1. yle.fi
  2. Uutiset

Kun seuraava pandemia iskee, Suomi on valmis – kasvomaskeista ja suojatakeista tulee metsäteollisuuden uusi jättibisnes

Suomeen on perusteilla poikkeuksellinen yritysten yhteenliittymä, joka valmistelee biopohjaisten kasvomaskien, suojatakkien ja muiden suojavarusteiden tuotantoa.

hengityssuojaimet
Sairaanhoitaja Mia ja lähihoitaja Leena odottavat potilaita Malmin korona-asemalla.
Terveydenhuollon henkilökunnan suojavarusteet valmistetaan nykyisin fossiilista raaka-aineista, ja ne voitaisiin korvata lähivuosina kotimaisilla biopohjaisilla tuotteilla. Mårten Lampén / Yle

Puupohjaista tekstiilikuitua valmistavia tehtaita saattaa syntyä Suomeen lähivuosina useita. Samalla Suomessa voidaan korvata nykyisin fossiilisista aineista tehtäviä suojavarusteita biopohjaisilla materiaaleilla.

Perusteilla olevan yritysten yhteenliittymän tarkoituksena on aloittaa Suomessa niin laaja tuotanto, että kertakäyttöisten infektiosuojien valmistuksessa oltaisiin omavaraisia ja tuotteita riittäisi myös vientiin.

– Koronapandemia on päällä nyt ja varusteiden tarve sen mukainen, mutta tuotannon käynnistämiseen kuluu aikaa muutama vuosi. Meillä on tässä pitkäkestoinen näkökulma, sanoo apulaisprofessori Paulus Torkki Helsingin yliopistosta.

LUT-yliopiston akatemiatutkija Katri Laatikainen.
Akatemiatutkija Katri Laatikainen LUT-yliopiston laboratoriossa Lappeenrannassa.Kalle Purhonen / Yle

Suomi soveltuisi biopohjaisten suojavarusteiden tuotantoon erinomaisesti, sillä raaka-ainetta on tarjolla yllinkyllin. Tällä hetkellä puumassasta saatavasta selluloosasta, ligniinistä ja hemiselluloosasta pystytään hyödyntämään vain osa. Myös maataloudesta löytyisi sopivia raaka-aineita.

– Me tutkimme miten maa- ja metsätalouden sivuvirtoja voidaan hyödyntää suojavarusteiden valmistuksessa, sanoo akatemiatutkija Katri Laatikainen LUT-yliopistosta.

Biopohjaisista suojavarusteista voi hyvinkin tulla uusi metsäteollisuuden kivijalka tulevaisuudessa, kun muoville etsitään korvaajaa.

Lue myös: Kun hengityssuojaimet vietiin käsistä, suomalaistutkijat saivat idean aikuisten vaipoista – nyt kaavaillaan jo tuotannon aloittamista

Suomalaisyritykset aikovat valmistaa tuotteita yhteistyössä

Kuitupohjaisia tuotteita jo nykyisin valmistavista yrityksistä esimerkiksi Ahlstrom-Munksjö, Tekstiimi Industrial ja Lifa Air ovat kiinnostuneita lähtemään mukaan yhteenliittymään.

Yritysten tavoitteena on kaupallistaa tällä hetkellä vielä laboratorioissa tehtävää tutkimusta. Laboratorio-olosuhteista olisi tarkoitus siirtyä mahdollisimman nopeasti koelaitoksissa tehtävään valmistukseen, ja pian sen jälkeen käynnistettäisiin massatuotanto tehtaissa.

Hakkuukone kaataa ja pilkkoo puita.
Selluksi päätyvästä kuitupuusta voidaan pian valmistaa biopohjaisia suojavarusteita. Mikko Savolainen / Yle

– Aluksi meidän täytyy päättää keskitymmekö kaiken kansan maskeihin, kirurgisiin suojaimiin, vai korkeamman tason FFP2- ja FFP3 -suojaimiin, sanoo tutkimushanketta vetävä akatemiatutkija Katri Laatikainen LUT-yliopistosta.

Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto johtaa Business Finlandin rahoittamaa Bioprot-tutkimushanketta. Mukana ovat myös Helsingin yliopisto ja LAB-ammattikorkeakoulu. Konsortioon on tässä vaiheessa ilmoittautunut mukaan kymmenkunta suomalaisyritystä, mutta määrä voi vielä muuttua.

– Meille on tulossa mukaan yrityksiä kaikkiin arvoketjun vaiheisiin, ja se tarkoittaa, että tästä voisi tulla täysin kotimainen tuote. Huoltovarmuuden kannalta asia on erittäin merkittävää.

Kuitukankaan valmistamisessa tarvitaan uudenlaisia koneita. Niitä valmistettaisiin Suomessa, koska nykyiset muovipohjaisia raaka-aineita kankaan valmistuksessa käyttävät tuotantolinjat eivät välttämättä sovellu biopohjaisille raaka-aineille.

Tutkimuksessa kehitetään myös suojavarusteissa käytettävää pinnoitetta, joka torjuu mikrobeja.

Biopohjaiset suojavarusteet olisivat uusi tuoteryhmä esimerkiksi maalinvalmistaja Teknokselle ja tuotteita markkinoivalle Bernerille.

Puolustusvoimat ja Millog rakensivat koelaitoksen, jossa testattiin käytettyjen hengityssuojainten puhdistamista vetyperoksidihöyrytyksellä.
Puolustusvoimat ja Millog rakensivat keväällä koelaitoksen, jossa testattiin käytettyjen hengityssuojainten puhdistamista vetyperoksidihöyrytyksellä.Puolustusvoimat

Jätteen määrä vähenee murto-osaan

Tällä hetkellä kertakäyttöiset suojavarusteet päätyvät hävitettäviksi, ja myös biopohjaiset varusteet tullaan aluksi hävittämään tai puhdistamaan.

Puolustusvoimille kunnossapito- ja tukipalveluita tuottava Millog Oy tarjoaisi yhteenliittymässä suojainten turvallista puhdistusta.

– Kyse on biovaarallisen jätteen käsittelystä. Meidän roolimme on selvittää, onko puhdistus taloudellisesti kannattavaa ja toisaalta kehittää puhdistusta huoltovarmuuden tarpeisiin, sanoo uusien liiketoimintojen johtaja Manu Skyttä Millog Oy:sta.

Puolustusvoimien järjestämässä kokeilussa onnistuttiin tänä keväänä puhdistamaan käytettyjä hengityssuojaimia vetyperoksidihöyrytyksellä. Puhdistaminen vähentäisi suojaimista syntyvän jätteen määrää.

Tämä kuitenkin edellyttää lainmuutosta.

Puolustusvoimat ja Millog testasivat käytettyjen hengityssuojainten puhdistamista vetyperoksidihöyrytyksellä.
Millog voi käynnistää käytettyjen hengityssuojainten puhdistuksen nopeasti, mikäli puhdistus on taloudellisesti kannattavaa ja laki sen sallii. Puolustusvoimat

Business Finlandilta haetaan tukea

Yhteenliittymän perustaminen on poikkeuksellinen hanke Suomessa, jota vauhdittaa koronapandemia. LUT-yliopisto käynnisti vasta alkukesästä suojavarusteiden valmistamista koskevan tutkimuksen, ja sen ympärille on syntymässä muutamassa kuukaudessa yritysten yhteenliittymä.

Yritykset päättävät vuoden loppuun mennessä lähtevätkö ne mukaan yhteenliittymään. Toiminnan käynnistämiseen rahoitusta on tarkoitus hakea Business Finlandilta.

Lue seuraavaksi