1. yle.fi
  2. Uutiset

Rohkaiseva tutkimustulos Islannista: Yhdeksälle kymmenestä koronaan sairastuneesta kehittyi vasta-aineita ja ne kestivät ainakin 4 kuukautta

Islantilaistutkija sanoo Svenska Ylen haastattelussa, että aiemmissa tutkimuksissa oli mukana liian vähän potilaita.

koronavirus
Kuvassa otetaan verinäytettä.
Henkilöltä otettiin verinäyte vasta-ainetestiä varten heinäkuussa Pariisissa. Islantilaistutkimuksessa 1 215:lle positiivisen näytteen antaneelle tehtiin myöhemmin vasta-ainetesti ja havaittiin, että heistä 1 107 oli kehittänyt vasta-aineita.Yoan Valat / EPA

Yhä useammat tutkimukset viittaavat siihen, että koronavirukselle muodostuu vasta-aineita ja ne antavat immuniteetin ainakin joiksikin kuukausiksi. Islantilaisessa tutkimuksessa havaittiin, että vasta-ainetasot eivät laskeneet neljän testikuukauden aikana.

Asiasta kirjoittaa Svenska Ylen Pohjoismaiden-kirjeenvaihtaja Marianne Sundholm: 9 av 10 coronasjuka på Island blev immuna – forskare: För få patienter i tidigare studier

Runsaan 360 000 asukkaan Islanti on selvinnyt koronapandemiasta hyvin aktiivisen testauksen ja tehokkaan tartuntaketjujen jäljityksen ansiosta.

Islannin tarkka testausstrategia merkitsee myös, että maalla on ainutlaatuinen tutkimusotos. Islantilaisessa tutkimuksessa on saatu sekä koronatartunnan paljastavat PCR-testit että vasta-aineita selvittävät verikokeet peräti 1 200 potilaalta.

Islantilainen tutkimus on julkaistu The New England Journal of Medicine -lehdessä (siirryt toiseen palveluun).

Tutkimuksen lähtökohtana oli 30 000 koronatestatusta islantilaista. Heistä useimmilla ei ollut koronavirusta.

Kun 1 215:lle positiivisen näytteen antaneelle tehtiin myöhemmin vasta-ainetesti, havaittiin, että heistä 1 107 oli kehittänyt vasta-aineita.

– 91 prosenttia sairastuneista kehitti hyvän vasta-ainetason ja taso ei laskenut neljän kuukauden ajanjaksolla. Se on tärkeää, kun ajattelee pitkäaikaisen immuniteetin mahdollisuutta rokotuksen jälkeen, neurologi Kári Stefánsson sanoo Svenska Ylen haastattelussa.

Stefánsson on Decode genetics -yhtiön toimitusjohtaja. Yhtiö on muun muassa vastannut koronatestauksesta Islannissa.

Tähän asti on esiintynyt epäilyjä, että koronavirus ei antaisi sen sairastaneille kunnollista immuniteettia. Kári Stefánsson selittää tätä useiden tutkimusten liian vähäisillä potilasmäärillä.

– Tuloksemme ovat vastakkaisia parille aikaisemmalle tutkimukselle, jotka ovat perustuneet varsin vähäisiin potilasmääriin. Kiinassa tutkimus tehtiin 25 potilaalla ja Britanniassa 100 potilaalla. Meidän tutkimuksellamme on merkittävästi suurempi otanta.

Porträtt på Kári Stefánsson
Kári Stefánsson on Decode genetics -yhtiön toimitusjohtajaDecode genetics

Periaatteessa hyvä uutinen

Suomen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek katsoo, että kyseessä on hyvä uutinen mutta siihen sisältyy vielä epävarmuuksia.

– Epävarmuus liittyy siihen, että tiedeyhteisöllä ei ole vielä varmuutta suojan korrelaateista, toisin sanoen emme vielä tiedä, millaiset vasta-aineet tai soluvälitteinen immuniteetti suojaavat SARS-CoV-2 infektiolta. Lisäksi vasta-ainetesteille ei ole vielä yhtenäistä standardia.

– Testien tulkinnassa voi olla virhettä siinä mielessä, tiedämmekö varmasti, mitä ne vasta-aineet oikein mittaavat, Nohynek sanoo.

THL:n erikoistutkija, dosentti Merit Melin lisää, että iislantilaisessa tutkimuksessa käyteyt vasta-ainetestit olivat suorituskyvyltään hyvin tarkkoja ja vasta-aineita mitattiin usealle koronaviruksen rakenteelle. Vasta-ainetutkimuksen tuloksia voi pitää siis hyvin luotettavina.

Tutkimuksessa ei kuitenkaan mitattu neutraloivia vasta-aineita. Koska vain osa infektion seurauksena muodostuvista vasta-aineista on virusta neutraloivia, on näiden vasta-aineiden määrä on pienempi, ja siten neutraloivien vasta-aineiden määrä voi hiipua aikaisemmin.

Tällä hetkellä on ajateltu, että neutralisoivia vasta-aineita mittaavat testit kertoisivat luotettavimmin todellisesta suojatehosta.

Nämä ovat sellaisia vasta-aineita, joista tiedetään, että ne laboratorio-olosuhteissa pystyvät estämään viruksen kinnittymisen soluihin ja ajatellaan, että niillä on merkitystä suojalle kun ihminen kohtaa koronaviruksen luonnossa.

– Huoli näissä vasta-aineanalyyseissa on ollut se, että testi voi mitata myös sellaisia vasta-aineita, joilla ei ole suojan kannalta merkitystä tai toisaalta että ne ovat sellaisia, että ne ovatkin syntyneet kohtaamisista muiden koronavirusten kanssa, Hanna Nohynek sanoo.

Lisäksi pitää muistaa se, että tilanteissa joissa ilmaantuvuus on alhainen, ja käytetyn vasta-ainetestin ja käytetyn vasta-ainetestin tarkkuus ei ole täydellinen voidaan nähdä paljon niin sanottuja vääriä positiviisia.

– Jos nämä metodiset kysymykset jätetään sivuun, niin se että vasta-aineet säilyvät neljäkin kuukautta, se on hyvä viesti. Jos ne ovat suojaavia vasta-aineita, suojan kesto on pidempi kuin vain muutamia kuukausia.

Toisaalta muistisoluihin perustuvaa tai soluvälitteistä immuniteettia voi olla jäljellä silloinkin, vaikka vasta-aineet olisivat hiipuneet.

Epävarmuutta ovat lisänneet julkisuudessa olleet tapaukset, joissa taudin jo sairastanut on saanut sen uudelleen. Nohynek kehottaa panemaan tapaukset oikeaan mittaluokkaan.

– Jos ajattelee niitä miljoonia ihmisiä, jotka ovat sairastaneet koronan ja siitä selvinneet ilman tietoa uudesta oireisesta infektiosta, ja sitten niitä muutamia tapauksia, joiden on raportoitu saaneen taudin uudestaan, onhan se äärimmäisen harvinaista, Nohynek sanoo.

Joissakin näissä tapauksissa on myös epäselvää oliko kyse todellakin uudesta infektiosta, vaiko vain siitä että herkkä PCR –testi löysi pitkittyneen viruserityksen häntiä, ei niinkään uutta infektiota.

– Se minusta kertoo siitä, että taudin jälkeen saa suojan ainakin jonkin aikaa. Kuinka pitkään se suoja kestää, sitä emme tiedä, koska itse virus on Euroopassa kiertänyt vasta alkuvuodesta lähtien.

Kuvassa otetaan naiselta näytettä Turkin Ankarassa.
Naiselta otettiin näyte vasta-ainetestiohjelmaa varten kesäkuussa Turkin Ankarassa.EPA

Stefánsson luottaa vasta-ainemittauksiin

Tutkimus Islannissa jatkuu. Potilaat osallistuvat edelleen useisiin tutkimuksiin, jotta nähdään, kuinka kauan vasta-ainetaso pysyy korkeana.

Samalla selvitetään, seuraako koronaviruksesta pitkäaikaisia vaivoja kuten kroonista väsymystä, lihassärkyä, päänsärkyä ja kognitiivisten kykyjen heikkenemistä, kuten jotkut taudin sairastaneet ovat kertoneet.

Kári Stefánsson on varma asiastaan: vasta-ainemittaukset ovat varmin tapa nähdä, kenellä tosiaan on ollut koronavirus eikä mikään tavallinen influenssa.

Kesällä tuli yllätyksenä, miten harvoilla ihmisillä eri maissa on kehittynyt vasta-aineita koronavirukselle. Esimerkiksi vain viidellä prosentilla espanjalaisista havaittiin vasta-aineita.

Ruotsin kansanterveyslaitoksen raportin mukaan (siirryt toiseen palveluun) kesällä seitsemällä prosentilla ruotsalaisista oli vasta-aineita.

– Se tarkoittaa, että vain seitsemän prosenttia ruotsalaisista on saanut virustartunnan, Stefánsson sanoo.

Tegnell: kysymykseen ei ole vielä vastausta

Kuvassa on Anders Tegnell.
Anders Tegnell pitää islantilaista tutkimusta painavana.Pontus Lundahl / EPA

Puhuttaessa vasta-aineista suuri kysymys on, mitä se merkitsee toivotun laumaimmuniteetin kannalta.

Svenska Yle kysyi Ruotsin valtionepidemiologilta Anders Tegnelliltä, kuinka hän näkee islantilaisen tutkimuksen. Jos yli 90 prosenttia taudin sairastaneista saa vasta-aineita, kuinka se pitää nähdä suhteessa siihen, että niin harvoilla Ruotsissa on vasta-aineita?

– Se on erittäin hyvä kysymys, johon meillä ei oikeastaan ole vastausta juuri nyt, Tegnell sanoo.

Tegnellin mukaan vasta-aineiden esiintymisestä väestössä on vaikea saada hyvää kuvaa, koska tartunnat ovat levinneet yhteiskunnassa niin epätasaisesti.

Vasta-aineita kehittyy vasta joitakin viikkoja sairastumisesta. Niinpä osa vasta-ainetesteistä tehdään liian aikaisin ja siksi ne näyttävät negatiivista tulosta.

Karoliinisen instituutin aiemmin kesällä tekemän tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan sellaiset henkilöt, joilla on ollut koronan lievä versio, voivat olla T-soluimmuuneja uutta koronavirusta vastaan.

T-solut tuhoavat vieraita ja viruksen infektoimia soluja, ja ne ovat tärkeä osa immuniteettipuolustusta.

– Näimme kesällä erittäin nopean sairastuneiden määrän laskun Ruotsissa. Mehän uskomme sen ainakin osittain liittyvän siihen, että väestössä on merkittävää immuniteettia. Mutta sitä on vaikea sanoa, kuinka suurella osalla väestöä se on.

Tegnell pitää islantilaista tutkimusta painavana.

– Se on hyvin tehty ja hyvin edustava. Se puhuu sen puolesta, että hyvin suuri osa sairastaneista, jotka on todennettu PCR-tutkimuksella, saa vasta-aineita.

Stefánsson: Hätiköityjä johtopäätöksiä

Kári Stefánsson katsoo, että koronaviruksesta liikkuu monia väärinkäsityksiä. Osittain se on tutkijayhteisön syytä, sillä suuri osa tehdyistä tutkimuksista ei ole ollut riittävän korkeatasoisia, Stefánsson katsoo.

– Ihmiset kiirehtivät eteenpäin, tekivät hätiköityjä tutkimuksia ja vetivät johtopäätöksiä aivan liian pienistä tutkimusotoksista. Ajatellaan vaikka Kiinan vasta-ainetutkimusta. 1,4 miljardin asukkaan maassa tyydyttiin tutkimaan vasta-ainetasoja 25 potilaalla. Se ei vaadi erityisen korkeaa standardia.

Hän sanoo, että tutkimuksen laatu on alkanut parantua ja lähiaikoina tietämys COVID-19:stä kasvaa.

Kuvassa suojapukuihin pukeutuneet työntekijät poistuvat asunnosta.
Sairaanhoitohenkilökunta keräsi vasta-ainenäytteitä Ankarassa 15. kesäkuuta.EPA

Tanska aikoo testata 1,3 miljoonaa asukasta

Laajoja vasta-ainetutkimuksia on suunnitteilla myös Tanskassa, jossa aiotaan seuraavan viiden kuukauden aikana testata 1,3 miljoonaa kansalaista koronan vasta-aineiden varalta, kertoo Tanskan yleisradioyhtiö DR (siirryt toiseen palveluun).

Tarkoituksena on kartoittaa tartuntojen leviämistä ja selvittää muun muassa sitä, onko ihmisryhmiä, jotka saavat erityisen rajuja oireita.

Syksyn aikana miljoona tanskalaista saa kyselylomakkeen ja heistä 500 000:lle tarjotaan mahdollisuutta testiin. Helmikuussa kysely lähetetään vielä toiselle miljoonalle tanskalaiselle, joista 750 000 kutsutaan testeihin.

Lisäksi huhtikuusta lokakuuhun testataan 60 000 lääkintätyöntekijää. Marraskuussa testeihin yritetään saada yhteiskunnan haavoittuvampia jäseniä kuten alkoholisteja, huumausaineriippuvaisia ja kodittomia.

Lisää aiheesta:

Lue Svenska Ylen Pohjoismaiden-kirjeenvaihtajan Marianne Sundholmin juttu: 9 av 10 coronasjuka på Island blev immuna – forskare: För få patienter i tidigare studier

Tutkimus vahvistaa ensi kertaa: koronavirus voi tarttua ihmiseen kahdesti – muutama tapaus myös Euroopassa 25.8.2020

"Emme ehkä koskaan saavuta laumasuojaa", myöntää Anders Tegnell, mutta pitää Ruotsin laskeneita koronalukuja osoituksena strategiansa toimivuudesta 24.7.2020

Koronavirus lähes selätetty Islannissa ja Färsaarilla – turistikauden alkua mietitään jo 14.5.2020

Islannissa tehdään koronatestejä suhteessa eniten maailmassa – biopankki ottaa näytteitä myös täysin oireettomilta 23.3.2020

Aiheesta muualla:

New England Journal of Medicine: Humoral Immune Response to SARS-CoV-2 in Iceland (siirryt toiseen palveluun) 1.9.2020

Euronews: Iceland study on coronavirus immunity suggests COVID-19 antibodies last at least four months (siirryt toiseen palveluun) 2.9.2020

NBC News: COVID-19 antibodies may last for at least 4 months, Icelandic study suggests (siirryt toiseen palveluun) 2.9.2020

Bloomberg: Iceland Has Very Good News About Coronavirus Immunity (siirryt toiseen palveluun) 3.9.2020

The New York Times: Scientists See Signs of Lasting Immunity to Covid-19, Even After Mild Infections (siirryt toiseen palveluun) 16.8.2020

Yhdistyneiden kansakuniten alueellinen tiedotuskeskus: Islanti COVID-19-laboratoriona (siirryt toiseen palveluun) 9.4.2020

Lue seuraavaksi