1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. työtilat

Moni organisaatio pohtii toimitilojen pienentämistä ja muuttamista jo tänä syksynä – jatkossa yhä harvempi tekee töitä omalla työpisteellään

Valtio luopuu suuresta osasta omia toimistotilojaan ympäristösyistä.

työtilat
Linda Moorrees, markkinointikoordinaattori, Abloy Oy
Abloy Oy:n Markkinointikoordinaattori Linda Moorrees kannattaa toimiston muokkaamista.Ari Haimakainen / Yle

Jos olet tottunut omaan toimistohuoneeseen ja isoon työpöytään, jolle saa levittää tavarat, voit joutua pian pettymään ja luopumaan niistä. Etätyö koronaviruksen aikana on osoittanut, ettei Suomessa tarvita enää niin paljon toimistotiloja kuin aiemmin, koska suurimman osan toimistotöistä voi tehdä kotona tai vaikka kesämökin terassilla, kertovat yritysten ja julkisen hallinnon asiantuntijat.

Tulevaisuudessa toimistotiloja tarvitaan jopa puolet vähemmän kuin nykyään, arvioi valtion omistamia kiinteistöjä hallinnoiva Senaatti-kiinteistöt.

Abloy rakentaa ryhmätyötiloja

Yrityksistä muun muassa Abloy Oy on jo aloittanut toimistotilojen muutostyöt Joensuussa ja Espoossa. Jatkossa yritys muokkaa myös Oulun, Tampereen ja Turun toimitiloja.

Yrityksen henkilökunta halusi tiloista viihtyisämmät ja paremmat yhteisiä työskentelyhetkiä varten. Henkilökunta antoi paljon vinkkejä muutokseen. Neliömäärä pysyy samana, mutta toive on, että kun suurin osa tekee etätöitä muualla kuin toimistossa, toimiston tiloissa on aiempaa mukavampaa viettää aikaa ryhmätyön aikana. Henkilökohtaisten työpisteiden määrä vähenee.

–Valtaosalle työntekijöistä ei ole nimettyä paikkaa. Suunnitteilla on, että toimistolla paikan saisi varauksella ja kun varaus loppuu, joku muu voisi tulla siihen töihin, sanoo Abloyn henkilöstöjohtaja Petri Lempiäinen.

Yrityksen markkinointikoordinaattori Linda Moorrees kannattaa muutosta.

–Toimiston muutos antaa työntekijöille enemmän mahdollisuuksia tutustua toisiin ja oppia työskentelemään erilaisessa ympäristössä kuin tavallisessa toimistossa.

Taukotila Abloyn Joensuun tehtaalla
Abloy Oy:n toimistotiloissa on myös alueita virkistäytymiseen.Ari Haimakainen / Yle

Ympäristöystävällisempää pienemmissä neliöissä

Valtiolla on tällä hetkellä toimistotilaa käytössä keskimäärin noin 20 neliömetriä henkilötyövuotta kohden. Tilatarve voi jopa puolittua työn tekemisen tapojen muuttuessa.

Valtion toimistotiloja on jo kuuden vuoden ajan muokattu monitilaympäristöiksi. Toimistot ovat avoimempia työtiloja, joissa on paikkoja sekä toisten kanssa keskusteluun että keskittymistä vaativaan työhön, kertoo kertoo toimialajohtaja Riitta Juutilainen Senaatti-kiinteistöiltä.

Toimitiloja pienennetään ennen kaikkea ympäristösyistä. Valtio on sitoutunut hiilineutraalisuustavoitteisiin myös omissa toimitiloissaan, sanoo Juutilainen. Vähän käytetyn tilan lämmittäminen ja huoltaminen tuottaa paljon päästöjä. Pelkkä tulostamisen vähentäminen ja valojen sammuttaminen ei ole niin suuri ekoteko kuin usein luullaan.

–Suurin vaikutus ympäristölle on sillä, kuinka paljon tilaa käytetään, Juutilainen sanoo.

Joensuussa viisi valtion toimijaa muuttaa saman katon alle vuonna 2022. Samassa osoitteessa ovat sen jälkeen Tulli, Ely-keskus, Palkeet, Te-palvelut ja Aluehallintovirasto. Uusissa tiloissa ei ole nimikoituja toimistopaikkoja, ja sinne tulee myös yhteiskäyttötila, jossa valtion työntekijä, joka asuu missä tahansa Suomessa, voi halutessaan työskennellä. Tavoitteena on toteutettaa valtakunnanlaajuinen valtion yhteisten työympäristöjen verkosto..

–Ei ole enää tarkkaa, missä päin Suomea on lähin toimipiste, sanoo Senaatti-kiinteistöjen aluejohtaja Jyrki Reinikainen.

Enemmän suunnittelua

Etätyön tekeminen vaatii työntekijältä työpäivän suunnittelua, sanoo Senaatti-kiinteistöjen Riitta Juutilainen. Tekijän pitää havainnoida, milloin ja missä työympäristössä työ sujuu parhaiten. Jos kotona on paljon häiriötä, kannattaa työt tehdä toimistolla tai toisinpäin.

Kaikille avoimessa työtilassa pitää olla selkeät käyttäytymissäännöt, sanoo Aulikki Panu-Ohtamaa, Rastor-Instituutin Oulun aluejohtaja. Hän on työssään perehtynyt työhyvinvoinnin lisäämiseen.

Työntekijät sopivat yhdessä, voiko esimerkiksi puhelimissa pitää äänet päällä. Samoin kannattaa sopia, saako samassa työtilassa jutella työkavereiden kanssa vai onko juttelupaikka vaikka kahvila tai ruokala.

–Vaikka osa työntekijöistä sanoo, että ärsykkeet eivät häiritse, aivot kuormittuvat silti jatkuvista äänistä taustalla. Tämä vaikuttaa keskittymiskykyyn, Panu-Ohtamaa sanoo.

Kaikki työntekijät eivät halua sekoittaa kodin arkea työntekoon. Siksi työnantajan on hyvä tarjota mahdollisuutta tehdä töitä toimistolla.

– Tulevaisuudessa yhteisöllisyydestä voi tulla aiempaa merkittävämpi valtti työpaikalle, koska moni haluaa tavata muita työssä, Panu-Ohtamaa toteaa.

Jos työntekijät eivät näe usein, pitää heidän välilleen rakentaa luottamusta tietoisesti, sanoo Riitta Juutilainen. Välillä tavataan ja sovitaan, milloin toimistolla oleminen on tarpeen työn sujumisen tai me-hengen takia.

Lue lisää:

Huomasitko? Työaika lyheni jo: Suomalainen uhraa elämästään työlle nyt selvästi pienemmän osuuden kuin 90-luvulla

Etätöitä tehty jo melkein puoli vuotta, eikä yhteydenpito vieläkään suju – koulutukselle edelleen kova tarve

Ennen sovittiin etätöistä, nyt sovitaan milloin pitää olla läsnä – etätyö tuli jäädäkseen ja kyselyn mukaan se on monelle hyvä uutinen

Lue seuraavaksi