1. yle.fi
  2. Uutiset

Omaa terveyttään voi parantaa nousemalla hetkeksi sohvalta tai hakemalla kahvin – professori: "Ei tarvitse heti kerätä 10 000 askelta"

Pohjois-Suomessa tehdyn tutkimuksen mukaan jo 10 minuutin liikunnallinen muutos tuo keski-ikäiselle terveyshyötyjä.

terveys
Nainen kuuntelee korvakuulokkeet päässä sohvalla maaten.
Tutkimuksen mukaan omaa aktiivisuuttaan voi lisätä nousemalla välillä sohvalta tai työpisteeltä. Kuvituskuva. Henrietta Hassinen / Yle

Kevyt ja lyhytkestoinenkin istumisen korvaava liikunta näyttää vähentävän keski-ikäisten sydänriskejä.

Oulussa ja laajemminkin Pohjois-Suomessa tehdyn tutkimuksen mukaan jo 10 minuutin liikunnallinen muutos päivittäiseen istumiseen ja makoiluun vaikuttaa suotuisasti veren sokeri-, insuliini- ja rasvahappotasoihin sekä painoindeksiin.

– Sohvalta tai työpisteeltä nouseminen ja esimerkiksi kahvin hakeminen ovat kävelyä ja fyysistä aktiivisuutta, kuvailee tutkimuksesta vastaava tohtorikoulutettava Vahid Farrahi.

Hänen mukaansa tutkimuksen tärkein tulos oli, että pienikin liikunnan lisäys tuo terveyshyötyjä mukanaan.

Tutkimuksessa liikunnan hyötyjä arvioitiin useilla eri verenkiertoon ja painoon liittyvillä terveystekijöillä. Vahid Farrahin mukaan 10 minuutin muutoksen laskennallinen merkitys oli 3–5 prosenttia terveystekijästä riippuen.

Farrahi korostaa, että pienikin muutos on hyvä alku liikkumaan tottumattomalle ihmiselle, mutta sydänterveyden hyödyt kasvavat mitä enemmän liikkuu.

– Liikuntaa ei kannata vähentää ajatellen, että kymmenenkin minuuttia riittää.

Armollinen tutkimus

Liikunnan hyödyt terveydelle tunnetaan, mutta oululaistutkimuksella on silti uutta annettavaa ihmisille, arvioi tutkimuksessa mukana ollut terveysliikunnan professori Raija Korpelainen.

– Tutkimus antaa hyvin rohkaisevan ja armollisen viestin siitä, että pienilläkin muutoksilla saadaan aikaan terveysvaikutuksia.

Tuore tutkimus vie liikunnan merkityksen pieniin arjen valintoihin – käynkö pihalla tai parvekkeella toteamassa millainen sää ulkona on vai katsonko ikkunasta?

– Jos ajatellaan täysin liikkumatonta ihmistä, niin nyt mennään yhä pienempiin liikunnan osiin, joista hyötyjä saa. Ei tarvitse heti kerätä 10 000 askelta, liikkua puolta tuntia päivässä tai tavoitella 150 minuuttia kuormittavaa liikuntaa viikossa, toteaa terveysliikunnan professori Raija Korpelainen.

Liikuntatutkimus on osa Oulun yliopiston ja ODL Liikuntaklinikan tutkimusta, jossa mukana oli yli 3 400 vuonna 1966 syntynyttä henkilöä.

Heille tehtiin laajat tutkimukset ja kyselyt 46-vuotiaana. Tutkittavien liikkumista ja paikallaanoloa mitattiin kahden viikon ajan aktiivisuusmittarilla, jossa oli kiihtyvyysanturi.

Lue seuraavaksi