1. yle.fi
  2. Uutiset

Keskiaikaisen Perttelin kivikirkon kattorakenteet askarruttavat tutkijoita – niissä piilee ainakin kolme arvoitusta

Tutkijaryhmä yrittää selvittää, minkälainen porukka rakensi varsinaissuomalaisen kivikirkon 1500-luvulla.

keskiaika
Perttelin keskiaikainen kivikirkko.
Perttelin kirkko Salossa on rakennettu todennäköisesti vuosina 1500–1520. Alkuperäinen sakaristo on purettu. Nykyinen on vuodelta 1828.Ari Welling / Yle

Perttelin kirkko on yksi harvoja maamme kivikirkkoja, jonka alkuperäiset keskiaikaiset kattorakenteet ovat säilyneet meidän päiviimme asti. Kattorakenteita on kuitenkin tutkittu melko vähän.

Perttelin keskiaikainen kivikirkko.
Vain harvoissa suomalaisissa kivikirkoissa puiset, keskiajalla tehdyt kattorakenteet ovat säilyneet. Perttelin kirkon kattorakenteet ovat erinomaisessa kunnossa, eikä esimerkiksi merkittäviä vesivuotoja ole ollut.Ari Welling / Yle

Monitieteinen Kattoristikoiden ratkojat -työryhmä selvitti Perttelin kirkon arvoituksia viikon ajan syyskuun puolessa välissä.

Työryhmä käy läpi kaikki Suomessa alkuperäisinä säilyneet keskiaikaiset kirkot ja niiden kattorakenteet. Tutkijoita kiinnostaa paitsi se, miten katto on rakennettu, myös urakassa mukana ollut yhteisö. Perttelissä tutkijat yrittävät löytää vastaukset erityisesti kolmeen kysymykseen.

Perttelin keskiaikainen kivikirkko.
Museovirasto on määritellyt Perttelin kirkkomaiseman ja kirkolle johtavan historiallisen Hiidentien yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.Ari Welling / Yle

Mysteeri numero 1: miten vanha kirkko on?

Perttelin keskiaikainen kivikirkko Salossa, entisen Perttelin kunnan alueella, on rakennettu todennäköisesti noin vuosina 1500–1520. Näihin päiviin asti kirkon ikä on uskallettu ilmoittaa vain suurin piirtein, kertoo arkkitehtuurin, historian ja restauroinnin apulaisprofessori Panu Savolainen Aalto-yliopistosta.

– Tarkkaa kirkon ikää ei todellakaan tiedetä. Varovaisesti puhutaan yli 500 vuotta vanhasta kirkosta. Kirkossa ei ole koskaan toteutettu dendrokronologisia tutkimuksia eli sen ikää ei ole määritetty rakentamisessa käytettyjen puiden vuosirenkaiden perusteella.

Perttelin keskiaikainen kivikirkko.
Perttelin kirkon tarkka ikä selvitetään dendrokronologisilla tutkimuksilla. Yhteen kattotuolihirteen porataan pitkä reikä. Ari Welling / Yle

Jopa tarkka vuosiluku saattaa olla Savolaisen mukaan mahdollista löytää poraamalla kattorakenteista pitkulaisia puunäytteitä.

– Eri aikoina kasvaneiden puiden avulla voimme rakentaa päällekkäisen vuosirenkaiden sarjan. Kattorakenteisiin käytettyjen puiden kaatovuosien perusteella voidaan parhaassa tapauksessa löytää tarkka vuosiluku, milloin kirkko on rakennettu.

Perttelin keskiaikainen kivikirkko.
Dendrokronologisessa näytteessä näkyvät puun vuosirenkaat 1500-luvulta.Ari Welling / Yle

Mysteeri numero 2: mitä numero kattotuolissa tarkoittaa?

Monien kivikirkkojen kattorakenteet sisältävät paljon sellaista informaatiota, jota ei ole aikaisemmin käyty läpi. Panu Savolaisen mukaan kattorakenteista saadaan tietoa muun muassa siitä, minkälainen porukka kirkkoa on ollut pystyttämässä. Kattotuoleista voidaan saada tietoa myös muualta Euroopasta saaduista rakennusteknisistä innovaatioista.

Perttelin keskiaikainen kivikirkko.
Tutkijaryhmä dokumentoi kaikki Perttelin kirkon kattorakenteet. Ryhmä tutkii rakenteissa olevat merkinnät ja veistojäljet, ja pyrkii selvittämään, miten kirkon vesikatto on keskiajalla rakennettu.Ari Welling / Yle

– Perttelin kirkko on siitä harvinainen, että täällä on harvinaisen vähän merkintöjä. On sellaisia kirkkoja, kuten Keminmaan kirkko, joilla tuntuu olevan suoranainen puheripuli.

Kirkoissa on usein merkintöjä, jotka liittyvät ihmisten uskomuksiin, maailmankuvaan ja ajatteluun. Monissa kirkoissa on myös numeroita, jotka kertovat logiikan, miten kirkko on koottu.

– Täällä sellaista numerointia ei ole tullut vastaan. Rakenteet eivät ilmeisesti ole tarvinneet numerointia, jonka avulla katto on saatettu kasaan. Numeroinnin puuttuminen on vähintäänkin yhtä kiinnostava tieto, kuin tieto numeroinnista.

Yhdessä Perttelin kirkon kattotuolissa on kuitenkin viivoja, joita on 21. Luvun merkitystä ei toistaiseksi tiedetä.

Perttelin keskiaikainen kivikirkko.
Yhdessä kattotuolissa on 21 viivaa.Ari Welling / Yle

Mysteeri numero 3: miksi kattotuoleissa on käytetty nauloja?

Suomalaisten keskiaikaisten kivikirkkojen kattorakenteet on lähes poikkeuksetta kasattu puuliitoksin ja -tapituksin. Tutkijoiden hämmästykseksi Perttelin kirkossa kattotuolit on naulattu kasaan, kertoo väitöstutkija Ilari Aalto Turun yliopistosta.

Perttelin keskiaikainen kivikirkko.
Perttelin kirkon kattotuoleissa on käytetty rautanauloja. Tämä on Suomen keskiaikaisissa kivikirkoissa harvinaista.Ari Welling / Yle

– Naulat ovat tietysti keskiajan lopulta ja näin ollen sepän takomia. Työtä on tehty paljon ja materiaalikin on ollut aika arvokasta. Naulojen saatavuus on selvästi ollut täällä hyvä. Sen tarkemmin emme osaa ainakaan vielä sanoa, miksi tällainen valinta on tehty.

Perttelin keskiaikainen kivikirkko.
Perttelin kirkon rautanaulat ovat sepän takomia. Kenen ja missä, sitä ei tiedetä.Ari Welling / Yle

Naulojen arvoitus ei selvinne pelkästään Perttelin kirkkoa tutkimalla, mutta Aallon mukaan toivoa on.

– On harmillista, että kaikki jotka asiasta tietävät, ovat olleet manan majoilla jo pitkään. Pitää tutkia laajemmin Itämeren ympäristössä, miten yleisiä vastaavat naulaukset ovat. Sillä tavalla voisimme saada selkoa Perttelin kirkon arvoitukseen.

Lue seuraavaksi