1. yle.fi
  2. Uutiset

Uusi käsikirja ratkoo koulujen poissaolo-ongelmaa ja vetää puuttumisen rajan 15 tuntiin – rehtori Kaisa Isotalo: "Nämä nuoret tarvitsevat koutsaavaa aikuista"

Seinäjoella on kehitetty pitkään toimintatapoja, joiden avulla voitaisiin puuttua koululaisten epäselviin poissaoloihin.

Koulupoissaolo
Tyttö kulkee käytävällä
Yksi syy poissaoloihin voi olla ahdistus, jota oppilas kokee koulun sosiaalisissa tilanteissa.Henrietta Hassinen / Yle

Ongelmalliset poissaolot ovat lisääntyneet yläkouluissa viime vuosina, kertoo opetushallituksen tuore selvitys. Suomen yläkouluissa on vähintään 4000 oppilasta, joiden poissaolot aiheuttavat ongelmia heidän koulunkäynnilleen.

Kouluissa kaivataan kipeästi työkaluja, joiden avulla poissaoloihin voisi puuttua. Etelä-Pohjanmaalla Seinäjoella niitä on kehitelty jo pitkään.

Kaupungin ala- ja yläkouluissa on vuoden alussa otettu käyttöön Poissaoloihin puuttumisen käsikirja. Se on niin kutsuttu herätemalli, jossa on selvät ohjeet henkilökunnalle siitä, millä tuntimäärillä pitää puuttua oppilaan poissaoloihin ja olla yhteydessä koteihin.

Seinäjoen lyseon rehtori Kaisa Isotalo kertoo, että poissaolojen ongelma näyttäisi vaikuttavan laajemminkin, länsimaissa ylipäätään.

– Osallistuin kolme vuotta sitten Tukholmassa koulunjohtajien kehittämispäiville. Puhuin heille silloin toisenlaisista ongelmista. Minulle sanottiin, että olette onnellisia, sillä meillä oppilaat eivät tule kouluun ollenkaan.

Isotalo oli tuolloin ihmeissään tilanteesta. Nyt hän on vähitellen nähnyt ilmiön rantautuneen. On yhä isompi joukko oppilaita, joita on vaikea saada pysymään säännöllisesti koulussa.

Lue seuraavaksi: Selvitys: Suomen yläkouluissa on vähintään 4 000 oppilasta, joilla on paljon poissaoloja – ongelma pahentunut viime vuosina

Psyykkisiä ongelmia, vuorokausirytmi kateissa

Poissaolojen keskeisimmät syyt liittyivät selvityksen mukaan oppilaan psyykkisiin ongelmiin, sekoittuneeseen vuorokausirytmiin ja siihen, että koulun sosiaaliset tilanteet ahdistavat oppilasta.

Samanlaista viestiä kuuluu Seinäjoelta.

– Ei ole kyse siitä, ettei haluttaisi tulla kouluun vaan on ahdistuneisuutta ja erilaisia psyykkisiä ongelmia. Sosiaalinen media ja netti koukuttavat eikä nukuta öisin, kuvailee Isotalo.

Isotalo muistuttaa, että säännöllinen vuorokausirytmi ja terveet elämäntavat perheessä tukevat nuoren elämää.

– Nuorilla on suorituspaineita. Tänä päivänä on tarjolla mahdollisuuksien valtameri, jolla seilaaminen kuormittaa.

Myös nuoren perhetilanne ja psyykkinen rakenne vaikuttavat siihen, miten he reagoivat asioihin.

Seinäjoen lyseon oppilaat Hanna Rintala ja Minttu Mäntyjärvi ovat pohtineet, minkälaiset asiat saattavat johtaa poissaoloihin.

Illuusio täydellisestä maailmasta ahdistaa

Seinäjoen lyseon yhdeksäsluokkalaisille Hanna Rintalalle ja Minttu Mäntyjärvelle koulunkäynti maistuu. He ovat kuitenkin pohtineet asiaa jakertovat, mitkä tekijät kuormittavat nuorten elämää ja saattavat vaikuttaa koulunkäynnin haluihin.

– Sosiaalinen media täydellisine kuvineen tuo isot paineet. Voi olla kouluun tullessa tunne, kuin tulisi muotinäytökseen. Se masentaa ja ahdistaa. Somessa on kuitenkin oltava, koska muuten on ulkona kaikesta, Rintala selvittää.

Rintala jatkaa, että jos ei tunne kuuluvansa joukkoon, se voi osaltaan aiheuttaa syrjäytymistä luokasta.

Nuori voi olla myös huolestunut ilmastonmuutoksesta.

– Miksi opiskella, kun ilmastonmuutos tuhoaa kuitenkin maailman, pohtii Rintala.

– Koulukiusaaminen tai yksin jääminen olisi suuri haaste. Myös liian myöhään valvominen ja riittämättömät yöunet kuormittavat jo sellaisenaan, miettii Minttu Mäntyjärvi.

Ongelmana jatkuvan rahoituksen puute

Seinäjoen lyseon rehtori Kaisa Isotalolla on selkeä näkemys varhaisen puuttumisen merkityksestä.

– Nuori pitää saada terveeseen elämänrytmiin ja juurtumaan luokkayhteisöön mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Kun nuori kokee, että yhteisö tukee häntä, vältytään isoilta ongelmilta.

Opetushallituksen selvityksen mukaan kouluissa kaivataan erityisesti yhteistyön parantamista sosiaalitoimen ja nuorisopsykiatrian kaltaisten koulun ulkopuolisten palvelujen kanssa. Myös lisää resursseja tarvittaisiin koulua käymättömien oppilaiden auttamiseen.

Mahdollisuudet puuttua poissaoloihin ovat hyvin erilaiset ympäri Suomen ja eri koulujen välillä.

Seinäjoella on kokeiltu monenlaisia malleja vuosien varrella. On ollut tukiluokka, opetusta koulurakennuksen ulkopuolella, psyykkari eli matalan kynnyksen tukihenkilö oppilaille.

– Nämä kaikki ovat hyviä asioita, mutta ne on toteutettu projektirahoituksella ja tarvitsisimme pysyvää rahoitusta. Nämä nuoret tarvitsevat koutsaavaa aikuista.

Seinäjoen lyseon rehtori Kaisa Isotalo työhuoneessaan.
Rehtori Kaisa Isotalo pitää olennaisen tärkeänä, että poissaoloihin puututaan nopeasti.Kati Ala-Renko / Yle

30 tuntia herättää huolen

Uudessa poissaoloihin puuttumisen käsikirjassa määritellään selvät tuntirajat poissaoloille.

Ensimmäisen kerran poissaoloihin puututaan, kun epäselviä poissaoloja on 15 tuntia. Jos lukukaudessa on yli viikon verran eli 30 tuntia epäselviä poissaoloja, puhutaan jo huolta herättävästä poissaolosta. 70 poissaolotuntia johtaa jo laajempiin toimenpiteisiin, ja myös huoltajaan on oltava yhteydessä.

– Yhdessä sitten käydään läpi, mitä voidaan tehdä asian korjaamiseksi, toteaa Isotalo.

Malli opastaa myös, missä vaiheessa mukaan tarvitaan sosiaalitoimi ja terveystoimi laatimaan suunnitelmaa siitä, miten nuori saadaan mahdollisimman nopeasti laumaan mukaan.

Seinäjoella on käytössä myös Nuorten ystävien pyörittämä Komiasti kotona ja opintiellä -malli. Siinä tuetaan yläkoululaisen motivaatiota koulunkäyntiin sekä ehkäistään luvattomia poissaoloja ja koulupudokkuutta. Malli on käytössä myös useissa muissa alueen kunnissa.

– Tämä on matalan kynnyksen malli, oppilaita voidaan käydä hakemassa esimerkiksi kotoa kouluun. Silloin ongelmat eivät yleensä ole vielä kovin suuria. Kun ongelmat pahenevat, tarvitaan järeämpiä keinoja, Isotalo toteaa.

Palveluita ei aina haluta ottaa vastaan

Seinäjoen erityisopetuksen rehtori Ville Järvi kertoo ajan ilmiöitä olevan myös, että vaikka olisi palveluita, ei niitä välttämättä oteta vastaan. Tämä näkyy esimerkiksi erityissairaanhoidossa. Jos nuori ei apua halua, ei häntä voida pakottaa.

– Kodin ja vanhemmuuden roolia pitäisi jaksaa tukea ja pitää esillä. Pettymyksen sietokyky on laskenut, pienikin asia saattaa suistaa raiteiltaan.

Järvi muistuttaa, että vanhempien tulisi olla hyvin kartalla, millaisessa somemaailmassa lapset liikkuvat. Lapset muutoin käsittelevät asioita vain itsekseen.

– Vaikka haasteita on paljon, nuoret kaipaavat aitoa lähikontaktissa tapahtuvaa vuorovaikutusta niin kavereiden kuin myös kodin ja koulun aikuisten kanssa, summaavat Järvi ja Isotalo.

Aiheesta voi keskustella 21.9.20 kello 23.00 asti.

Lue myös: Jessica Kaatila kyllästyi kouluun kasilla: “Kun oli päivän pois, oli helppo olla toinenkin” – yläkouluikäisiä koulupudokkaita on vähintään 4 000

Lue seuraavaksi