1. yle.fi
  2. Uutiset

Hämeen kansanedustajat: uutta jätelakia on vaikea arvioida tässä vaiheessa

Yhdeksästä vastanneesta edustajasta, viisi ei osannut sanoa, onko tuleva jätelain uudistus riittävä varmistamaan biojätteen kierrätyksen merkittävän tehostumisen Suomessa.

kansanedustajat
Tomi Tuononen tyhjentää Jätekukon roska-asitoita roska-autoon.
Lakiesitys pitää sisällään tiukennuksia jätteiden erilliskeräykseen ja myös biojätteen keräykseen. Kuvituskuva.Sami Takkinen / Yle

Ylen tekemässä kansanedustajakyselyssä Hämeen kansanedustajien näkemykset jätehuoltolain uudistuksesta ovat vielä hajanaisia.

Kyselyyn vastasi yhdeksän edustajaa, joista viisi ei osannut sanoa, onko tuleva jätelain uudistus riittävä varmistamaan biojätteen kierrätyksen merkittävän tehostumisen Suomessa.

Lakiesitys pitää sisällään tiukennuksia jätteiden erilliskeräykseen ja myös biojätteen keräykseen. Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle alkusyksystä.

Näin Hämeen kansanedustajat vastasivat:

Tarja Filatov (sd.):

En osaa sanoa. Esitykseen on kuitenkin valmisteltu merkittäviä kiristyksiä jätteiden erilliskeräykseen, myös biojätteen keräykseen.
Biojätteen lajittelutehokkuutta parannetaan kampanjoimalla, jotta biojäte saataisiin puhtaammaksi. Jos muutokset eivät ole riittäviä, on etsittävä lisäkeinoja.

Sanni Grahn-Laasonen (kok.):

En osaa sanoa. Mahdoton sanoa ennen kuin saamme hallituksen varsinaisen esityksen jätelaista. Odotamme sitä! Kiertotaloutta sekä jätteiden uudelleenkäyttöä ja kierrätystä tulee tukea. Kiertotaloutta voidaan edistää parhaiten toimivilla markkinoilla ja innovaatioilla. Tuen jätetyöryhmän esittämää erilliskeräyksen laajentamista biojätteeseen, mutta en kaksoisjärjestelmän poistoa, jonka seurauksena kuntalaiset eivät voisi valita jätekuljetuksen järjestäjää.

Mika Kari (sd.):

En osaa sanoa. Esitys jätelain uudistukseksi on viimeisteltävänä ympäristöministeriössä. Lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle alkusyksystä. Esitys pitää sisällään tiukennuksia jätteiden erilliskeräykseen ja myös biojätteen keräykseen. Aika näyttää, ovatko muutokset riittäviä biojätteen kierrätyksen tehostamiseksi. Lopullisia johtopäätöksiä on mahdotonta vielä tässä vaiheessa tehdä, kun lain on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2021.

Johannes Koskinen (sd.):

Kyllä. Jätelain uudistuksen tarkka sisältö varmistuu syksyn mittaan. Biojätteen kierrätyksen tehostamisen pitää olla lainmuutokseen ytimessä. Sekä kierrätysvelvoitteilla että viisaalla jätemaksupolitiikalla saadaan tuloksia nopeastikin.

Rami Lehto (ps.):

Kyllä.

Lulu Ranne (ps.):

En osaa sanoa. Lajitteluvelvoitteen laajentaminen on yksi asia, ja kuljetusten sosialisoiminen yksityisiltä yrityksiltä kunnille on täysin eri asia. Edellistä sosialisointikierrosta perusteltiin muun muassa sillä, että kunnan tiedonsaanti jätteenkuljetuksista paranee. Vaan ei kulje tieto nytkään kuljettajan ja kunnan tai kunnan jäteyhtiön välillä, vaikka kuljetusliikkeillä olisi valmiudet. Tökeröä sosialisointia ei voi perustella jalollakaan tavoitteella.

Jari Ronkainen (ps.):

Kyllä. Suomi on ollut ja on jatkossakin edelläkävijä jätteiden lajittelussa. Biojätteen kierrätys kehittyisi ja tehostuisi todennäköisesti omaehtoisesti ilman ulkoisia lakejakin. Samaa tulisi kuitenkin edellyttää myös muilta EU-mailta. Ei ole oikein, että muualla laiminlyödään ympäristövelvoitteita kustannustehokkuuden tavoittelussa.

Päivi Räsänen (kd.):

Ei. Uudistuksen tavoitteet ovat hyvät, mutta toteutustapa on herättänyt varsin paljon huolta ja kritiikkiä. Näyttää valitettavasti siltä, että jätelaki ei edistä hallituksen kierrätysohjelman tavoitteiden saavuttamista, vaan viivästyttää sitä. Markkinalähtöisesti toimiva jätekierrätys olisi kuluttajan kannalta toimivin vaihtoehto, siinä tehokkuus syntyy vapaan kysynnän ja tarjonnan kautta.

Mirka Soinikoski (vihr.):

En osaa sanoa. Uuden jätelain myötä pyritään lisäämään sekä jätteen erilliskeräystä että kierrätystä. Nämä tavoitteet ovat tärkeitä resurssiviisauden ja kiertotalouden näkökulmista. Biojätteen keräys tulee pakolliseksi yli 10 000 asukkaan taajamissa kaikille kiinteistöille. Tärkeintä on vähentää orgaanisen aineksen osuutta sekajätteessä ja saada sekä materiaalit, että ravinteet paremmin kiertoon.

Ylen kyselyyn jättivät vastaamatta Timo Heinonen (kok.), Kalle Jokinen (kok.) Hilkka Kemppi (kesk.), Aino-Kaisa Pekonen (vas.) ja Ville Skinnari (sd.)

Lue seuraavaksi