1. yle.fi
  2. Uutiset

Riihimäen lasiteollisuutta symboloiva jätti-ilves on nyt kaikkien nähtävillä – tapasimme miehen, joka pelasti teoksen hävitykseltä 80-luvulla

Ikoninen ilves olisi nyt jätettä, jos Riihimäen Lasin silloinen kunnossapidon työnjohtaja ei olisi puuttunut peliin.

Riihimäen lasi
Riihimäen lasin entisenä symbolina ollutta ilvespatsasta pystytetään kiertoliittymään.
Tehtaankadun kiertoliittymään pystytetyn ilveksen käpälä osoittaa Suomen Lasimuseon suuntaan.Lauri Rautavuori / Yle

Riihimäen lasitehtaan tunnuksena tuttu ilves on palautettu kaupunkilaisten silmien eteen kunnostettuna ja valaistuna. Ilves asennettiin Tehtaankadun liikenneympyrään tänään lauantaina.

Yle oli seuraamassa 3,5 metriä korkean teoksen pystytystä, kun paikalle sattui Riihimäen Lasin entinen kunnossapidon työnjohtaja Pentti Sallinen. Kävi ilmi, että Ilveksen kohtalo oli päätyä jätteeksi, kunnes Sallinen puuttui peliin.

Sallinen kertoo, että Riihimäen Lasi oy:n konttorin katolle asennettiin uudet omistajasuvun nimeä kantavat Ahlström-kyltit 80-luvun jälkimmäisellä puoliskolla. Käsky kävi, että katolla komeillutta ilvestä ei enää tarvita.

– Käsitin, että se hävitetään, Sallinen muistaa.

Riihimäen lasin entisenä symbolina ollutta ilvespatsasta pystytetään kiertoliittymään.
Uuteen kukoistukseen korjattu ilves saa myös valaistuksen.Lauri Rautavuori / Yle

Nosturi nosti ilveksen roskalavalle, ja kun yleisöä ei enää ollut, Sallinen tuumasi talonmiehen kanssa:

– Sanoin, että tällä on niin pitkä historia, että otetaan talteen. Roudasimme sen kaikista takimmaiseen varastoon piiloon.

Sallisen mukaan ilvestä ehdotettiin myöhemmin pystytettäväksi Lasitehtaan koulun katolle. Sinne se ei kuitenkaan päätynyt, vaan koulua vartioi riihimäkeläisten tuntema kiemurtelva lohikäärmeteos.

Ilves ilmentää Riihimäen teollisuushistoriaa

Vuosiksi varastoon unohdettu ilves ränsistyi. Se heräsi uuteen loistoon, kun yksityishenkilö kunnosti sen 2000-luvulla. Kunnostettu ilves esiintyi Riihimäen joulukadun avajaisissa traktorin lavan kyydissä 2007.

Myöhemmin ilves siirtyi Hämeen ammattikorkeakoulun omistukseen lasitehtaan alueen kehittämishankkeen yhteydessä.

2014 graffititaiteilija Jaakko Autere maalasi ilveksen mustavalkoiseksi. Väritys mukaili lehmää, ja ilves laidunsi lasitehtaan alueella.

Riihimäen lasin ilvespurkkeja rivissä.
Riihimäen Lasi Oy:n tunnus, käpäläänsä nostava ilves, on tuttu myös lukemattomien lasitölkkien kuviona. Tölkkejä löytyy kodeista ympäri Suomea.Nina Keski-Korpela / Yle

Nyt Hämeen ammattikorkeakoulu on lahjoittanut ilveksen Riihimäen kaupungin omistukseen.

Uuden paikkansa löytänyt ilves seisoo Tehtaankadun kiertoliittymässä kiven päällä ja katsoo kohti Suomen lasimuseota. Ilveksellä on valaistus, joka kytketään ensi viikolla.

– Ilves on korjattu ja valaistu sillä ajatuksella, että se olisi mahdollisimman alkuperäisen näköinen. Tunnus maalattiin siniseksi, ja sen vanha neonputkivalo korvattiin led-valoilla. Kiertoliittymässä ilveksen toinen puoli kohdevalaistaan, kertoo vs. kaupunginpuutarhuri Päivi Sundman tiedotteessa.

Riihimäen taidetyöryhmä päätti ilveksen uuden sijoituspaikan. Työryhmä ajattelee, että ilveksellä on Riihimäen teollisuushistoriaan liittyvää tunnearvoa, ja se muistuttaa Riihimäen lasikaupunkimaineesta.

Ilves on myös koko Hämeen symboli: se on Kanta-Hämeen maakuntalipun ja vaakunan tunnus.

Lasin tupsukorvaisen ilvestunnuksen on suunnitellut arkkitehti Oiva Kallio 1912, ja Lasitehtaan katolla seisseen ilveksen on tehnyt taiteilija, hitsauksen opettaja Keijo Salohovi, joka työskenteli Riihimäen Lasissa.

Riihimäen lasin ilvespurkin kansi.
Suomen lasimuseon mukaan Ilves-tölkki tuli tuotantoon 1950-luvun alussa. Ilves-tölkki on nykyään suosittu sisustuselementti.Nina Keski-Korpela / Yle
Lue seuraavaksi