1. yle.fi
  2. Uutiset

Janne “Rysky” Riiheläisen kolumni: Demokratia on taas puolustuskannalla, ja sen puolesta on taisteltava nyt

Maailma on liukunut jälleen vastakkainasettelun aikaan. Nyt taistelut käydään demokratian ja itsevaltiuden välillä, kirjoittaa Rysky Riiheläinen.

demokratia
Rysky Riiheläinen
Laura Railamaa / Yle

Valkovenäläiset marssivat sortokoneistoa vastaan. Kiinalainen Huawei ei kelpaa länsimaille 5G-verkon toimittajaksi. Populistit murentavat valtaan päästyään maidensa demokratiaa. Kaikissa näissä on kysymys pohjimmiltaan samasta, uudesta maailmanlaajuisesta vastakkainasettelusta.

Maailma on liukunut uuteen yhteiskuntajärjestelmien väliseen kamppailuun. Kyse ei ole kylmän sodan tapaan talousjärjestelmistä, vaan erilaisesta tavasta järjestää yhteiskunnallinen päätöksenteko.

Toinen tapa on demokratia ja toinen enemmän tai vähemmän autoritaarinen järjestys valtasuhteissa. Näiden järjestelmien erot heijastuvat lukemattomiin asioihin vähemmistöjen oikeuksista ympäristönormeihin ja tieteen asemasta sananvapauteen.

Kumpikin järjestelmistä haluaa toimia omalla tavallaan, eikä yhteentörmäyksiltä voi välttyä. Demokratiat haluavat oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia autoritaarisilta mailta. Nämä puolestaan haluavat demokratioiden ohittavan tarpeen tullen omat sääntönsä ja ihanteensa.

Yhteentörmäys näkyy karulla tavalla Valko-Venäjän tilanteessa. Omaa asemaansa suojeleva Vladimir Putin ei voi sallia demokratian etenemistä valtapiirissään.

Arvostettu talouslehti The Economist on vuodesta 2006 julkaissut maakohtaista demokratia-indeksiä (siirryt toiseen palveluun). Viimeisimmässä raportissa tilanne oli heikoin koko tutkimushistorian aikana. Demokratian tilaa seuraava kansalaisjärjestö Freedom House kuvaa raportissaan (siirryt toiseen palveluun) miten valtaan takertuvat poliittiset johtajat purkavat (siirryt toiseen palveluun)kansanvaltaa maissaan.

Kiina on viime aikoina lisännyt ulkopolitiikkansa aggressiivisuutta.

Vähän Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen entinen presidentti Richard Nixon varoitti seurauksista (siirryt toiseen palveluun), jos demokratia ei juurru Venäjälle. Hänen mukaansa se tarkoittaisi itsevaltaisuuden vahvistumista myös Kiinassa ja muualla. Nixon ennusti, että rakentuisi uudenlainen vastakkainasettelu demokratian, ja kuten hän asian ilmaisi, uuden despotismin välillä. Hän oli ikävän oikeassa.

Venäjä ja Kiina ovat nyt autoritaarisen maailman voimakaksikko. Venäjä on jo pitkään käynyt poliittista sotaansa länttä vastaan (siirryt toiseen palveluun). Kiina on viime aikoina lisännyt ulkopolitiikkansa aggressiivisuutta, pahimpana esimerkkinä Hongkongin demokratian romuttaminen (siirryt toiseen palveluun) väkivalloin.

Jari Ehrnrooth toi esiin kolumnissaan elokuussa näkemyksensä, miten Kiinan valtion kommunismi ja länsimainen liberalismi kamppailevat nyt maailman herruudesta. Tämäkin on osa kokonaisuutta, mutta kuvaa asetelmaa kapeasti.

Kilpailuasetelma tulee hyvin näkyviin kilpajuoksussa koronarokotteen kehittämiseksi. Voittaja tulee esittämään sen oman yhteiskuntansa elinvoimaisuuden todisteena. Kun rokotetta jaellaan, tulevat näkyviin paitsi erilaiset liittolaisuudet, myös ehdot, joilla kauppaa käydään. (siirryt toiseen palveluun)

Populisti etsii mielellään sisäisiä ja ulkoisia vihollisia.

Jakolinja demokratian ja itsevaltaisempien voimien välillä kulkee myös maiden sisällä. Läntisissä demokratioissa laita- ja äärioikeistolaiset populistit ovat usein olleet viehättyneitä johtajavaltaisuudesta.

Populisti etsii mielellään sisäisiä ja ulkoisia vihollisia. Populismi ylipäätään on usein ehdotonta ja toista mieltä olevat ulossulkevaa, kun taas demokratia on hankalasti yhteen sovitettavaa moniäänisyyttä.

Paras, tai pahin, esimerkki populismin vaaroista demokratialle on Unkari. Maa on sinällään demokraattisessa järjestyksessä muutettu ei-demokraattiseksi valtioksi.

Aiemmin Yhdysvallat mielsi itsensä demokratian esitaistelijaksi maailmassa. Presidentti Donald Trump on kuitenkin ollut käytännössä kaikkea muuta. Tempoilevat päätökset ulkopolitiikassa ja Trumpin viehtymys diktaattoreihin on antanut demokratianvastaisille toimijoille tilaa.

Trump on nimennyt osan kansastaan vihollisiksi ja vapaan median kansan viholliseksi.

Sisäpolitiikassa Trump on jatkuvasti rikkonut normeja (siirryt toiseen palveluun), joiden varaan toimiva demokratia aina rakentuu. Epädemokraattiselle johtajalle tyypillisesti Trump on nimennyt osan kansastaan vihollisiksi (siirryt toiseen palveluun) ja vapaan median kansan viholliseks (siirryt toiseen palveluun)i.

Trumpin taustavoimat ovat tehneet populistista myyräntyötään (siirryt toiseen palveluun) myös muualla maailmassa. Trump itse heikentää kansainvälistä järjestelmää halullaan irrottautua lähes kaikesta mahdollisesta monenkeskisestä yhteistyöstä NATOsta (siirryt toiseen palveluun) alkaen. Joe Biden puolestaan ilmoittaaa toimivansa (siirryt toiseen palveluun) kotona ja maailmalla demokratiaa ja liittolaisuuksia puolustaen, jos tulee valituksi.

Autoritaariset maat, Kiina etunenässä, ovat innolla mukana periaatteessa demokratiaa puolustavissa rakenteissa. YK:n ihmisoikeusneuvostoon kuuluvat muun muassa Kiina, Unkari, Qatar ja Kuuba. Erdoganin Turkki on demokraattisten maiden puolustusliiton Naton jäsen. Unkari vahvalle arvopohjalle rakennetun Euroopan unionin jäsen. Tämä asetelma vaarantaa niiden toimivuuden.

Suomi oli edellisessä vastakkainasettelussa Neuvostoliiton lemmikki, jonka osana oli YYA-sopimuksen hihnassa todistaa järjestelmien rauhanomaisesta rinnakkaiselosta. Nyt Suomi on osa Euroopan unionia, jonka koko olemassaolo perustuu nimenomaan demokratialle ja ihmisoikeuksille. Sinne kuuluu se Suomi, jota on rakennettu ja puolustettu yli sadan vuoden ajan.

Janne "Rysky" Riiheläinen

Kirjoittaja on joensuulainen bloggari, joka on aktiivinen turvallisuuspolitiikan keskustelija. Riiheläinen on vapaa toimija, joka ei ole sidottu mihinkään asemaan, organisaatioon tai ajatussuuntaan.

Aiheesta voi keskustella 23.9. klo 23.00 asti.

Lue seuraavaksi