1. yle.fi
  2. Uutiset

Matkailun asiantuntija: Kukaan ei tiedä, miten Suomeen pääsee – matkailu-ala tarvitsee selkeät säännöt, joiden pohjalta rakentaa

Paitsi matkailuyritykset myös matkanjärjestäjät odottavat selkeitä linjauksia, joiden mukaan toimia.

matkailu
Nina Forsell Lapin matkailuelinkeinon toimitusjohtaja
Lapin matkailuelinkeinon liiton toiminnanjohtaja Nina Forsell ruoti matkailun tulevaisuutta toimittaja Pekka Viinikan haastattelussa perjantaina.Maija-Liisa Juntti / Yle

Lapin matkailuelinkeinon liiton toiminnanjohtaja Nina Forsell sanoo, että matkailuyritykset janoavat edelleen selkeitä ohjeita siitä, miten ulkomaalaiset matkailijat voisivat tulla turvallisesti Suomeen.

– Valitettavasti on ollut suurta epätietoisuutta siitä, miten Suomeen pääsee. Ensisijassa sitä on ollut paikallisten matkailuyritysten parissa, mutta entistä enemmän nyt myös matkanjärjestäjien keskuudessa haluttaisiin saada selvyys siitä, että talven matkat voidaan toteuttaa. Se on vielä suuri kysymysmerkki, valitettavasti, Forsell sanoi perjantaina Ylen suorassa verkkolähetyksessä.

Katso lähetys: Voidaanko matkailualan romahdus vielä estää? Miltä näyttää Lapin matkailu koronan jälkeen? Asiantuntijat vastaavat

Nina Forsellin mukaan hallituksen linjaus ilmaantuvuusrajan nostosta 25:een oli hyvä asia, mutta suunniteltu tuplatestaus ja karanteeni herättävät hämmennystä.

Forsellin mielestä linjasta pitäisi saada selkeä mahdollisimman nopeasti.

– Tuntuu, että on tosi paljon erilaisia tulkintoja, joten on tärkeää saada sellaiset selkeät linjaukset, että ne mahdollistavat matkailun. Tämä on hyvin tärkeä asia Lapille.

Erityisen vaikea kysymys on vaatimus kolmen päivän karanteenista, sillä Forsellin mukaan se estää matkailupalvelujen käytön eli käytännössä loman viettämisen.

Olo on kuin olisi pudotuspelissä häviöllä

Koronakriisi on saanut matkailu-alan toimijat kehittämään jo uutta toimintaa ja palveluja.

Kansainvälisille matkailijoille aktiviteettejä järjestävässä Villi Pohjola -yhtiössä ryhdyttiin tekemään ns. hybridistrategiaa. Toimitusjohtaja Sami Päivike sanoo, että keväällä haettiin aktiivisesti vaihtoehtoisia liiketoimintamuotoja, joilla voitaisiin saada korvaavaa kassavirtaa koronakriisin keskellä.

 Villi Pohjola Oy:n toimitusjohtaja Sami Päivike
Villi Pohjola Oy:n toimitusjohtaja Sami Päivike vertaa koronakriisiä tilanteeseen, jossa jääkiekkojoukkue on häviämäisillään tärkeän turnauksen: silloin teroitetaan hokkarit ja mennään täysillä päätyyn.Maija-Liisa Juntti / Yle

– Fakta on se, että talvikausi näyttää aika haastavalta, mutta jos ei olisi tehty mitään, talvikausi näyttäisi erittäin haastavalta.

Villi Pohjola on tehnyt viime aikoina isoja investointeja, ja koronakriisi vie tulopohjan minimiin ainakin toistaiseksi. Päivike vertaa tilannetta lätkäturnaukseen, jossa ollaan 4–2 tappiolla pudotuspelissä.

– Silloin teroitetaan hokkarit ja mennään täysillä päätyyn ja pelataan oma vaihto mahdollisimman hyvin. Eli ollaan rohkeita, tehdään investointeja, uskotaan tulevaan, haetaan vaihtoehtoja ja käytetään mahdolliset puskurirahastot rakentamiseen.

Päivike kertoo, että yhtiölle on muodostunut liikennöinti-, korjaamo- ja huoltopalveluja, joita se tarvitsee itse matkailuyhtiönä, mutta joita se myy nyt myös ulkopuolisille asiakkaille. Lisäksi Villi Pohjola on ryhtynyt paketoimaan ulkomaalaisille matkailijoille suunnattuja palveluja uudelleen niin, että ne käyvät kaupaksi kotimaisille asiakkaille.

Voidaanko jatkuvan kasvun tiellä jatkaa?

Lapin yliopiston apulaisprofessori, matkailututkija Outi Rantala pitää matkailualan ahdinkoa poikkeuksellisena, vaikka maailmanlaajuisia kriisejä on ollut aikaisemminkin.

– Toki se näyttää aivan kamalalta monien sellaisten ihmisten näkökulmasta, jotka työskentelevät tai ovat yrittäjänä matkailualalla. Onhan tässä kyse työpaikoista, elinkeinosta ja tulevaisuudesta.

Mutta kun etsitään keinoja selvitä nykyisestä kriisistä, tulisi Rantalan mukaan pohtia samalla myös keinoja selvitä tulevaisuudessa odottavista haasteista. Yksi esimerkki on ilmastonmuutos, joka pakottaa matkailualankin miettimään asioita uudelleen.

– Matkailututkimuksen puolella on pitkään pohdittu, voidaanko jatkuvan kasvun ideologiassa jatkaa. Esimerkiksi teknologinen kehitys ei tule koskaan täysin kompensoimaan lentoliikenteen kasvua. Vaikka tämä tilanne on ollut aivan järkyttävä Lapin matkailuelinkeinon suhteen, niin tämä on myös tarjonnut tilaisuuden ajatella näitä asioita uudestaan, Rantala avaa.

Lapin yliopiston apulaisprofessori, matkailututkija Outi Rantala
Matkailututkija Outi Rantala muistuttaa, että koronakriisin vuoksi ei pidä unohtaa matkailualan muita ongelmia.Jyri Tynkkynen / Yle

Hädässäkään ei kannata tuhota mainetta

Samaan tapaan kuin hukkuva takertuu oljenkorteen, moni yritys saattaa nyt etsiä paniikinomaisesti pelastusta uhkaavalta konkurssilta. Silloin saatetaan päätyä käyttämään ratkaisuja, jotka eivät ole hyviä pitkän aikavälin näkökulmasta.

Esimerkiksi jos Lapin imago kolhiintuu halpamyynnin ja palvelun heikkenemisen seurauksena, hyvä maine saattaa olla mennyttä pitkäksi aikaa.

– Aikaisemminkin on ollut tuhkapilvistä ja terroristihyökkäyksistä aiheutuneita katkoksia matkailussa, mutta aina on kuitenkin palattu samaan. Nyt pitää miettiä uudenlaisia näkökulmia, esimerkiksi uusia toimijoita, kuten erilaisia järjestöjä, ja miten voimme monipuolistaa matkailutarjontaa, Rantala sanoo.

Lue myös:

Onko matkailijan toinen koronatesti turha? Matkailualan tilaaman mallinnuksen mukaan ministeriön linjaamalta tuplatestaukselta putoaisi pohja

Lohi: Hallituksessa neuvotellaan vielä Lapin matkailusta: "Tulkinta riskimaista Suomeen tulevien turistien karanteenista on kestämätön"

STM:n tiukka linja: kaikki riskimaista yli kolmeksi vuorokaudeksi tulevat pakkokaranteeniin – matkailuala: charter-matkat Lappiin menivät sen tien

Lue seuraavaksi