehensä tekee mainostoteutuksia Applelle.
Berger toisi mielellään mukanaan siskonsa ja äitinsä. Korona-aika on saanut heidät, kuten monet muutkin, miettimään, mikä on lopulta hyvää elämää.
Synnyinosavaltio Kalifornian ongelmat tuntuvat yhä häiritsevämmiltä: maastopalojen myrkyttämä ilma, kustannustaso, kodittomuus, levottomuudet ja nyt tauti, joka ei ole kontrollissa.
– Kun tulee tällainen repeämä elämään, sen jälkeen on helpompi ajatella, kuinka eri lailla asiat voisivat olla, Berger sanoo.
Sanna Marinin noste pitäisi hyödyntää
Huippuosaajien liikkuminen korona-aikana on pantu merkille työ- ja elinkeinoministeriössä. Business Finland on kohdentamassa Piilaaksoon Suomi-markkinointia ja pyrkii selvittämään, kuinka aitoa kiinnostus Suomeen tulolle olisi.
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) ehdotti (siirryt toiseen palveluun) äskettäin, että EU:n ulkopuolisille osaajille ja työllistäjille luotaisiin oikotie Suomeen. Vanhasen mukaan heille voitaisiin antaa oleskelulupa parissa viikossa.
Mitään uutta etätyöviisumia tuskin on kuitenkaan luvassa pian, sanoo johtava asiantuntija Laura Lindeman TEMistä. Hän koordinoi Marinin hallituksen isoa hanketta, Talent Boostia (siirryt toiseen palveluun), joka pyrkii parantamaan koko työperäistä maahanmuuttoa. Tavoitteena on muun muassa painaa kaikkien työlupien käsittelyajat kuukauteen.
Työnteon salliminen myös etätöissä, siis muissa kuin suomalaisyrityksissä työskenteleville ulkomaalaisille, vaatisi lakimuutoksen. Se ei tapahdu Lindemanin mukaan hetkessä.
Isoin haaste on muuttaa ajattelutapoja, Lindeman sanoo. Suomen ulkomaalaispolitiikkaa on perinteisesti tehty turvallisuus edellä, ei talous edellä.
Helsinki Business Hubin toimitusjohtaja Marja-Liisa Niinikoski ei ymmärrä, miksi tänne muuttavien työnantajan pitäisi olla suomalainen. Hän tekee markkinointisuunnitelmia ja selvityksiä parhaillaan Business Finlandin kanssa.
– Globaalit nomadit menevät minne tykkäävät ja vievät varallisuutensa sinne. Me tulemme takamatkalta tähän kilpailuun osaajista, Niinikoski sanoo.
Hänen mukaansa Suomen pitäisi hyödyntää Sanna Marinin ja hyvän koronatilanteen herättämät mielikuvat maailmalla.
– Ensimmäistä kertaa Helsingillä on brändi, joka saattaa ohittaa Tukholman brändin, Niinikoski sanoo.
Hän kiittelee sitä, että Maahanmuuttovirastoon on saatu uusi johtaja, joka toivottavasti ei "enää etsi virheitä vaan mahdollisuuksia".
Nouseva brändi: Suomen maaseutu
Kontiolahdella Jonathan Hullin etätyöjärjestely on voimassa vuoden loppuun. Jatko on vielä auki. Jos Facebook ei pane etätöille päättymispäivää, kuten Twitter (siirryt toiseen palveluun) on tehnyt, hän jäisi mielellään Suomeen.
Koronatilanne on kääntänyt Suomen heikkoudet vahvuuksiksi, Ulla-Maaria Koivula sanoo. On etäisyyksiä ja “tylsää” vakautta.
Mikä tärkeintä, on toimivat koulut, jotka ovat auki.
Pariskunnan mielestä Suomea voisi markkinoida etätyöparatiisina. Varsinkin maaseutu olisi brändäyksen arvoinen. Jos tulee New Yorkista tai Los Angelesista, ei Helsinki ole välttämättä wow.
– Mutta jos tulee keskelle huikeaa luontoa, jossa on supernettiyhteydet, kaikki puhuvat englantia, on turvallista ja hiihtopolut, jotka lähtevät ovelta, niin se on wow, Koivula sanoo.
Jonathan Hullin mielestä Suomen pitää yksinkertaistaa maahanmuuttoprosessejaan huomattavasti, jos se aikoo houkutella tosissaan teknologiaväkeä. Hull sai oleskeluluvan neljän kuukauden odottamisen jälkeen sillä perusteella, että hänen puolisonsa on suomalainen.
Ilman puolisoa työlupaa ei olisi irronnut, sillä Facebookilla ei ole vaadittavaa toimipistettä Suomessa.
Myös arkiset asiat, kuten puhelinliittymät ja pankkitilit, ovat tökkineet. Suomessa harvaa asiaa voi tehdä ilman pankkitunnuksia, mutta niiden saaminen ilman suomalaista henkilötunnusta on vaikeaa.
Koivula ehdottaa, että koulu- ja sosiaaliturvapalveluista voisi tehdä paketit, joita Suomi voisi myydä tiettyyn hintaan lyhyt- tai osa-aikaiseen oleskeluun.
– Pysyvään muuttoon voi olla korkea kynnys. Mutta jos edes vähäksi aikaa tulisi tutustumaan ja tarjoaisi loistavan kokemuksen, se voisi olla polku saada osaamiskeskittymiä.
Olennaista olisi, että englanninkielisiä koulupaikkoja ja opettajankoulutusta lisättäisiin nopeasti, jotta olisi kapasiteettia ottaa vastaan kansainvälisiä perheitä.
Koivula toisi Thinglinkin ydintiiminsä Kaliforniasta, Pietarista ja Skotlannista Kontiolahdelle heti muutamaksi kuukaudeksi, jos rajanylitys- ja lupa-asiat saataisiin kuntoon.
– Ei pidä kehittää vain sitä, että ihmiset tulevat turisteina Suomeen. Etätyö on tullut jäädäkseen, Koivula sanoo.
– Eikä niiden tarvitse sitä talvea täällä olla. Voi olla vaikka keväästä syksyyn.
Lue lisää:
Forbes: Facebook Tells Employees To Work From Home Up Until Summer 2021 (siirryt toiseen palveluun)