1. yle.fi
  2. Uutiset

Kaasuputkikiista toi Itämeren lomakohteeseen aavelaivan – paine Nord Stream 2 -hanketta kohtaan kasvaa Saksassa, mutta pikkukaupungissa putkea kannatetaan

Venäläisen oppositiovaikuttajan myrkytyksen jälkeen Saksan putkihanke Venäjän kanssa näyttää kiusalliselta.

Venäjä
Kuvassa on Mukran-niminen satama Saksan Sassnitzissa.
Venäläinen putkenlaskualus Akademik Tserski odottaa Mukranin satamassa Sassnitzissa kaasuputken rakennustöiden jatkumista. Clemens Bilan / EPA

SASSNITZ Pienen saksalaisen rannikkokaupungin Sassnitzin satamalaituriin ilmestyi kesällä venäläinen laivahotelli.

Se sai nopeasti paikallismediassa lempinimen aavelaiva.

Aavelaiva siksi, ettei kukaan oikein halua kertoa, miksi laiva on kaupungissa ja keitä ovat siellä majoittuvat työmiehet.

Laivan nimeen on kirjailtu kyrillisin kirjaimin Rossini. Syyskuun aurinko pitää lämpötilan yli 20 asteessa vielä iltakuuden jälkeen, kun rakennustyömiesten joukko tuodaan bussilla alukselle.

– Olemme turisteja ja maksamme oman matkamme täällä, selittää puhemieheksi esittäytyvä kroatialainen laivan laskusillalla.

Huomautan, että hänen takanaan näkyy iso joukko miehiä rakennustyövaatteissa.

– Et usko siis. No, me olemme LGBT-yhteisö, mies jatkaa.

Hän selittää, että he ovat seksuaalivähemmistöjen edustajia, jotka tykkäävät pukeutua univormuihin. Taitaa Nord Stream 2 -putkihankkeesta puhuminen olla Saksassa yhtä vaikeaa kuin homojen asemasta puhuminen Venäjällä, vitsailen takaisin.

– Juuri näin! Olen pahoillani, mutta en voi sanoa mitään.

Mies vetoaa perheensä ja työpaikkansa puolesta ja kehottaa kääntymään niiden puoleen, joiden käsissä putkihankkeen kohtalo on.

– Kysy Angela Merkeliltä tai Vladimir Putinilta, he tietävät vastauksen. Minä olen vain yksi aaveista, hän sanoo viitaten laivan lempinimeen.

Satamalaiturissa oleva laivahotelli, jossa asuu työmiehiä.
Kesällä Sassnitzin satamaan saapui laivahotelli, joka sai pian lempinimen aavelaiva. Nord Stream 2 -putkihankkeen rakennustyömiehet majoittuvat siellä.Suvi Turtiainen / Yle

Paikalliset välttelevät putkesta puhumista

Itämeren rannikolla Rügenin saarella sijaitseva pieni Sassnitz on noussut keskelle maailmanpolitiikkaa lähivesille rakennettavan Nord Stream 2 -kaasuputken vuoksi.

Putkihanke on Saksan ja Venäjän yhteinen, ja sillä on koko historiansa ajan ollut kiivaita vastustajia Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Vuodenvaihteessa Yhdysvaltain hallinto määräsi pakotteita Nord Stream 2 -hankkeessa mukana olevia yhtiöitä vastaan. Yhdysvaltain mukaan putki lisää Euroopan riippuvuutta Venäjästä.

Nordstream 2 -kaasuputken reitti Itämerellä.
Samuli Huttunen / Yle, Harri Vähäkangas / Yle

Pakotteet ovat todennäköisesti syy siihen, miksi mysteerilaiva Rossini lipui Sassnitzin satamaan. Pakotteiden myötä kaasuputkea Itämeren pohjaan laskenut sveitsiläisyhtiö Allseasin alus vetäytyi projektista, ja tilalle tuotiin venäläisalus Akademik Tserski.

Se seisoo laiturissa Sassnitzin Mukran-satamassa. Juuri siellä aavelaivan miehet tekevät töitä.

Alukselta kuuluu jatkuva pauke rantaan asti. Nord Stream 2:n edustaja kertoi Ylelle sähköpostitse aiemmin kesällä, että rakennustyöt seisovat tällä hetkellä. Mutta syytä viivästykseen ei haluttu kertoa.

Satamassa tavatut paikalliset sanovat, että laiva pitää vielä uudistaa putkenlaskua varten sopivaksi.

Muuten koko hanketta tuntuu Sassnitzissa ympäröivän vaikemisen muuri.

Satama-alueelle on pinottu suuret määrät kaasuputken paloja. Yksi putki on 12 metriä pitkä ja painaa 24 tonnia. Paino pitää putken meren pohjassa.

Sataman vartijat kieltävät kuvaamasta putkia. Kahvilayrittäjä sanoo, ettei hän voi kommentoida, koska heitä on kielletty puhumasta.

– Ja se on hyvä asia, sillä kukaan ei tiedä, mitä putkelle nyt tapahtuu, yrittäjä sanoo lukitessaan pientä kuppilaansa päivän päätteeksi.

Kuvassa on putkia Mukranin satamassa Saksassa.
Nord Stream 2 -kaasuputkesta on rakentamatta enää kuutisen prosenttia eli noin 160 kilometriä. Loput putkenosat odottavat Mukranin satamassa Sassnitzissa töiden jatkumista.Clemens Bilan / EPA

Myrkytys sai putkihankkeen näyttämään kiusalliselta

Yhdysvaltain pakotteet olivat vasta alkusoittoa. Nyt Nord Stream 2:n tielle on nousemassa uusi este.

Syy siihen on venäläisen oppositiovaikuttajan Aleksei Navalnyin myrkytysyritys Venäjällä.

Navalnyia hoidetaan berliiniläisessä sairaalassa. Saksan mukaan on selvää, että hänet yritettiin murhata kemiallisella aseella, novitšok-hermomyrkyllä. Novitšok-myrkyn käyttäminen on yleensä liitetty Venäjän turvallisuuspalveluihin eli vallan ytimeen.

Myrkytyksen jälkeen Saksan johdon puheet Venäjää kohtaan kovenivat selvästi.

– Tämä on vakava kysymys, johon vain Venäjän hallitus voi vastata ja johon sen pitää vastata, liittokansleri Angela Merkel sanoi syyskuun alussa.

Hermomyrkkylöytö käynnisti välittömästi keskustelun siitä, millaisilla pakotteilla Venäjää voitaisiin painostaa selvittämään Navalnyin myrkytys.

Merkel oli jo aiemmin sanonut, että Saksa haluaa yhteiset vastatoimet eurooppalaisten liittolaistensa kanssa.

Vain parissa päivässä koko pakotekeskustelu tiivistyi Nord Stream 2 -putkihankkeen ympärille.

Kuuntele podcast:

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa käydään Sassnitzin lisäksi Siperiassa.

Saksa oli valmis maksamaan miljardin putken turvaamiseksi

Keskustelu on Saksalle erityisen kiusallinen, sillä Saksa on jääräpäisesti ja monien Euroopan maiden vastustuksesta huolimatta ajanut yhteistä putkea Venäjän kanssa.

Saksa on keskellä energiauudistusta ja ajaa parhaillaan alas ydinvoimaa sekä hiilivoimaa. Kaasua on pidetty ylimenovaiheen ratkaisuna energiavarmuuden takaamiseksi.

Keskiviikkona Die Zeit -lehti uutisoi (siirryt toiseen palveluun), että Saksan valtiovarainministeri Olaf Scholz oli tarjoutunut tukemaan miljardilla eurolla nesteytetyn maakaasun terminaalien rakentamista, jos Yhdysvallat luopuisi putken vastaisista toimista. Yhdysvallat haluaisi tuoda nykyistä enemmän kaasua Eurooppaan.

Valtiovarainministeri Scholz teki tarjouksensa ennen Navalnyin myrkytystä. Se kuitenkin kielii siitä, miten vakaa tahto Saksan poliittisella johdolla on ollut viedä Venäjän kanssa sovittu kaasuputkihanke maaliin asti.

Etenkin Scholzin sosiaalidemokraattisessa puolueessa on perinteisesti uskottu siihen, että tiiviit kauppasuhteet Venäjän kanssa voisivat edesauttaa Venäjää muuttumaan helpommaksi naapuriksi.

Navalnyin myrkytys vaikuttaa räjäyttäneen käsityksen ainakin osittain. Nyt kaasuputkesta on tulossa symboli Saksan Venäjä-politiikan epäonnistumiselle.

Lue myös: Suomalaisprofessorit: Kiistelty venäläinen kaasuputki valmistuu myrkytyskohusta huolimatta – "Tämä on raadollista, mutta näin se vain on"

Euroopan komission saksalainen puheenjohtaja Ursula von der Leyen lähetti keskiviikkona linjapuheessaan selvän viestin niille, jotka vielä uskoivat putkihankkeen lähentävän Venäjää ja Eurooppaa.

Von der Leyen sanoi, että oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin myrkytys Venäjällä ei ole yksittäistapaus vaan osa laajempaa kuviota.

– Tämä kuvio ei ole muuttumassa, eikä mikään putkilinja muuta sitä, von der Leyen sanoi.

Kalastaja-alus lähdössä vesille Sassnitzin satamasta.
Sassnitzin keskustan satama. Kaupunki elää turismista, kalastuksesta ja muutaman kilometrin päässä olevasta Mukranin satamasta.Suvi Turtiainen / Yle

Entisen Itä-Saksan alueella luotetaan yhä Venäjään

Sassnitz sijaitsee entisen Itä-Saksan alueella Mecklenburg-Etu-Pommerin osavaltiossa. Suhteet Venäjään ovat olleet alueella tiiviit myös kylmän sodan jälkeen.

Puoli seitsemältä aamulla paikallinen kalastaja Jens Engelbrecht on juuri palannut mereltä ja perkaa päivän saalista kalastusaluksessaan. Hän kiroaa laivan uumenista Yhdysvaltain presidentin, amerikkalaisen kaasun ja päälle vielä amerikkalaisen ruokakulttuurin.

Engelbrecht haluaa, että Nord Stream 2 rakennetaan valmiiksi. Yhdysvaltain pakotteita hän pitää vain yrityksenä tehdä tilaa amerikkalaiselle kaasulle Euroopan markkinoilla.

–Rakastan venäläistä kaasua! Sitä meille on tullut jo vuosikymmenien ajan, Engelbrecht sanoo.

– Se on joka tapauksessa parempaa kuin amerikkalaisten paskakaasu.

Paikallinen kalastaja purkaa päivän saalista kalastaja-aluksen sisällä.
Kalastaja Jens Engelbrecht perkaa aamun saalista Sassnitzin satamassa. Hänen mukaansa Venäjään voi luottaa.Suvi Turtiainen / Yle

Sassnitzin kaupungintalolla pormestari Frank Kracht sanoo suurin piirtein saman, mutta diplomaattisemmin muotoiltuna.

Kracht katsoo, että kaasuputki pitää rakentaa valmiiksi. Hänen mukaansa Venäjään on voinut aina luottaa kauppakumppanina.

– He ovat pitäneet sanansa joka asiassa, Kracht sanoo.

Amerikkalaiset sen sijaan ovat käyttäytyneet tavalla, joka ei Krachtin mukaan kuulu normaaliin kumppanuussuhteeseen. Kracht näyttää kopiota kirjeestä, joka saapui Sassnitziin elokuun alussa.

Siinä kolme republikaanisenaattoria uhkailee Sassnitzia uusilla pakotteilla, jos kaupungin pääosin omistama satama vielä jatkaa Nord Stream 2 -hankkeen rakennustöiden edesauttamista.

Kirje on esimerkki siitä, miten Saksalla on tällä hetkellä hankalat suhteet paitsi Venäjän myös Trumpin hallinnon kanssa.

Pormestarin mukaan kirje tuli väärään osoitteeseen. Se olisi pitänyt lähettää Angela Merkelin johtamalle Saksan liittohallitukselle.

– Poliittinen päätös oli hallituksen, Kracht sanoo.

Pormestari näyttää kirjettä, jossa kaupunkia uhataan pakotteilla kaasuputken vuoksi.
Sassnitzin pormestari Frank Kracht esittelee kopiota Yhdysvalloista saapuneesta kirjeestä, jossa kaupunkia uhkaillaan pakotteilla. Syynä on Nord Stream 2 -kaasuputki, jonka rakennustöiden logistiikkaa hoidetaan Sassnitzista käsin.Suvi Turtiainen / Yle

Päätös on nyt Saksan ja Angela Merkelin

Saksan hallitus on korostanut putkihankkeen olevan talousprojekti, mutta viimeistään Navalnyin myrkytyksen jälkeen koko hanke on silkkaa politiikkaa.

Saksan on vaikea perustella EU-kumppaneilleen muita Venäjän-vastaisia pakotteita, jos se samaan aikaan jatkaa putkihankkeen puolustamista.

Päätös on täysin Saksan ja lopulta Angela Merkelin, koska myös putkihanke on Saksan eikä EU:n projekti Venäjän kanssa. Se, miten Eurooppa nyt vastaa Venäjälle, riippuu Saksasta.

Saksassa on arvioitu, että kaasua saataisiin toimitettua tarpeeksi esimerkiksi Ukrainan kautta ilman Nord Stream 2 -putkeakin. Venäjälle putken kaatuminen olisi ennen kaikkea diplomaattinen ja poliittinen isku.

Toinen kysymys on se, osuisiko Nord Stream 2:n ottaminen pakotteiden kohteeksi oikeaan maaliin.

Pormestari Kracht muistuttaa, että hankkeen jäädyttäminen iskisi paitsi Venäjään, myös niihin lukuisiin eurooppalaisyhtiöihin, jotka ovat putkeen sijoittaneet.

Julkisuudessa olevien tietojen mukaan esimerkiksi energiayhtiö Uniper on sijoittanut putkihankkeeseen 950 miljoonaa euroa.

Uniperin pääomistaja taas on suomalainen Fortum.

Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin kello 23:een saakka.

Lue lisää: Saksassa väläytellään Nord Stream -putken kytkemistä Navalnyin tapaukseen

Lue seuraavaksi