Kirpeänä syyspäivänä mökin pihanuotiolla käristetyt makkarat maistuvat taivaalliselta. Tyhjä makkarapaketti häviää kätevästi liekkeihin ja jäljelle jää vain pieni kasa sulanutta muovia.
Muovin ja muiden jätteiden hävittäminen polttamalla on edelleen yleistä. Se on myös laitonta.
Jätelaki sanoo, että roskat on aina ensisijaisesti kierrätettävä. Pahvia saa polttaa "pieniä määriä", eli käyttää vaikkapa sytykkeenä, mutta muovia ei saa polttaa lainkaan.
– Ihmiset luulevat, että muovipakkauksen merkintä "saa hävittää polttamalla" tarkoittaa, että sen voi polttaa omassa tulipesässä. Se ei suinkaan pidä paikkaansa, sanoo Saarijärven jätehuoltoasiamies Heli Pekkarinen.
Merkintä tarkoittaa, että pakkauksen voi hävittää teollisesti polttamalla eli jätteenpolttolaitoksessa. Sinne roska päätyy, kun kiinteistön jätehuolto on hoidettu asianmukaisesti.
Makkarapaketin polttaminen mökillä voi tuntua mitättömältä, mutta se on osa laajempaa jätehuollon vapaamatkustamista.
Kaksoisjärjestelmä mahdollistaa lusmuilun
Vapaa-ajan kiinteistöillä on sama velvollisuus liittyä kunnan järjestämään jätehuoltoon kuin vakituisesti asutuilla kiinteistöillä.
Jätteiden kuljettaminen vapaa-ajan asunnolta kotiin on laitonta, jos kiinteistöt ovat eri kunnissa. Jos mökki ja koti ovat samassa kunnassa, voivat kunnan omat määräykset sallia mökkiroskien viemisen kotiin.
Lähtökohta on, että kaikkien paitsi purkukuntoisten kiinteistöjen on liityttävä jätehuoltorekisteriin.
– Kunnan jätehuoltoviranomainen voi liittää kiinteistön rekisteriin. Sitä ei päätä kiinteistön omistaja, sanoo Pekkarinen.
Jos kunta kilpailuttaa alueen jätekuljetukset asukkaiden puolesta, siirtyvät tarvittavat tiedot rekisteriin sujuvasti.
– Meillä Saarijärven kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa seuranta on automaattista: tieto kiinteistön jäteastian tyhjentämisestä tulee rekisteriin reaaliaikaisena.
Jätehuollon vapaamatkustaminen onnistuu niissä kunnissa, joissa jätekuljetuksen järjestäminen on jätetty kiinteistön haltijan – eli omistajan tai asukkaan – hoitoon. Tämä järjestelmä on käytössä noin puolessa Suomen kunnista.
Asukkaan velvollisuus on tuolloin tarkistaa muun muassa se, että hänen roska-astiansa tyhjentävä yritys on rekisteröitynyt Ely-keskukseen jätteenkuljettajaksi.
Jätekuljetusyrityksillä taas on velvollisuus ilmoittaa säännöllisesti kunnalle asiakkaidensa jäteastioiden tyhjennykset.
Monet yritykset jättävät kuitenkin ilmoitukset tekemättä jopa silloin, kun kunta niitä erikseen pyytää. Asia selviää Ylen tekemästä laajasta jätehuoltoa koskevasta selvityksestä ja Ely-keskusten tapausrekistereistä.
Välillä osa kuljetusyrityksistä on pantannut tietoja jopa niin pitkään, että toimintaa valvova Ely-keskus on määrännyt yritykselle uhkasakon.
Kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen kunnissa ei ole välttämättä tietoa siitä, kenen jätehuolto on asianmukaista, kenen ei.
– Kun eräässä alueemme kunnassa siirryttiin kiinteistön haltijan hoitamasta kunnan järjestämään jätekuljetukseen, joidenkin asukkaiden roska-astiat jäivät tyhjentämättä. Syynä oli se, että kunnalla ei ollut tietoa näistä kiinteistöistä, kertoo jäteyhtiö Mustankorkean toimitusjohtaja Esko Martikainen.
Jyväskylän seudulla toimivan Mustankorkean alueen kunnissa jako on selkeä. Kiinteistön haltijan järjestämän jätekuljetuksen kunnissa rekisterissä on arviolta 60 prosenttia kiinteistöistä. Kunnan järjestämillä kuljetusalueilla prosentti on 98.
Ympäristö kuormittuu ja muut maksavat
Tyypillisimmät jätehuollon vapaamatkustajat ovat haja-asutusalueiden vanhoja kiinteistöjä ja kesämökkejä.
– Joillakin voi olla vanhan jätelain aikana myönnetty vapautus jätehuollosta. Tämä ei ole enää nykylain mukaista. Tai saattaa olla perikunnalta jäänyt kiinteistö, jota käytetään vapaa-ajan asuntona eikä mielletä sen kuuluvan jätehuoltoon, sanoo Pekkarinen.
Kun kunta löytää jäterekisteriin kuulumattoman kiinteistön, omistajien yleisin perustelu olla kuulumatta jätehuoltoon on se, että jätettä ei synny.
Perustelu ontuu pahemman kerran, sillä käytännössä kukaan ei pysty elämään täysin jätteettömästi. Jos kiinteistö on käyttökunnossa, sen vähäinen käyttö ei myöskään ole peruste sille, ettei hoida velvollisuuksiaan jätteiden suhteen.
Jätehuollon vapaamatkustajat käyttävät jätehuoltoa, vaikka eivät maksa siitä. Se näkyy muun muassa haja-asutusalueiden aluekeräyspisteillä, kertoo Pekkarinen.
– Niitä käytetään väärin varsinkin kesällä, kun mökkiläisiä on paljon ja ihmiset siivoavat varastojaan. Aluekeräyspisteitä pidetään kaatopaikkoina, joille tuodaan peräkärrykuorma tavaraa. Jos tekijää ei saada selville, muut jätehuollon maksajat kustantavat rojun kuljettamisen pois.
Martikainen kertoo, että erään Mustankorkean jäsenkunnan hyötykeräyspisteistä poistettiin sekajäteastiat, koska niihin tuli moninkertainen määrä jätettä varrattuna maksettuihin liittymismaksuihin.
– Muutoksesta on jo vuosi aikaa, ja silti sieltä löytyy tyhjennyksissä 2-3 kuutiota jätettä, joka ei sinne kuulu.
Jos jätteitä ei käsitellä oikein, se aiheuttaa ympäristön pilaantumista. Jäteasiamies Pekkarinen näkee, että useimmiten kysymys on siitä, ettei oman toiminnan vaikutuksia ymmärretä.
– Suurin ongelma on tiedon puute. Monet vääriä ratkaisuja tekevät eivät aina ymmärrä toimivansa väärin. He yllättyvät, kun kertoo, että näin ei voi tehdä. Mutta aina on se prosentti, joka tekee tietoisesti väärin eikä välitä.