1. yle.fi
  2. Uutiset

Mihin tarvitaan vihreää puoluetta, kun muutkin puhuvat ilmastonmuutoksesta? Tämä ja seitsemän muuta kysymystä vihreille vaikuttajille

Vihreiden puoluekokous järjestetään viikonloppuna etänä.

vihreä politiikka
Riikka Karppinen, Osmo Soininvaara ja Kaisa Spies.
Vihreiden varapuheenjohtaja Riikka Karppinen (vas.), konkaripoliitikko Osmo Soininvaara ja kuntapäättäjä Kaisa Spies katsovat Maria Ohisalon toimineen hyvin puolueen puheenjohtajana.Kuvat 1 ja 2 sekä kuvankäsittely: Petteri Bülow / Yle, kuva 3: Pyry Sarkiola / Yle

Vihreät kokoontuu tänä viikonloppuna puoluekokoukseen, joka järjestetään etänä. Kokousta on jo kahdesti siirretty koronan takia, alun perin se piti pitää Joensuussa toukokuun lopulla.

Kysyimme kolmelta vihreältä vaikuttajalta puoluekokouksen alla, miltä puolueen nykytila ja tulevaisuus näyttävät. Saiko vihreät tahtonsa läpi budjettiriihessä? Onko puolue jäänyt hallituksessa varjoon? Entä mihin suuntaan puoluetta pitäisi viedä?

Kysymyksiin vastaavat vihreiden varapuheenjohtaja, eduskuntavaaleissa suuren äänisaaliin kerännyt Riikka Karppinen Sodankylästä, ex-ministeri ja vihreiden entinen puheenjohtaja, Helsingin kaupunginvaltuutettu Osmo Soininvaara sekä Kaisa Spies, kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen ja maakuntahallituksen jäsen Kouvolasta.

  • Yle näyttää puoluekokouksen avauspuheenvuorot ja lehdistötilaisuuden suorana kello 9.55 alkaen.

1) Saavuttiko vihreät keskiviikkona päättyneessä budjettiriihessä tavoitteensa?

Osmo Soininvaara:

– En pysty vastaamaan tähän, koska olen lehtitietojen varassa. Tiedotuskulttuuri on nykyään sellainen, että lehdille ei kerrota, mistä kunnolla riideltiin. Tyytyväisiä näyttävät olevan. Julkisuudessa isoin kysymys oli turpeesta. Siinä vihreät eivät saaneet tahtoaan läpi. Käsittääkseni turpeen vero nousi yhtä paljon kuin muidenkin fossiilisten polttoaineiden.

Osmo Soininvaara.
Pitkän linjan poliitikon Osmo Soininvaaran mielestä vihreät ei saanut tavoitettaan läpi budjettiriihessä turvekysymyksessä. Petteri Bülow / Yle

Riikka Karppinen:

– Tavoitteita saatiin ihan hyvin läpi. Ympäristökysymyksiin on pystytty vastaamaan ihan hyvällä tavalla. Toki hallitusyhteistyö tarkoittaa aina sitä, että joudutaan tekemään kompromisseja. Turvekin oli eräänlainen kompromissi, mutta näillä mennään ja turveveron taso oli tässä tilanteessa riittävä.

Kaisa Spies:

– Sai osittain. Budjettiriihen jälkeen olemme oikealla tiellä ja pystymme vauhdittamaan päästöjen vähentämistä. Kuntapolitiikasta tiedän, että neuvottelut ovat aina kompromisseja. Olisimme varmasti halunneet vielä kunnianhimoisempia päätöksiä ilmaston suhteen. Kuntapoliitikkona ilahduttaa esimerkiksi varhaiskasvatuksen rahoituksen lisääminen.

Lisää aiheesta:

Turpeen kiistelty veroetu ei poistunutkaan, vaan tilalle ilmestyi yllättäen uusi mekanismi – riittääkö se puolittamaan turpeen polton?

Lunastaako hallitus suuret ilmastolupauksensa? Tällaisista ratkaisuista hallitus sopi budjettiriihessä

2) Maria Ohisalo on johtanut vihreitä reilun vuoden. Miten hän on onnistunut?

Spies:

– Pidän Ohisalon julkikuvasta ja tyylistä. Siitä, miten hän on esillä ja keskustelee rauhallisesti ja analyyttisesti. Puheenjohtajaksi kasvaminen vie aikaa. Hän tarvitsee sitä vielä. Hän on uudistava ja keskusteleva puoluejohtaja. Käsittääkseni hän on kiertänyt aika paljon kenttää.

Maria Ohisalo, Säätytalo, 08.07.2020
Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) Säätytalon portailla viime kesänä.Antti Haanpää / Yle

Soininvaara:

– Pidän häntä erittäin syvällisenä poliitikkona. Nykyisessä mielikuvapolitikoinnissa hän ei ole yhtä vahva kuin jotkut toiset olisivat. Pidän erittäin ikävänä sitä, että politiikka menee mielikuvapolitikointiin. Näkyvyys ei ole ollut niin hyvää kuin se olisi ollut jollain toisella ministeripostilla, mutta erittäin asiallisesti hän on toiminut.

Karppinen:

– Mielestäni hän on onnistunut hyvin. Olen pitänyt hänen tavastaan tuoda esille vihreitä asioita. Hän on ollut myös puolueen sisällä helposti lähestyttävä ja aktiivinen.

3) Keskusrikospoliisi on selvittänyt ulkoministeri Pekka Haaviston toimia liittyen al-Holin pakolaisleirin naisten ja lasten kotiuttamiseen, ja nyt asiaa käsitellään perustuslakivaliokunnassa. Onko Haaviston rikostutkinta ongelma puolueen maineelle?

Karppinen:

– Tilannehan on se, että asia on kesken. Niin kauan kuin asia on kesken, se on kesken. Odotetaan, millaisia ratkaisuja siitä tulee.

Soininvaara:

– Kyllä se on, vaikka olen vakuuttunut, että rikossyytettä ei tule. Ei se niin tavatonta ole ollut, että ministeri vaikuttaa työnjakoon ministeriön sisällä.

Spies:

– Tärkeintä on, että asiat selvitetään ja katsotaan, onko hän toiminut oikein vai ei.

Lue lisää:

Ulkoministeri Haaviston rikosepäilyjen käsittely jatkuu perustuslakivaliokunnassa

Haaviston rikosepäilyn käsittely jatkuu syyskuussa – perustuslakivaliokunta varautunut käsittelemään vielä kesän aikana EU:n elvytysrahastoa

Ylen kysely vihreille: Haaviston palvonta saa jo jumaloivia piirteitä, rikosepäily ei suosiota syö – ohisaloja toivotaan muillekin puolueille)

4) Hallituspuolueista SDP ja keskusta tuntuvat hallitsevan ilmatilaa. Onko vihreät jäänyt hallituksessa varjoon?

Spies:

– On selvää, että pääministeri on ollut valtavasti julkisuudessa koronakevään jälkeen ja keskusta on saanut oman julkisuutensa omista tapahtumistaan. Tässä mielessä vihreät on varmaan jäänyt taustalle. Se johtuu varmasti myös vihreiden ministereiden salkuista. En kuitenkaan koe, että olisimme erityisesti jääneet seinäruusuiksi.

Soininvaara:

– Jos palstamillimetreillä mitataan, varmasti ovat jääneet. Vihreiden ministereiden tehtävät ovat tärkeitä, mutta eivät sellaisia, jotka näkyisivät julkisuudessa paljon.

Karppinen:

– En sanoisi, että vihreät on jäänyt hallituksessa varjoon. Varmasti kaikilla puolueilla on hallituksessa aina kokemus, että omia teemoja haluttaisiin saada enemmän esille ja vahvemmin kansalaisten tietoon. Ihan hyvin olemme kuitenkin saaneet meidän tärkeitä asioitamme tuotua esille.

Riikka Karppinen.
Riikka Karppinen valittiin reilu vuosi sitten vihreiden varapuheenjohtajaksi. Hän katsoo, ettei puolue ole jäänyt hallituksessa muiden varjoon.Petteri Bülow / Yle

5) Mihin tarvitaan vihreää puoluetta, kun monet muutkin puolueet pitävät ääntä ilmastonmuutoksesta ja monista muista vihreille tärkeistä asioista?

Karppinen:

– Monet muutkin pitävät ääntä ja puhuvat ympäristöasioista, mutta teot ratkaisevat. Vihreitä tarvitaan nimenomaan toimintaan. Mielestäni vihreät on yksi ainoista puolueista, jotka konkreettisesti jokapäiväisessä työssä pitävät esillä luontoon ja ilmastoon liittyviä kysymyksiä. Muilla puolueilla puheet eivät useinkaan johda käytäntöön.

Spies:

– Kuntapolitiikassa olen huomannut, että monilla on ympäristötavoitteita. Mutta kun tulee konkreettinen tilanne, vaikkapa jos joudutaan valitsemaan työllisyyden ja ympäristön väliltä, muissa puolueissa työllisyys voittaa ja ympäristö häviää. Koen, että olemme edelleen se, jolle ympäristön puolustaminen on itseisarvo.

Turpeennostoa Kalliosalon nevalla Seinäjoella 29. elokuuta 2019.
Turpeesta tuli budjettiriihessä ilmastokysymysten symboli.Timo Aalto / Lehtikuva

Soininvaara:

– Se ei riitä, että pitää ääntä, vaan pitää olla niissä asioissa myös tosissaan. Kyllä keskustakin on pitävinään ääntä ilmastopolitiikasta, mutta toimii sitä vastaan.

6) Vihreitä pidetään koulutettujen naisten puolueena. Miksi puolue ei kiinnosta yhtä paljon miehiä?

Spies:

– Se on muuttumassa. Esimerkiksi Kouvolan vihreillä puolet tämänhetkisistä kuntavaaliehdokkaista on miehiä, enemmän kuin koskaan.

Soininvaara:

– Vihreät eivät ole miesten keskuudessakaan mikään pieni puolue, mutta naisten keskuudessa selvästi vielä isompi kannatuksella mitattuna.

Karppinen:

– Se on osittain varmasti totta, osittain ehkä mielikuvaa. Toki tällä hetkellä vihreiden eduskuntaryhmästä iso osa on naisia. Vihreiden pitäisi enemmän kiinnittää huomiota siihen, että meillä olisi laajempi edustus päättävillä paikoilla. Ei pelkästään vain sukupuolen, vaan myös alueellisesta ja elinkeinojen edustavuuden näkökulmasta sekä ikänäkökulmasta. Vihreiden täytyy puhua sellaisista teemoista, jotka puhuttelevat eri taustoista tulevia suomalaisia. Siinä on vielä työsarkaa.

Lisää aiheesta:

Tutkimus äänestäjistä: PS yhä enemmän oikeistolaisten miesten, vihreät vasemmistoon kallellaan olevien koulutettujen naisten puolue (siirryt toiseen palveluun) (Iltalehti)

7) Mihin suuntaan puoluetta pitäisi viedä?

Soininvaara:

– Toivoisin, että mielikuvapolitikoinnille, niin houkuttelevaa kuin se onkin, annettaisiin vähemmän tilaa ja tutkimukseen perustuville kannanotoille enemmän. Tarkoituksena ei ole olla vain suosittu, vaan saada myös jotain aikaan. Vaikka sosiaalinen media houkuttelee irtopisteiden keräämiseen, siihen ansaan ei pidä mennä.

Spies:

– Vihreillä on hyvä viesti eikä sitä tarvitse muuttaa. Mutta meidän pitää osata kohdistaa se niin, että se puhuttelee ihmisiä ympäri Suomen. Vihreiden pitäisi olla paljon laajemmin esillä myös isojen kaupunkien ulkopuolella. Meillä on ratkaisuja esimerkiksi väestökehitykseltään taantuviin kuntiin.

Kaisa Spies
Kouvolalaisen kuntapäättäjän Kaisa Spiesin mielestä vihreillä on työsarkaa siinä, että se tavoittaisi paremmin suurten kaupunkien ulkopuolella asuvat.Pyry Sarkiola / Yle

Karppinen:

– Vihreiden pitäisi olla aidosti valtakunnallinen puolue, ymmärtää enemmän muitakin kuin pelkästään suurten kaupunkien ihmisten asioita. Vihreiden pitäisi mennä suuntaan, jossa emme olisi mielletty pienen kuplan porukaksi, vaan puhuttaisiin aidosti ihmisten arkea koskevista asioista kuten työllisyydestä ja toimeentulosta ja peruspalveluista.

8) Vihreät on lähtenyt hallituksesta kahdesti 2000-luvulla. Montako kertaa näin voi tehdä menettämättä uskottavuutensa muiden silmissä?

Soininvaara:

– Luulen, että RKP:kin lähtisi pois hallituksesta, jos hallitus julistaisi Suomen yksikieliseksi, suomenkieliseksi. Ilmasto on vihreille vähän samanlainen kysymys. Jos hallitus tinkii ilmastotavoitteistaan, ei ole perusteita olla hallituksessa. Pidän mahdollisena, että hallitus repeää, mutta kyllä se olisi keskusta, joka pois lähtisi.

Karppinen:

– Lähtökohtaisesti, kun hallitukseen on menty ja hallitusohjelmasta on sovittu, hallitusohjelmaa noudatetaan ja sen mukaan mennään. Jos tulee eteen isoja kynnyskysymyksiä, niitä tarkastellaan siinä tilanteessa.

Spies:

– En osaa kuntapäättäjänä tätä arvioida, mutta jos niin kävisi, se olisi varmasti enemmän kokonaisharkinta kuin yksittäinen asia.

Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 20.9. kello 23 saakka.

Lisää aiheesta:

Työsuhdepolkupyöriä, alennuksia päivähoitomaksuihin ja hyvitystä opiskelijalounaaseen – puristimme valtion budjetista 20 arkielämään iskevää kysymystä

Näin budjettiriihen päätökset vaikuttavat elämääsi: Tupakan ja viinan hinta nousee, päivähoitomaksut alenevat ja vähäpäästöistä työmatkaliikennettä tuetaan

Lue seuraavaksi